Sähköperämoottorin työntövoima vs. HV

[M.Lehtinen]

Jos sähkö"prutku" lykkää 16kp:n "teholla" niin mikä hevosvoimamäärä vastaa
tuota työntövoimaa?
nimim. ultralyhyt matikka :)

Sama kyskä toisinpäin nyt 2.5hv päristin niin paljonko tarvii olla noita
sähköisiä Kpondeja että ollaan samalla viivalla.

[Timo Noko]

Post by M.Lehtinen
Jos sähkö"prutku" lykkää 16kp:n "teholla" niin mikä hevosvoimamäärä vastaa
tuota työntövoimaa?
nimim. ultralyhyt matikka :)
Sama kyskä toisinpäin nyt 2.5hv päristin niin paljonko tarvii olla noita
sähköisiä Kpondeja että ollaan samalla viivalla.

Kilopondi ei ole tehon yksikkö, niin että on lähes mahdoton sanoa.

Sensijaan yksi Kilowatti on 2/3 Hevosvoimaa. Niin että jos 30Ah 12V
akku tyhjenee tunnissa, voimme sanoa että kyseessä on 12*30*2/3/1000
= 1/4 hevosvoiman prutku.

[Markku Lukkari]

Post by Timo Noko
Sensijaan yksi Kilowatti on 2/3 Hevosvoimaa. Niin että jos 30Ah 12V
akku tyhjenee tunnissa, voimme sanoa että kyseessä on 12*30*2/3/1000
= 1/4 hevosvoiman prutku.

Eikö tuo kaava oleta, että sähkömoottorissa on 100% hyötysuhde? Paljonko
tuollaisen pienen tasavirtamoottorin todellinen hyötysuhde mahtaa olla?
Ottoteho tai virta on varmaan muutenkin merkitty moottorin spekseihin.



-Markku

[Viki]

Post by Markku Lukkari

Post by Timo Noko
Sensijaan yksi Kilowatti on 2/3 Hevosvoimaa. Niin että jos 30Ah 12V
akku tyhjenee tunnissa, voimme sanoa että kyseessä on 12*30*2/3/1000
= 1/4 hevosvoiman prutku.

Eikö tuo kaava oleta, että sähkömoottorissa on 100% hyötysuhde? Paljonko
tuollaisen pienen tasavirtamoottorin todellinen hyötysuhde mahtaa olla?
Ottoteho tai virta on varmaan muutenkin merkitty moottorin spekseihin.

Tuollaisen uistelumoottorin hyötysuhde on aika hyvä, veikkaisin jotain
0,8-0.9. Ei voimansiirtohäviöitä, kun propeli on suoraan akselin päässä ja
moottorin käyntilämpötilan pitää optimina sen ympäröimä vesi.

Tuollainen 16 kp = 36 lbs uistelumoottori on suunnilleen 400 W tehoinen,
eikä tosiaankaan 1 kW ole 2/3 hevosvoimaa vaan 1 kW on 4/3 hevosvoimaa!
Puolen hevosvoiman huitteilla siis 16 kp moottorin teho. Valmistajat eivät
muuten mitenkään välttämättä ilmoita noita ottoteho / virrankulutustietoja.
Pelaavat noilla työntövoiman arvoilla, ilmeisesti tarkoituksena hämätä
ostajia, jottei tulisi vertailua bensakoneisiin. Sitäpaitsi, mitä suurempi
teho (positiivista) sitä suurempi virrankulutus (negatiivista), aika vaikea
yhtälö markkinamiehelle.

Eri valmistajien moottorien väliset erot ovat aika suuria, selviää esim.
yhdeltä saksalaiselta nettisivulta, jossa moottoreita on vertailtu.
Vertailutestejä muuten on tosi hankala löytää!

Oman kokemuksen perusteella Terhi440 kulkee 3,5-4 solmua 36 lbs moottorilla
ja 4,5-5 solmua 54 lbs moottorilla. 12 V koneilla työntövoima paunoina (lbs)
on suunnilleen sama kuin virrankulutus amppeereina.

[Marko]

Post by Timo Noko
Sensijaan yksi Kilowatti on 2/3 Hevosvoimaa.

Väärin päin: oikeesti kilowatti on 1,36
hv (DIN) eli yksi DIN-hevosvoima on
0,735 kW.

marko

[Vesa Helanti]

Post by M.Lehtinen
Jos sähkö"prutku" lykkää 16kp:n "teholla" niin mikä hevosvoimamäärä vastaa
tuota työntövoimaa?
nimim. ultralyhyt matikka :)
Sama kyskä toisinpäin nyt 2.5hv päristin niin paljonko tarvii olla noita
sähköisiä Kpondeja että ollaan samalla viivalla.

Ultralyhyen fysiikan puolella olisi kerrottu, että työ on voima kertaa
matka, teho puolestaan työ per aika. Näin ollen se moottori ei kyllä anna
sitä 16 pondin työntöään kuin aivan melkein paikallaan seisten, työntövoima
tuntuu muutenkin omituiselta suureelta ilmoittaa noin moottorin kyseessä
ollen.

Noin hihasta heittäen sanoisin, että 10 metriä sekunnissa kulkevan veneen
moottorin työntäessä 100 Newtonin eli 10 kilon voimalla, tehoa tarvitaan
kauniin pyöreä kilowatti. DIN- ja SAE- miehet saavat painia sen hepoiksi.
Mutta koitappas ajaa sillä sähköprutkullasi kolmeakymppiä:)

Tiedättekös muuten suomenhevosen todelliset teholukemat? Ei meinaten DIN
eikä SAE riitä. Ei sillä, että hevosesta olisi perämoottoriksi.

[J.P]

Post by Vesa Helanti

Post by M.Lehtinen
Jos sähkö"prutku" lykkää 16kp:n "teholla" niin mikä hevosvoimamäärä vastaa

Tiedättekös muuten suomenhevosen todelliset teholukemat? Ei meinaten DIN
eikä SAE riitä. Ei sillä, että hevosesta olisi perämoottoriksi.

Vai ei ole käyppäs vaikka täältä oikein kuvaa katsomassa :)
http://www.liveauctioneers.com/auctions/ebay/574521.html

Hevosen heppamääristä voi tietysti alkaa väittelemään kun hetkellisen ja
jatkuvan tehon ero taitaa olla aika iso mutta kyllä kai sitä useampikin
heppa hepasta löytyy ...

[Pekka Holm]

Post by J.P
Hevosen heppamääristä voi tietysti alkaa väittelemään kun hetkellisen ja
jatkuvan tehon ero taitaa olla aika iso mutta kyllä kai sitä useampikin
heppa hepasta löytyy ...

TM sen joskus testasi, olisiko ollut niihin aikoihin kun hv haudattiin (?)
lopullisesti ja kilovatti muuttui viralliseksi. Muistaakseni teho tosiaan
heitteli aikapaljon suoritusjan mukaan, oliko etteivät ihan haudanneet
ajatusta "teho jolla hevonen pystyy työskentelmään yhden työpäivän ajan"
oliko määritelmän aikaan työpäivä sitten 12 vai 16 h ??.
pekka

[Toni]

Post by Pekka Holm
TM sen joskus testasi, olisiko ollut niihin aikoihin kun hv haudattiin (?)
lopullisesti ja kilovatti muuttui viralliseksi. Muistaakseni teho tosiaan
heitteli aikapaljon suoritusjan mukaan, oliko etteivät ihan haudanneet
ajatusta "teho jolla hevonen pystyy työskentelmään yhden työpäivän ajan"
oliko määritelmän aikaan työpäivä sitten 12 vai 16 h ??.
pekka

Tuo oli TM:n jutussa että miksi pitäisi siirtyä SI-järjestelmän
kilowatteihin. Jotenkin olisi mielikuva että toisen hevosen tehopiikit
olisivat olleet yli 10hv. Muistaakohan joku?

Toinen tarina mitä koitan muistella oli juttu jossa hv (tai hp tms)
syntyi; Hataran muistini mukaan ihmisiä oli pyydetty tuomaan hevosia ja
hevosvoima oli sitten teho jonka paras hevonen pystyi ylläpitämään
työpäivän pituisen ajan. Olisikohan ollut mr. Watt ko. testin taustalla?

Ja ihan vaan kiusaksi hv ja hp on hiukka eri suuruinen.

[Pekka Holm]

Post by Toni

Post by Pekka Holm
TM sen joskus testasi, olisiko ollut niihin aikoihin kun hv haudattiin
(?) lopullisesti ja kilovatti muuttui viralliseksi. Muistaakseni teho
tosiaan heitteli aikapaljon suoritusjan mukaan, oliko etteivät ihan
haudanneet ajatusta "teho jolla hevonen pystyy työskentelmään yhden
työpäivän ajan" oliko määritelmän aikaan työpäivä sitten 12 vai 16 h ??.
pekka

Tuo oli TM:n jutussa että miksi pitäisi siirtyä SI-järjestelmän
kilowatteihin. Jotenkin olisi mielikuva että toisen hevosen tehopiikit
olisivat olleet yli 10hv. Muistaakohan joku?
Toinen tarina mitä koitan muistella oli juttu jossa hv (tai hp tms)
syntyi; Hataran muistini mukaan ihmisiä oli pyydetty tuomaan hevosia ja
hevosvoima oli sitten teho jonka paras hevonen pystyi ylläpitämään
työpäivän pituisen ajan. Olisikohan ollut mr. Watt ko. testin taustalla?
Ja ihan vaan kiusaksi hv ja hp on hiukka eri suuruinen.

Näitä muistelee niin loppukin todellisuudentaju hämärtyy, mutta TM taisi
vedättää jotain saabia pollella ja siitä keräsi tietoa. Ja oliko mr. Watt
kun totesi että hepanvoimat ei ole tarpeeksi tarkka höyrykoneelle niin
kehitteli tuon 75 kg 1 m ja 1 sek kaavan. Muistelee
pekka

[Pasi L]

Meidän paatin koneen kilvessä lukee 180HK / 195HP. Olen monesti miettinyt,
että mikä yksikkö toi HK on? Ei se ainakaan kilowattia ole...

Pasi

[Viki]

Post by Pasi L
Meidän paatin koneen kilvessä lukee 180HK / 195HP. Olen monesti miettinyt,
että mikä yksikkö toi HK on? Ei se ainakaan kilowattia ole...

Sen häst kraft eli hoksaamme ruottalaisen pollen olevan brittiläistä
pontevampi

[Vesa Helanti]

Post by Pasi L
Meidän paatin koneen kilvessä lukee 180HK / 195HP. Olen monesti miettinyt,
että mikä yksikkö toi HK on? Ei se ainakaan kilowattia ole...
Pasi

No se HK on se hevonen aktiivi-ikänsä jälkeen, väri sininen. Ei vaineskaan,
ei siinä sinisessä ole hevosen(kaan)lihaa

[Joakim Majander]

Post by Vesa Helanti
Ultralyhyen fysiikan puolella olisi kerrottu, että työ on voima kertaa
matka, teho puolestaan työ per aika. Näin ollen se moottori ei kyllä anna
sitä 16 pondin työntöään kuin aivan melkein paikallaan seisten, työntövoima
tuntuu muutenkin omituiselta suureelta ilmoittaa noin moottorin kyseessä
ollen.

Teho noissa on niin naurettavan pieni, että sitä lienee syytä piilotella
ja ilmoittaa isommalta kuulostava vertailukelvoton yksikkö.

Post by Vesa Helanti
Noin hihasta heittäen sanoisin, että 10 metriä sekunnissa kulkevan veneen
moottorin työntäessä 100 Newtonin eli 10 kilon voimalla, tehoa tarvitaan
kauniin pyöreä kilowatti.

Laskelmassa on se vika, että potkurin hyötysuhde puuttuu välistä.
Moottoreillehan ilmoitetaan akseliteho ei työntövoima * nopeus.
Sähköprutkun osalta voisi arvata potkurin hyötysuhteeksi 50%, jolloin
ko. tilanteessa tarvitaankin jo 2 kW. Enää tarvitaan vene, joka kulkisi
10 m/s 100 N työnnöllä....

12 V sähköperämoottorit työntävät tyypillisesti yhtä monta paunaa kuin
ottavat ampeereita. Tuo 16 kp kone työntää 35 lbs ja ottaa siis ~35 A
eli moottorin teho on ~400 W eli vajaat 0,6 hv.

Soutava ihminen pystyy samaan hetkellisesti, josta saa hyvän käsityksen
saavutettavissa olevasta nopeudesta.


Joakim

[Vesa Helanti]

Post by Joakim Majander

Post by Vesa Helanti
Noin hihasta heittäen sanoisin, että 10 metriä sekunnissa kulkevan veneen
moottorin työntäessä 100 Newtonin eli 10 kilon voimalla, tehoa tarvitaan
kauniin pyöreä kilowatti.

Laskelmassa on se vika, että potkurin hyötysuhde puuttuu välistä.
Moottoreillehan ilmoitetaan akseliteho ei työntövoima * nopeus.
Sähköprutkun osalta voisi arvata potkurin hyötysuhteeksi 50%, jolloin ko.
tilanteessa tarvitaankin jo 2 kW. Enää tarvitaan vene, joka kulkisi 10 m/s
100 N työnnöllä....

Haluamatta mitenkään köyriä pilkkua (teen sen siis vastentahtoisesti, ellen
peräti väkisin), jos puhutaan moottorin työntövoimasta ja työntövoiman
tuottamasta tahi vaatimasta tehosta, niin potkurin, moottorin tai motoristin
hyötysuhde eivät merkitse mitään. Sen sijaan hyötysuhde toki vaikuttaa
puhuttaessa moottorin tehosta vs. työntövoima.

[Göean Pötzcelssön]

"Vesa Helanti"

Post by Vesa Helanti
Ultralyhyen fysiikan puolella olisi kerrottu, että työ on voima kertaa
matka, teho puolestaan työ per aika.

Jos mennään pikkuisen ultralyhyestä pidempiin fysiikan opintoihin,
huomataan, että teho on myös työntövoima kertaa nopeus. Kaavan voi myös
melko helposti johtaa noista mainituista ultralyhyen fysiikan kaavoista.
Työntövoima on hyvä yksikkö, kun mitataan suihkumoottorin ominaisuuksia
(ilmassa), koska suihkumoottorissa teho kasvaa nopeuden kasvun myötä ja
työntövoima ei muutu niinkään voimakkaasti nopeuden muuttuessa. Kun puhutaan
potkurikäyttöisistä laitteista, pitää puhua staattisesta työntövoimasta, eli
voimasta, jolla moottori puskee paikallaan olevaa venettä päin naapuriveneen
kylkeä osaamattoman ohjastajan käskemänä. Työntövoimasta puhuminen
sähköperämoottorien tehoa kuvailtaessa on melko lailla tahallista
harhaanjohtamista, ei haluta näyttää niiden mitättömyyttä
polttomoottoriprutkuihin nähden. Jos haluaa vertailla, se kannattanee tehdä
virrankulutuksen ja jännitteen perusteella, siitä saa varsin hyvän
vertailupohjan. Kuten hra Viki aiemmin mainitsi: " Tuollaisen
uistelumoottorin hyötysuhde on aika hyvä", eli kun kertoo ampeerit ja
voltit, saa kohtuullisen vertailulukeman polttomoottoreiden watteihin
verrattavaksi.

t. Göean

[Matti Suorsa]

"G�ean P�tzcelss�n" <***@invalid.fi> kirjoitti viestiss� news:yYNod.917$***@read3.inet.fi...
- - - -

Post by Göean Pötzcelssön
Jos mennään pikkuisen ultralyhyestä pidempiin fysiikan opintoihin,
huomataan, että teho on myös työntövoima kertaa nopeus. Kaavan voi myös
melko helposti johtaa noista mainituista ultralyhyen fysiikan kaavoista.
Työntövoima on hyvä yksikkö, kun mitataan suihkumoottorin ominaisuuksia
(ilmassa), koska suihkumoottorissa teho kasvaa nopeuden kasvun myötä ja
työntövoima ei muutu niinkään voimakkaasti nopeuden muuttuessa. Kun puhutaan

- - - -

Minä jättäisin pitemmän fysiikan ja sen myötä myös superfysiikan väliin ja
siirtyisin
suoraan hyperfysiikkaan. Sitä varten tekisin kaksi kysymystä:

1) Mikä on suihkumoottorein varustetun lentokoneen moottorien teho, kun
lähtöpaikalla jarrut päällä ohjaaja työntää kaasut auki ja löysää sitten
jarrut?
0-tehollako kone lähtee liikkeelle? (vrt työntövoima kertaa nopeus)

2) Kasvaako suihkumoottorin teho nopeuden kasvaessa ilman polttoaineen
kulutuksen lisäystä? (vrt teho kasvaa nopeuden kasvun myötä)

MSa

[Dag Stenberg]

Post by Matti Suorsa
1) Mikä on suihkumoottorein varustetun lentokoneen moottorien teho, kun
lähtöpaikalla jarrut päällä ohjaaja työntää kaasut auki ja löysää sitten
jarrut?
0-tehollako kone lähtee liikkeelle? (vrt työntövoima kertaa nopeus)

Ei kai kyse ole koneen nopeudesta, vaan suihkumoottorien siirtämän
ilmavirran nopeudesta. Ja koska tyhjiöön on helpompi siirtää ilmaa, niin
suihkumoottorin teho vain kasvaa kun lentokorkeus kasvaa ja ilma
ohenee, jolloin vastapaine vähenee. Mutta ei se ilmavirran nopeus ole
ihan nolla maan pinnallakaan.

Dag Stenberg

[Matti Suorsa]

Post by Dag Stenberg

Post by Matti Suorsa
1) Mikä on suihkumoottorein varustetun lentokoneen moottorien teho, kun
lähtöpaikalla jarrut päällä ohjaaja työntää kaasut auki ja löysää sitten
jarrut?
0-tehollako kone lähtee liikkeelle? (vrt työntövoima kertaa nopeus)

Ei kai kyse ole koneen nopeudesta, vaan suihkumoottorien siirtämän
ilmavirran nopeudesta. Ja koska tyhjiöön on helpompi siirtää ilmaa, niin
suihkumoottorin teho vain kasvaa kun lentokorkeus kasvaa ja ilma
ohenee, jolloin vastapaine vähenee. Mutta ei se ilmavirran nopeus ole
ihan nolla maan pinnallakaan.

Tämä on mielestäni toinen näkökohta, joka ei Göeanin tekstissä tule
ilmi: ei puhutakaan koneen nopeudesta kun pitäisi puhua suihkuvirran
nopeudesta. Silti olen sitä mieltä, ettei suihkumoottorin teho voi kasvaa
ilman polttoaineen suurempaa kulutusta, hyötysuhde vain paranee.

Sorry vaan, jos olen ymmärtänyt asian väärin.

MSa

[Aki Mannonen]

Post by Dag Stenberg
Ja koska tyhjiöön on helpompi siirtää ilmaa, niin
suihkumoottorin teho vain kasvaa kun lentokorkeus kasvaa ja ilma
ohenee, jolloin vastapaine vähenee.

??? :o

[TomiT]

Post by Dag Stenberg
Ei kai kyse ole koneen nopeudesta, vaan suihkumoottorien siirtämän
ilmavirran nopeudesta. Ja koska tyhjiöön on helpompi siirtää ilmaa, niin
suihkumoottorin teho vain kasvaa kun lentokorkeus kasvaa ja ilma
ohenee, jolloin vastapaine vähenee. Mutta ei se ilmavirran nopeus ole
ihan nolla maan pinnallakaan.

Jaa, kas kun eivät ole älyneet käyttää avaruusraketeissa suohkumoottoreita!
Tai sitten joku tossa nyt mättää.

-Tomi

[Matti Suorsa]

Post by TomiT

Post by Dag Stenberg
Ei kai kyse ole koneen nopeudesta, vaan suihkumoottorien siirtämän
ilmavirran nopeudesta. Ja koska tyhjiöön on helpompi siirtää ilmaa, niin
suihkumoottorin teho vain kasvaa kun lentokorkeus kasvaa ja ilma
ohenee, jolloin vastapaine vähenee. Mutta ei se ilmavirran nopeus ole
ihan nolla maan pinnallakaan.

Jaa, kas kun eivät ole älyneet käyttää avaruusraketeissa

suohkumoottoreita!

Post by TomiT
Tai sitten joku tossa nyt mättää.
-Tomi

Avaruudessa ei ole saatavissa ilmaista happea.

MSa

[Matti Suorsa]

Tiedoksi, että tämän säikeen yhden haaran Göean on
siirtänyt s.h.ilmailuun.

MSa

[M.Lehtinen]

Eli jos haluan kulkea kesän aamuhämärässä kalassa hiljaa, niin pitääkin
ostaa hevonen ja valjaat ja opettaa se vetämään sitä purkkia :)
Tollanen 2.5hv:n prutku liikuttaa mökkivenettä ihan tarpeeksi, mutta
helvetin äänekkäästi verrattuna sähkökilpailijaan.
Ja sitä vaan ajattelin että kulkeeko tollanen 16kp:n sähköhädistimellä
varustettu paatti vastatuulessakin eteenpäin. Nopeus ei niin kiinnosta kun
se varmasti on vähintään 3s vai ??

Post by M.Lehtinen
Jos sähkö"prutku" lykkää 16kp:n "teholla" niin mikä hevosvoimamäärä vastaa
tuota työntövoimaa?
nimim. ultralyhyt matikka :)
Sama kyskä toisinpäin nyt 2.5hv päristin niin paljonko tarvii olla noita
sähköisiä Kpondeja että ollaan samalla viivalla.

[PTM]

PTM: Jos nurkkiisi on jäänyt sähköperämoottorista tuo moottoriosa
toimivana kaiken muun hajottua, niin voisin ostaa pois kuljeksimasta.
Merkillä ei ole väliä, koska ei siittä peräprutkua tulisi.

[M.Lehtinen]

Ei ole ylimääräisiä ja keula/peräsivupotkuria olen kyllä itekkin vailla ;)

Post by PTM
PTM: Jos nurkkiisi on jäänyt sähköperämoottorista tuo moottoriosa
toimivana kaiken muun hajottua, niin voisin ostaa pois kuljeksimasta.
Merkillä ei ole väliä, koska ei siittä peräprutkua tulisi.