kuomu

[PTM]

PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
Missä homma pitäisi teettää, jotta tuotos kestäisi edes muutaman kesän ?
Miten on mahdollista, että purjeiden neuleet kestävät parikymmentä
vuotta, mutta kuomua saa olla jatkuvasti korjaamassa ? Yleisin
ajanviettotapa merellä on neulosten uusiminen.
Mistä saisi kelvollisia vetoketjuja ? Nämä käytössäni olleet muoviset
ovat paskoja. Lasten koululaukuissakin on paremmat vetoketjut, kuin
venekuomussa.

[Kimmo]

On 26 syys, 09:38, PTM <***@utu.fi> wrote:
> Miten on mahdollista, että purjeiden neuleet kestävät parikymmentä
> vuotta, mutta kuomua saa olla jatkuvasti korjaamassa ?

Auringonvalo on se joka kuomun ikäännyttää. Lisäksi tietysti tuulen
riepotus, suolavesi ja ilman epäpuhtaudet. Kuomu on koko
purjehduskauden valolle ja säänvaihteluille alttiina. Purjeet
auringossa "vain" joitain kymmeniä tai satoja tunteja vuosittain.

[Lauri Tarkkonen]

In <fdcuo9$u2j$***@bowmore.utu.fi> PTM <***@utu.fi> writes:

>PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
>Missä homma pitäisi teettää, jotta tuotos kestäisi edes muutaman kesän ?
>Miten on mahdollista, että purjeiden neuleet kestävät parikymmentä
>vuotta, mutta kuomua saa olla jatkuvasti korjaamassa ? Yleisin
>ajanviettotapa merellä on neulosten uusiminen.
>Mistä saisi kelvollisia vetoketjuja ? Nämä käytössäni olleet muoviset
>ovat paskoja. Lasten koululaukuissakin on paremmat vetoketjut, kuin
>venekuomussa.

Muistaakseni Helismaan rallissa sanotaan: Sitä saa mitä tilaa.
Kuomumateriaaleja, niiden kokoamiseen käytettyä lankaa ja vetoketjuja
sekä muita heloja saa useampaa sorttia. UV:n ja säätä kestävät ovat
kalliimpia kuin vähemmän kestävät. Kun veneilijä viisaudessaan
kilpailuttaa kuomun tekijöitä ja valitsee halvimman, hän samalla
valitsee säätä ja kulutusta kestämättömän materiaalin.

- Lauri Tarkkonen

[KK]

"Lauri Tarkkonen" <***@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:fdcvnk$t2d$***@oravannahka.helsinki.fi...
> In <fdcuo9$u2j$***@bowmore.utu.fi> PTM <***@utu.fi> writes:
>
>>PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
>>Missä homma pitäisi teettää, jotta tuotos kestäisi edes muutaman kesän ?
>>Miten on mahdollista, että purjeiden neuleet kestävät parikymmentä
>>vuotta, mutta kuomua saa olla jatkuvasti korjaamassa ? Yleisin
>>ajanviettotapa merellä on neulosten uusiminen.
>>Mistä saisi kelvollisia vetoketjuja ? Nämä käytössäni olleet muoviset
>>ovat paskoja. Lasten koululaukuissakin on paremmat vetoketjut, kuin
>>venekuomussa.
>
> Muistaakseni Helismaan rallissa sanotaan: Sitä saa mitä tilaa.
> Kuomumateriaaleja, niiden kokoamiseen käytettyä lankaa ja vetoketjuja
> sekä muita heloja saa useampaa sorttia. UV:n ja säätä kestävät ovat
> kalliimpia kuin vähemmän kestävät. Kun veneilijä viisaudessaan
> kilpailuttaa kuomun tekijöitä ja valitsee halvimman, hän samalla
> valitsee säätä ja kulutusta kestämättömän materiaalin.

Tästä ei pidä kuitenkaan suoraan päätellä, että jos veneilijä vielä
suuremmassa viisaudessaan valitsee tarjouksista kalleimman, hän samalla
automaattisesti valitsee säätä ja kulutusta kestävän materiaalin. Kalliinkin
tarjouksen tekijä voi nimittäin olla ns. "ketku", joka käyttääkin halpoja
huonoja materiaaleja ja pistääkin suuremman katteen omaan taskuunsa.

- k

[Lauri Tarkkonen]

In <zInKi.141$***@read3.inet.fi> "KK" <***@hotmail.com> writes:


>"Lauri Tarkkonen" <***@cc.helsinki.fi> kirjoitti
>viestissä:fdcvnk$t2d$***@oravannahka.helsinki.fi...
>> In <fdcuo9$u2j$***@bowmore.utu.fi> PTM <***@utu.fi> writes:
>>
>>>PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
>>>Missä homma pitäisi teettää, jotta tuotos kestäisi edes muutaman kesän ?
>>>Miten on mahdollista, että purjeiden neuleet kestävät parikymmentä
>>>vuotta, mutta kuomua saa olla jatkuvasti korjaamassa ? Yleisin
>>>ajanviettotapa merellä on neulosten uusiminen.
>>>Mistä saisi kelvollisia vetoketjuja ? Nämä käytössäni olleet muoviset
>>>ovat paskoja. Lasten koululaukuissakin on paremmat vetoketjut, kuin
>>>venekuomussa.
>>
>> Muistaakseni Helismaan rallissa sanotaan: Sitä saa mitä tilaa.
>> Kuomumateriaaleja, niiden kokoamiseen käytettyä lankaa ja vetoketjuja
>> sekä muita heloja saa useampaa sorttia. UV:n ja säätä kestävät ovat
>> kalliimpia kuin vähemmän kestävät. Kun veneilijä viisaudessaan
>> kilpailuttaa kuomun tekijöitä ja valitsee halvimman, hän samalla
>> valitsee säätä ja kulutusta kestämättömän materiaalin.

>Tästä ei pidä kuitenkaan suoraan päätellä, että jos veneilijä vielä
>suuremmassa viisaudessaan valitsee tarjouksista kalleimman, hän samalla
>automaattisesti valitsee säätä ja kulutusta kestävän materiaalin. Kalliinkin
>tarjouksen tekijä voi nimittäin olla ns. "ketku", joka käyttääkin halpoja
>huonoja materiaaleja ja pistääkin suuremman katteen omaan taskuunsa.

Sen vuoksi olen toistuvasti yrittänyt varoittaa tästä
materiaaliongelmasta, joka kuitekin useiammin tulee vastaan kun yrittä
saada hyvää halvalla. Tarjousta tehtäessä on kysyttävä myös
materiaaleista ja jos vastaukset ovat tyyppiä ... en mä tiedä, tilaan
vain tukusta, tai ... kaikki käyttää samaa... niin silloin on syytä
ainakin epäillä. Jos tarjouksessa mainitaan materiaalit, niin niitä voi
silloin verrata, jos pyytä useampia tarjouksia.

- Lauri Tarkkonen

PS: Kuomujen ja purjepeittojen vetoketjut ovat usein ilman UV-suojaa ja
paremman suunnittelun voi joskus tunnistaa myös siitä, että
vetoketjuilla on aina suojaläppä tai suojakaista.

[PTM]

Lauri Tarkkonen wrote:

> In <fdcuo9$u2j$***@bowmore.utu.fi> PTM <***@utu.fi> writes:
>
>
>>PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
> Muistaakseni Helismaan rallissa sanotaan: Sitä saa mitä tilaa.
> Kuomumateriaaleja, niiden kokoamiseen käytettyä lankaa ja vetoketjuja
> sekä muita heloja saa useampaa sorttia. UV:n ja säätä kestävät ovat
> kalliimpia kuin vähemmän kestävät. Kun veneilijä viisaudessaan
> kilpailuttaa kuomun tekijöitä ja valitsee halvimman, hän samalla
> valitsee säätä ja kulutusta kestämättömän materiaalin.

PTM: Kun vaan saisi selville, mistä saisi kunnollista tavaraa. Kankaiden
suhteen en jaksa epäillä, mutta langat ja vetoketjut ovat tuottaneet
siksi paljon harmia, että muutama satanen ei siinä paljoa tunnu.
Kauppiaat ovat hoitaneet kilpailutuksen meidän puolestamme ja tilanneet
hyllyyn halvinta = huonointa. Messinkisiä vetoketjuja ei enää saa
mistään ja muoviset alkavat potea hammaskatoa jo ensimmäisenä kesänä.
Sen verran kyselin hintoja, että kilpailuttaminen ei tässä paljoa
tilanteeseen vaikuta. Kuomulle tulee joka tapauksessa soutuveneen hinta.
Itse en lähde neulomaan. Targan kuomu kun on täysi sitlooran peittävä
teltta ikkunoineen ja vielä neljä vetoketjua.
Kankaaksi on valmiiksi päätetty valoa läpi päästävä vaalea. Tumman alla
on kuin myyrän luolassa.

[peehoo]

VA-Varuste, Kuopio

-peehoo

"PTM" <***@utu.fi> wrote in message news:fdd4m6$von$***@bowmore.utu.fi...
> Lauri Tarkkonen wrote:
>
>> In <fdcuo9$u2j$***@bowmore.utu.fi> PTM <***@utu.fi> writes:
>>
>>
>>>PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
>> Muistaakseni Helismaan rallissa sanotaan: Sitä saa mitä tilaa.
>> Kuomumateriaaleja, niiden kokoamiseen käytettyä lankaa ja vetoketjuja
>> sekä muita heloja saa useampaa sorttia. UV:n ja säätä kestävät ovat
>> kalliimpia kuin vähemmän kestävät. Kun veneilijä viisaudessaan
>> kilpailuttaa kuomun tekijöitä ja valitsee halvimman, hän samalla
>> valitsee säätä ja kulutusta kestämättömän materiaalin.
>
> PTM: Kun vaan saisi selville, mistä saisi kunnollista tavaraa. Kankaiden
> suhteen en jaksa epäillä, mutta langat ja vetoketjut ovat tuottaneet siksi
> paljon harmia, että muutama satanen ei siinä paljoa tunnu. Kauppiaat ovat
> hoitaneet kilpailutuksen meidän puolestamme ja tilanneet hyllyyn halvinta
> = huonointa. Messinkisiä vetoketjuja ei enää saa mistään ja muoviset
> alkavat potea hammaskatoa jo ensimmäisenä kesänä. Sen verran kyselin
> hintoja, että kilpailuttaminen ei tässä paljoa tilanteeseen vaikuta.
> Kuomulle tulee joka tapauksessa soutuveneen hinta.
> Itse en lähde neulomaan. Targan kuomu kun on täysi sitlooran peittävä
> teltta ikkunoineen ja vielä neljä vetoketjua.
> Kankaaksi on valmiiksi päätetty valoa läpi päästävä vaalea. Tumman alla on
> kuin myyrän luolassa.

[Elias Aarnio]

peehoo kirjoitti:
> VA-Varuste, Kuopio
>
> -peehoo

Vaan käykö niin, että jos luottaa top-postaajaan, on kohta peeaa ;-)

--
EliasA

[Pekka Nykänen]

Elias Aarnio wrote:
> peehoo kirjoitti:
>> VA-Varuste, Kuopio
>>
>> -peehoo
>
> Vaan käykö niin, että jos luottaa top-postaajaan, on kohta peeaa ;-)
>


Mikä ihmeen ongelma toi top-postaus eräille on?
Sehän on m$ standardi!!!
Oiskohan ihan Bill Gatesin oma keksintö?
Varmaan myös patentoitu.


pekka


--

Pekka Nykänen, Stenbackantie 169, 02550 Evitskog, Finland
phone [phone]
reply to: pekka nykanen at mips fi

[Elias Aarnio]

Pekka Nykänen kirjoitti:
>
> Mikä ihmeen ongelma toi top-postaus eräille on?
> Sehän on m$ standardi!!!

Eikös tässä ole jo ongelmaa tarpeeksi :D

Vakavasti puhuen, peehoo ei tiennyt koko top-postaus -problematiikasta
ja kysyi sitä minulta sähköpostitse. Sillä aikaa kun kirjoitin vastausta
hän olikin jo googlettanut vastauksen. Hän oli tyytyväinen että sai
asian tietoonsa.

Kiitos peehoolle hyvästä asenteesta - yleensä tästä asiasta
huomauttaminen saa ihmiset tulemaan silmille.

Edelleenkin minusta kannattaisi yrittää pitää uutisryhmät
top-postauksesta vapaana vyöhykkeenä. Tärkein perustelu:
uutistenlukuohjelmat on rakennettu bottom-postausta ajatellen. Jos
top-postaat, et voi lainata vain sitä mitä kommentoit säilyttäen samalla
lainausmerkinnät ehjinä.

Tässäkin uutisryhmässä tosin nyyssikirjoittelun kultainen sääntö: lainaa
vain se mitä kommentoit, on monelta unohtunut.

Jos jollekin koko top-postaus on outo juttu niin täältä alkuun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Top-postaus

--
EliasA

[PTM]

> Kiitos peehoolle hyvästä asenteesta - yleensä tästä asiasta
> huomauttaminen saa ihmiset tulemaan silmille.
PTM: Järkevät ihmiset ovat lopettaneet ottamasta kantaa koko juttuun
(Hih). Top-postaus on monessa paikassa se järkevin tapa. Monessa
paikassa loppuun kirjoittaminen on järkevin. Sekavin on sekaan
vastaileminen.

Paskamaisimpia ovat järjestelmät, joissa joku nilkki on ottanut jumalan
viitan harteilleen ja tehnyt ohjelman, joka leikkaa top-postaukset pois.
Yhtä hyvin voisin ilmoittaa, että tästedes missään viesteissä ei enää
saa käyttää 'a'-kirjainta ja tekisin filsun, joka poistaa ne kaikesta
tulevasta ja lähtevästä liikenteestä.

Minusta ihminen saa uskoa vaikka punaiseen polkupyörään tai 'Cult of the
dead cow', kunhan ei tule tuputtamaan sitä minulle -minä ammun kaikki
vääräuskoiset. Hengissä selvinneet ammutaan uudestaan.

[Elias Aarnio]

PTM kirjoitti:
>
>> Kiitos peehoolle hyvästä asenteesta - yleensä tästä asiasta
>> huomauttaminen saa ihmiset tulemaan silmille.
> PTM: Järkevät ihmiset ovat lopettaneet ottamasta kantaa koko juttuun
> (Hih). Top-postaus on monessa paikassa se järkevin tapa. Monessa
> paikassa loppuun kirjoittaminen on järkevin. Sekavin on sekaan
> vastaileminen.

Sanoo mies, joka itse bottom-postaa kauniisti :) (heh!)

>
> Minusta ihminen saa uskoa vaikka punaiseen polkupyörään tai 'Cult of the
> dead cow', kunhan ei tule tuputtamaan sitä minulle

Uskominen johonkin yksikseen on kovin erilainen asia kuin se, että
sotkee yhteisen ympäristön. Kyllä minun mielestäni olisi erittäin hyvä
asia jos täällä maltettaisiin edelleenkin noudattaa noita hyviksi
havaittuja käytänteitä.

--
EliasA

[KK]

"Elias Aarnio" <***@utu.fi> kirjoitti
viestissä:46fd0429$0$3217$***@news.fv.fi...

> Uskominen johonkin yksikseen on kovin erilainen asia kuin se, että sotkee
> yhteisen ympäristön. Kyllä minun mielestäni olisi erittäin hyvä asia jos
> täällä maltettaisiin edelleenkin noudattaa noita hyviksi havaittuja
> käytänteitä.

Hyvähän se olisi, sinun mielestäsi. Mikä on sinun mielestäsi hyväksi
havaittua, voi toisen mielestä olla huono. Joku toinen vain voi olla toista
mieltä kuin sinä, perustellusti tai perustelematta, mutta aivan yhtä
oikeutetusti. Uskovaisten lukumäärä ei vaikuta moraalisiin arvoasetelmiin.
Vaikka sinulla mielestäsi oikeauskoisena olisi uskonsisaria ja -veljiä
pilvin pimein, ette ole sen oikeammassa kuin yksittäinen, teidän mielestänne
vääräuskoinen top-postaaja . Kovin vaikea näyttää olevan joillekin ymmärtää
ja hyväksyä erilaisuutta ja poikkeavia mielipiteitä, sehän lienee
tyypillistä erilaisille lahkoille.

Ei nyyssikirjoitttelua oikein "yhteiseen ympäristöön" sentään voi vakavasti
otettavasti verrata: kaikki joutuvat elämään jossain fyysisessä ympäristössä
, mutta kenenkään ei ole pakko tiettyä nyyssikirjoitusta lukea.
Epämiellyttävän kirjoituksen voi aivan vaaratta ja suuremmitta vahingoitta
jättää väliin. Rationaalinen yksilö kai niin tekisikin, ennemmin kuin
kiihtyisi "väärällä" tavalla kirjoittamisesta.

- k

[Elias Aarnio]

KK kirjoitti:

>
> Hyvähän se olisi, sinun mielestäsi. Mikä on sinun mielestäsi hyväksi
> havaittua, voi toisen mielestä olla huono.

Asia voi kiistatta olla näin.

> Joku toinen vain voi olla toista
> mieltä kuin sinä, perustellusti tai perustelematta, mutta aivan yhtä
> oikeutetusti.

Tästä olen eri mieltä. Jos jollakulla on jokin täysin perustelematon
mielipide tai uskomus, se ei ei ole yhtä oikeutettu kuin kuin hyvin
perusteltu ja uskomusjärjestelmässä ristiriidaton mielipide.

Se voi kyseisen uskojan kannalta olla aiva yhtä oikeutettu kuin mikä
tahansa muukin uskomus, mutta jos se jonkun muun kannalta katsottuna on
perustelematon, ei tällä toisella liene mitään velvollisuutta toimia
tuon perustelemattoman uskomuksen edellyttämällä tavalla.

Katsos: jos aina vain hyväksytään perustelemattomia, järjettömiä
mielipiteitä suvaitsevaisuuteen nojaten ei koskaan päästä mihinkään. Voi
olla että tällainen on naivia edistysuskoa.

> Uskovaisten lukumäärä ei vaikuta moraalisiin arvoasetelmiin.
> Vaikka sinulla mielestäsi oikeauskoisena olisi uskonsisaria ja -veljiä
> pilvin pimein, ette ole sen oikeammassa kuin yksittäinen, teidän mielestänne
> vääräuskoinen top-postaaja . Kovin vaikea näyttää olevan joillekin ymmärtää
> ja hyväksyä erilaisuutta ja poikkeavia mielipiteitä, sehän lienee
> tyypillistä erilaisille lahkoille.

En mielestäni ole ollut torppaamassa erilaisuutta tai erilaisia
mielipiteitä. Olen herättänyt henkiin mielestäni aiheellista keskustelua
siitä, sopiiko top-postaaminen nyysseihin. Se seikka, että kyseinen tapa
on teknisesti yhteensopimaton news-lukijoiden toiminnan kanssa, on
fakta, ei arvo. Se, onko kyseinen fakta kunkin mielestä häiritsevä, on
arvo. Minua se hieman häiritsee ja minulla on kritiikilleni faktaperusteet.

> Epämiellyttävän kirjoituksen voi aivan vaaratta ja suuremmitta vahingoitta
> jättää väliin. Rationaalinen yksilö kai niin tekisikin, ennemmin kuin
> kiihtyisi "väärällä" tavalla kirjoittamisesta.

Esitin ystävällishenkistä vinoilua siitä, että 1) kaveri top-postaa ja
2) esittää yhden kuomuliikkeen nimen perustelematta mitenkään tätä
asiaa. Jos se on mielestäsi kiihtymistä niin olkoon niin. Suon
mielelläni sinulle mahdollisuuden tulkita asia niin ;-)

--
EliasA

[PTM]

PTM: Ottamatta ohessa kopiona olevaan tekstiin tämän enempää kantaa,
esitän oman näkemykseni.
Jos käytetään top-postausta, on minusta kaunis tapa erottaa oma lisäys
viestin alussa vaakaviivalla, joka katkaisee lisätyn tekstin ja
ilmaisee, että jatkossa ei ole enää tämän kirjoittajan lisäyksiä. Mikäli
lisäyksiä kuitenkin on, kannattaa näistä mainita toppauksessa.
Tämä tapa näyttää olevan käytössä suurimmassa osassa
liikekirjeenvaihtoa, johon olen joutunut osallistumaan.
------------------

Elias Aarnio wrote:

> PTM kirjoitti:
>
>>
>>> Kiitos peehoolle hyvästä asenteesta - yleensä tästä asiasta
>>> huomauttaminen saa ihmiset tulemaan silmille.
>>
>> PTM: Järkevät ihmiset ovat lopettaneet ottamasta kantaa koko juttuun
>> (Hih). Top-postaus on monessa paikassa se järkevin tapa. Monessa
>> paikassa loppuun kirjoittaminen on järkevin. Sekavin on sekaan
>> vastaileminen.
>
>
> Sanoo mies, joka itse bottom-postaa kauniisti :) (heh!)
>
>>
>> Minusta ihminen saa uskoa vaikka punaiseen polkupyörään tai 'Cult of
>> the dead cow', kunhan ei tule tuputtamaan sitä minulle
>
>
> Uskominen johonkin yksikseen on kovin erilainen asia kuin se, että
> sotkee yhteisen ympäristön. Kyllä minun mielestäni olisi erittäin hyvä
> asia jos täällä maltettaisiin edelleenkin noudattaa noita hyviksi
> havaittuja käytänteitä.
>

[Jouni]

E.Aarnio kirjoittaa alla hevonpaskaa "top-postaajia" vastaan.
Fakta 1: mitään kattavaa teknistä perustetta tämä menetelmää vastaan ei ole
olemassa.
Fakta 2: käytännöllisin metodi riippuu tilanteesta. Puhdas "bottom-postaus"
ei tosin ole sitä juuri koskaan, paitsi aivan keskustelun alkuvaiheessa.
Jos haluaa kommentoida suoraan jotain tiettyjä kohtia eli tekstissä on
lomittain lainauksia ja omia kommentteja, on kyse eri asiasta. Top-postaus
on järkevin silloin, kun halutaan vastata suoraan johonkin tekstiin
kokonaisuutena poimimatta siitä palasia "valokeilaan" tai jos aihe on
jotenkin niin selvä, ettei vastauksen ymmärtämiseen kerta kaikkiaan tarvita
vanhemman tekstin lukemista. Mutta silloinkin voi aivan hyvin jättää ja
joskus on hyväkin jättää vanhemmat tekstit pohjalle, jos joku alkaa kaivata
taustaa.
Fakta 3: vain viranomaiset voivat säätää sitovia sääntöjä.
Keskustelupalstat eivät heitä kiinnosta (onneksi), joten täällä ei ole
mitään sääntöjä.

Mistähän helkkarista on muuten ilmestynyt tuo uudissana "käytänne"?
Näin/kuulin sen ensimmäisen kerran 4-5 vuotta sitten tytön koulusta tuomassa
tiedotteessa. Nykysuomen Sanakirja ei sitä tunne mutta Perussanakirja
tuntee, tosin selittäen koko ajan sanan "käytäntö" avulla.

-Jouni



"Elias Aarnio" <***@utu.fi> wrote in message
news:46fcb20a$0$27844$***@news.fv.fi...
> Pekka Nykänen kirjoitti:
>>
Mikä ihmeen ongelma toi top-postaus eräille on?
>> Sehän on m$ standardi!!!
>
> Eikös tässä ole jo ongelmaa tarpeeksi :D
>
> Vakavasti puhuen, peehoo ei tiennyt koko top-postaus -problematiikasta ja
> kysyi sitä minulta sähköpostitse. Sillä aikaa kun kirjoitin vastausta hän
> olikin jo googlettanut vastauksen. Hän oli tyytyväinen että sai asian
> tietoonsa.
>
> Kiitos peehoolle hyvästä asenteesta - yleensä tästä asiasta huomauttaminen
> saa ihmiset tulemaan silmille.
>
> Edelleenkin minusta kannattaisi yrittää pitää uutisryhmät top-postauksesta
> vapaana vyöhykkeenä. Tärkein perustelu: uutistenlukuohjelmat on rakennettu
> bottom-postausta ajatellen. Jos top-postaat, et voi lainata vain sitä mitä
> kommentoit säilyttäen samalla lainausmerkinnät ehjinä.
>
> Tässäkin uutisryhmässä tosin nyyssikirjoittelun kultainen sääntö: lainaa
> vain se mitä kommentoit, on monelta unohtunut.
>
> Jos jollekin koko top-postaus on outo juttu niin täältä alkuun:
> http://fi.wikipedia.org/wiki/Top-postaus
>
> --
> EliasA

[Lauri Tarkkonen]

In <bvJLi.73$***@read3.inet.fi> "Jouni" <***@and.be.damned> writes:

Jouni on siinä oikeassa, että mitään sitovia sääntöjä on vaikea luoda
harrastuspohjalla toimivissa organisaatioissa. Sääntöjä on monenlaisia
ja jotkut ovat lähinnä hyviä tapoja, jotkut ovat terveyden ja
turvallisuuden kannalta tärkeitä. Tämä postaus ei ole oikein kumpaakaan.
Esimerkiksi tieliikenteessä syntynyt käytäntö, että ajetaan
pääsääntöisesti toisella puolella tietä, suurin osa maailmaa ajaa
oikealla ja jotkut (vähän fiksummat) vasemmalla. Tällä säännöllä on
selvä turvallisuustarkoitus. Se, että kätellään oikealla on lähinnä tapa
ja tekee kättelemisen helpommaksi, kun ei tarvitse miettiä kummalla
kätellään, mutta mitään vahinkoa ei tapahdu, vaikka esimerkiksi
vammainen tarjoaa vasenta kättään.

Tässä postauksessa (siis silloin kun komentoidaan ja vastataan) on kolme
vaihtoehtoa: 1) Top postaus, bottom postaus ja 2) komnnentoitavan tekstin
3) joukkoon postaaminen.

Näille kaikille on oma paikkansa.

Aloitetaan viimeisestä: Kun kommentoidaan laajempaa juttua, joka on
monia kuvaruutuja tai monia sivuja pitkä, ja kommentit ovat
yksityiskohtaisia, ja erilaisia jutun eri kohtiin, niin silloin
luontevinta on kirjoittaa alkuun joku yleiskommentti, erityiskohtien
kommentit kommentoitavan kappaleen jälkeen ja loppuun kenties vielä
yhteenvetoa tai jotain muuta. Esimerkiksi kun kommentoin vaikkapa jonkun
graduntekijän tai väitöskirjan tekijän työtä, niin kaikkien kommenttien
kokoaminen alkuun tai loppuun, edellyttää paljon enemmän tekstiä ja
vastaanottajan on vaikea nähdä juuri mihin kohtaan kommentti on
tarkoitettu.

Joskus on järkevää poistaa joukosta entiset asiat, joihin ei ole
kommenttia tai jotka ovat ketjussa väistyneet jo sivulle. Esimerkiksi
kaksi ankkuria voi jäädä pois, kun juttu on siirtynyt postaukseen.


2. Top postaaminen sopii hyvin, jos kommentoidaan laajahkoa tekstiä
yhdellä kommentilla, esimerkiksi: kannatan/vastustan, jossa on myös
usein oletettavaa, että muut lukijat ja tekijä tietää mistä on kyse ja
sen juttu kulkee mukana vain siksi, että jos joku haluaisi tarkistaa
mistä oli kyse. Mitä oikein kannatetaan.

3. Jos kommentti on pitempi ja koskee koko juttua tai ketjua, mutta on
kompakti niin sen voi laittaa hyvin loppuun, varskinkin jos on tärkeää,
että jokainen lukee koko jutun tai ketjun uudestaan. On kuitenkin
tarpeetonta pakottaa jotakin etsimään koko pitkän tekstimassan lopusta
kommenttia, kannatan, haistakaa, tai jotain muuta sellaista. Sen voi
aivan hyvin pistää heti alkuun, jokainen voi sitten tarkistaa mitä pitää
kannataaa ja kenelle haistatella ja mistä.

Pitäytyminen ainoastaan yhteen tapaan säästää tietenkin mentaalista
energiaa, kun ei tarvitse miettiä mikä olisi paras tapa esittää asiansa.
Tämä tietenkin edellyttää joskus jopa järjen käyttöä, joka kuten
tiedämme on rajallinen luonnonvara, jota pitää säästää kaikissa
tilanteissa niin paljon kuin mahdollista. Tyhmyydestähän ei koskaan ole
ollut merkittävää pulaa ja vaimoni väittää, ettei se lopu koskaan.

- Lauri Tarkkonen



>E.Aarnio kirjoittaa alla hevonpaskaa "top-postaajia" vastaan.
>Fakta 1: mitään kattavaa teknistä perustetta tämä menetelmää vastaan ei ole
>olemassa.
>Fakta 2: käytännöllisin metodi riippuu tilanteesta. Puhdas "bottom-postaus"
>ei tosin ole sitä juuri koskaan, paitsi aivan keskustelun alkuvaiheessa.
>Jos haluaa kommentoida suoraan jotain tiettyjä kohtia eli tekstissä on
>lomittain lainauksia ja omia kommentteja, on kyse eri asiasta. Top-postaus
>on järkevin silloin, kun halutaan vastata suoraan johonkin tekstiin
>kokonaisuutena poimimatta siitä palasia "valokeilaan" tai jos aihe on
>jotenkin niin selvä, ettei vastauksen ymmärtämiseen kerta kaikkiaan tarvita
>vanhemman tekstin lukemista. Mutta silloinkin voi aivan hyvin jättää ja
>joskus on hyväkin jättää vanhemmat tekstit pohjalle, jos joku alkaa kaivata
>taustaa.
>Fakta 3: vain viranomaiset voivat säätää sitovia sääntöjä.
>Keskustelupalstat eivät heitä kiinnosta (onneksi), joten täällä ei ole
>mitään sääntöjä.

>Mistähän helkkarista on muuten ilmestynyt tuo uudissana "käytänne"?
>Näin/kuulin sen ensimmäisen kerran 4-5 vuotta sitten tytön koulusta tuomassa
>tiedotteessa. Nykysuomen Sanakirja ei sitä tunne mutta Perussanakirja
>tuntee, tosin selittäen koko ajan sanan "käytäntö" avulla.

>-Jouni



>"Elias Aarnio" <***@utu.fi> wrote in message
>news:46fcb20a$0$27844$***@news.fv.fi...
>> Pekka Nykänen kirjoitti:
>>>
> Mikä ihmeen ongelma toi top-postaus eräille on?
>>> Sehän on m$ standardi!!!
>>
>> Eikös tässä ole jo ongelmaa tarpeeksi :D
>>
>> Vakavasti puhuen, peehoo ei tiennyt koko top-postaus -problematiikasta ja
>> kysyi sitä minulta sähköpostitse. Sillä aikaa kun kirjoitin vastausta hän
>> olikin jo googlettanut vastauksen. Hän oli tyytyväinen että sai asian
>> tietoonsa.
>>
>> Kiitos peehoolle hyvästä asenteesta - yleensä tästä asiasta huomauttaminen
>> saa ihmiset tulemaan silmille.
>>
>> Edelleenkin minusta kannattaisi yrittää pitää uutisryhmät top-postauksesta
>> vapaana vyöhykkeenä. Tärkein perustelu: uutistenlukuohjelmat on rakennettu
>> bottom-postausta ajatellen. Jos top-postaat, et voi lainata vain sitä mitä
>> kommentoit säilyttäen samalla lainausmerkinnät ehjinä.
>>
>> Tässäkin uutisryhmässä tosin nyyssikirjoittelun kultainen sääntö: lainaa
>> vain se mitä kommentoit, on monelta unohtunut.
>>
>> Jos jollekin koko top-postaus on outo juttu niin täältä alkuun:
>> http://fi.wikipedia.org/wiki/Top-postaus
>>
>> --
>> EliasA

[Jouni]

"Lauri Tarkkonen" <***@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:fdo40u$603$***@oravannahka.helsinki.fi...
> In <bvJLi.73$***@read3.inet.fi> "Jouni" <***@and.be.damned>
> writes:
>
> selvä turvallisuustarkoitus. Se, että kätellään oikealla on lähinnä tapa
> ja tekee kättelemisen helpommaksi, kun ei tarvitse miettiä kummalla
> kätellään, mutta mitään vahinkoa ei tapahdu, vaikka esimerkiksi
> vammainen tarjoaa vasenta kättään.
>
Täysin totta. Enpä silti malta olla mainitsematta, että tiettävästi tuon
oikealla kädellä tervehtimisen alkuperä on siinä, että se on useimpien
asekäsi. Tervehdyseleiden funktio oli alunperin osoittaa, ettei kädessä ole
asetta eli ei olla aikeissa (heti) ryhtyä tappeluun.

-Jouni

[PTM]

> Mistähän helkkarista on muuten ilmestynyt tuo uudissana "käytänne"?
PTM: Samasta persereiästä, kuin sana 'viipe'.

[Elias Aarnio]

PTM kirjoitti:
>> Mistähän helkkarista on muuten ilmestynyt tuo uudissana "käytänne"?
> PTM: Samasta persereiästä, kuin sana 'viipe'.
Mikä on viipe?

--
EliasA

[PTM]

Elias Aarnio wrote:

> PTM kirjoitti:
>
>>> Mistähän helkkarista on muuten ilmestynyt tuo uudissana "käytänne"?
>>
>> PTM: Samasta persereiästä, kuin sana 'viipe'.
>
> Mikä on viipe?
>
PTM: Samaa ihmettelin aikoinaan 2000-luvun alussa, kun tuon sanahirviön
ensimmäisen kerran näin.
Viipe on jonkun, ilmeisesti LuKi-vammaisen töllötoimittajan versio kauan
käytetystä sanasta viive, joka kuvaa jonkin asian viivästymiseen kuluvaa
aikaa. Viive-sanaa käytetään esimerkiksi elektroniikassa yhteydessä
'viivepiiri', joka tarkoittaa kytkentää, joka siirtää signaalin
ilmestymishetkeä myöhäisemmäksi. Se siis viivyttelee signaalin edelleen
toimittamisessa.

Minustakin on joskus hauskaa leikitellä sanoilla ja lukea esimerkiksi
Pentti Kejosen ja ns Parnasso-ryhmän humalapäissään töhertämiä
kielellisiä sekasotkuja, joissa Suomen kielen säännöt oli heitetty
nurkkaan ja kustu päälle. Tälläisiä ei kuitenkaan yleensä siedä kuin
muutaman sivun verran.

[Elias Aarnio]

PTM kirjoitti:
> Viipe on jonkun, ilmeisesti LuKi-vammaisen töllötoimittajan versio kauan
> käytetystä sanasta viive, joka kuvaa jonkin asian viivästymiseen kuluvaa
> aikaa.

Ahas - tuossa voisi olla kyse siitä, että kun sana viive taipuu
"viipeen", joku on luullut, että perusmuoto on viipe. Ymmärrettävää
sinänsä, tuo taivutus on kyllä todella erikoinen eikä ihan heti tulisi
mieleen, että se todella on noin.

--
EliasA

[S/Y Aava]

"Elias Aarnio" <***@utu.fi> kirjoitti viestissä
news:47009f33$0$27814$***@news.fv.fi...
> PTM kirjoitti:
> > Viipe on jonkun, ilmeisesti LuKi-vammaisen töllötoimittajan versio kauan
> > käytetystä sanasta viive, joka kuvaa jonkin asian viivästymiseen kuluvaa
> > aikaa.
>
> Ahas - tuossa voisi olla kyse siitä, että kun sana viive taipuu
> "viipeen", joku on luullut, että perusmuoto on viipe. Ymmärrettävää
> sinänsä, tuo taivutus on kyllä todella erikoinen eikä ihan heti tulisi
> mieleen, että se todella on noin.
>
> --
> EliasA

Eihän sana "viive" taivu "viipeen" vaan "viiveen" - eikös niin?

Minä taas olen luullut että tuo omituinen "viipe" "viipeellä" on johdettu
verbistä "viipyä" ja johdettu väärin koska on jo olemassa sana "viive"
"viiveellä".

Ainakin minun korvaani "viipe" särähtää pahasti ja kuulostaa siltä kuin se
perustuisi verbiin "viipottaa".

(noh, offtopic sekä otsikon että palstan teeman suhteen, mutta on tuo niin
ärsyttävä sana että piti kuitenkin tätä jatkaa)

[Jouni]

"S/Y Aava" <***@hotmail.com> wrote in message
news:4700c7dd$0$27817$***@news.fv.fi...
>
> "Elias Aarnio" <***@utu.fi> kirjoitti viestissä
> news:47009f33$0$27814$***@news.fv.fi...
>> PTM kirjoitti:
>> > Viipe on jonkun, ilmeisesti LuKi-vammaisen töllötoimittajan versio
>> > kauan
>> > käytetystä sanasta viive, joka kuvaa jonkin asian viivästymiseen
>> > kuluvaa
>> > aikaa.
>>
>> Ahas - tuossa voisi olla kyse siitä, että kun sana viive taipuu
>> "viipeen", joku on luullut, että perusmuoto on viipe. Ymmärrettävää
>> sinänsä, tuo taivutus on kyllä todella erikoinen eikä ihan heti tulisi
>> mieleen, että se todella on noin.
>>
>> --
>> EliasA
>
> Eihän sana "viive" taivu "viipeen" vaan "viiveen" - eikös niin?
>

Toisaalta "taive - taipeen". Monilla sanoilla on kaksi taivutusmuotoa
samaan sijaan, ns. heikko ja vahva muoto. Tämä hajahtaa vähän sellaiselle.

-Jouni

[Elias Aarnio]

S/Y Aava kirjoitti:

>
> Eihän sana "viive" taivu "viipeen" vaan "viiveen" - eikös niin?
>
Ei taivu. Tämä on yksi suomenkielenopiskelijoiden kestosuosikki. Muoto
"viipeen" johtuu astevaihtelusta kuten Jouni myöhemmin tässä säikeessä
totesikin.

>
> Ainakin minun korvaani "viipe" särähtää pahasti ja kuulostaa siltä kuin se
> perustuisi verbiin "viipottaa".

Sama täällä, mutta niin se kuitenkin taipuu "oikein" tuolla ärsyttävällä
tavalla.
>
> (noh, offtopic sekä otsikon että palstan teeman suhteen, mutta on tuo niin
> ärsyttävä sana että piti kuitenkin tätä jatkaa)

Tästä follarit ohjattu ryhmään nimeltä sfnet.keskustelu.kieli.

--
EliasA

[Jouni]

"Elias Aarnio" <***@utu.fi> wrote in message
news:4701189e$0$3196$***@news.fv.fi...
> S/Y Aava kirjoitti:
>
>>
>> Eihän sana "viive" taivu "viipeen" vaan "viiveen" - eikös niin?
>>
> Ei taivu. Tämä on yksi suomenkielenopiskelijoiden kestosuosikki. Muoto
> "viipeen" johtuu astevaihtelusta kuten Jouni myöhemmin tässä säikeessä
> totesikin.
>
>>
>> Ainakin minun korvaani "viipe" särähtää pahasti ja kuulostaa siltä kuin
>> se
>> perustuisi verbiin "viipottaa".
>
> Sama täällä, mutta niin se kuitenkin taipuu "oikein" tuolla ärsyttävällä
> tavalla.

Tuota, minun käsittääkseni sekä heikko että vahva muoto ovat oikein. Eli
sekä "viiveen" että "viipeen" ovat hyväksyttäviä eikä kummastakaan
rapsahtaisi virhettä esim. yo-kirjoituksissa.

-Jouni

[S/Y Aava]

"Elias Aarnio" <***@utu.fi> kirjoitti viestissä
news:4701189e$0$3196$***@news.fv.fi...
> S/Y Aava kirjoitti:
>
> >
> > Eihän sana "viive" taivu "viipeen" vaan "viiveen" - eikös niin?
> >
> Ei taivu. Tämä on yksi suomenkielenopiskelijoiden kestosuosikki. Muoto
> "viipeen" johtuu astevaihtelusta kuten Jouni myöhemmin tässä säikeessä
> totesikin.
>
> >
> > Ainakin minun korvaani "viipe" särähtää pahasti ja kuulostaa siltä kuin
se
> > perustuisi verbiin "viipottaa".
>
> Sama täällä, mutta niin se kuitenkin taipuu "oikein" tuolla ärsyttävällä
> tavalla.

Oli niin erikoinen ja minulle aiemmin outo asia, että selvittelin sitä ja
jäljethän johtivat sylttytehtaalle!

Vuonna 1995 Suomen kielen lautakunta on päättänyt että viive taipuu muodossa
viipeen

Aiemmin, siis kuten minä olen oppinut ja ennen tuota neljäkymmentä vuotta
taivuttanut se siis taipui muodossa viiveen - ilmankos viippeet on
kuulostaneet omituiselta ja vasta viime aikojen riesalta.

Tämän vuoden keväällä, Suomen kielen lautakunta on päättänyt että viive
voidaan taivuttaa kahdella tavalla oikein (kiitos heille siitä ;-)

[Lauri Tarkkonen]

In <fdq4a0$1k40$***@bowmore.utu.fi> PTM <***@utu.fi> writes:

>Elias Aarnio wrote:

>> PTM kirjoitti:
>>
>>>> Mistähän helkkarista on muuten ilmestynyt tuo uudissana "käytänne"?
>>>
>>> PTM: Samasta persereiästä, kuin sana 'viipe'.
>>
>> Mikä on viipe?
>>
>PTM: Samaa ihmettelin aikoinaan 2000-luvun alussa, kun tuon sanahirviön
>ensimmäisen kerran näin.
>Viipe on jonkun, ilmeisesti LuKi-vammaisen töllötoimittajan versio kauan
>käytetystä sanasta viive, joka kuvaa jonkin asian viivästymiseen kuluvaa
>aikaa. Viive-sanaa käytetään esimerkiksi elektroniikassa yhteydessä
>'viivepiiri', joka tarkoittaa kytkentää, joka siirtää signaalin
>ilmestymishetkeä myöhäisemmäksi. Se siis viivyttelee signaalin edelleen
>toimittamisessa.

Tässä lienee kyse jonkunlaisesta astevaihtelusta, verbi viipyä on ihan
jees, mutta viipästyminen ja viipytteleminen vaikuttavat todella
vierailta, mutta kun viipyä verbiä taivutetaan viivyn, viivyin,
viivyitte, niin joillekin tämä astevaihtelu on liian vaikea asia, ja sen
vuoksi viiveestä on tullut viipe.

Filosofian professori Sven Krohn luennoi aikoinaan Turun yliopistossa ja
jossain kohdassa oli ... teknillinen kehitys..., jota eturivissä ollut
opiskelija halusi korjata sanoen saatuaan puheenvuoron: Nykyään sanotaan
tekninen, eikä teknillinen. Professori Krohn vastasi: Olen Teille
erittäin KIITTONEN tästä huomautuksesta.

>Minustakin on joskus hauskaa leikitellä sanoilla ja lukea esimerkiksi
>Pentti Kejosen ja ns Parnasso-ryhmän humalapäissään töhertämiä
>kielellisiä sekasotkuja, joissa Suomen kielen säännöt oli heitetty
>nurkkaan ja kustu päälle. Tälläisiä ei kuitenkaan yleensä siedä kuin
>muutaman sivun verran.

Sanojen sekoittaminen heikentää kommunikaatiota. On tietenkin
kehitettävä kieltä ja myös sen elementtejä eli sanoja, mutta kohtuus
kaikessa.

- Lauri Tarkkonen

[Tapio Väättänen]

On 2007-10-01, Lauri Tarkkonen <***@cc.helsinki.fi> wrote:
> Filosofian professori Sven Krohn luennoi aikoinaan Turun yliopistossa ja
> jossain kohdassa oli ... teknillinen kehitys..., jota eturivissä ollut
> opiskelija halusi korjata sanoen saatuaan puheenvuoron: Nykyään sanotaan
> tekninen, eikä teknillinen. Professori Krohn vastasi: Olen Teille
> erittäin KIITTONEN tästä huomautuksesta.

Niin, kumpi tässä nyt oli väärässä. Teknillinen, kiitollinen. Tekniikka,
kiitos.

Juttu on vajavainen, jos ei kerro mikä professorin lausahduksessa oli
itseasiassa hauskaa. Missä tämä huomautteleva nuorimies oli väärässä?
--
sip:***@tav.iki.fi http://tav.iki.fi

"... ennemmeni sitten vaikka joku toimiva etäkäyttösofta tai TS..."
-- Janne Pohjala - sfnet.atk.sodat, 2002

[Jouko Koskinen]

Tapio Väättänen kirjoitti:
> On 2007-10-01, Lauri Tarkkonen <***@cc.helsinki.fi> wrote:
>> Filosofian professori Sven Krohn luennoi aikoinaan Turun yliopistossa ja
>> jossain kohdassa oli ... teknillinen kehitys..., jota eturivissä ollut
>> opiskelija halusi korjata sanoen saatuaan puheenvuoron: Nykyään sanotaan
>> tekninen, eikä teknillinen. Professori Krohn vastasi: Olen Teille
>> erittäin KIITTONEN tästä huomautuksesta.
>
> Niin, kumpi tässä nyt oli väärässä. Teknillinen, kiitollinen. Tekniikka,
> kiitos.
>
> Juttu on vajavainen, jos ei kerro mikä professorin lausahduksessa oli
> itseasiassa hauskaa. Missä tämä huomautteleva nuorimies oli väärässä?

Ei hän väärässä ollut. Professorille ei vaan huomautella. Hauskaa oli
proffan nokkeluus, jolla hän ojensi nuorta miestä talon tavoille.

[Tapio Väättänen]

On 2007-10-01, Jouko Koskinen <***@postia.net> wrote:
> Ei hän väärässä ollut. Professorille ei vaan huomautella. Hauskaa oli
> proffan nokkeluus, jolla hän ojensi nuorta miestä talon tavoille.

No, minusta ruotsinkielisen professorin suomenkielen taitamattomuus
ei välttämättä ollut hauskaa, vaikkakin naurettavaa. Hauskaa on kyllä se,
kuinka nauretaan proffan "hoonolle soomelle". On ne hauskoja.


--
sip:***@tav.iki.fi http://tav.iki.fi

Live Free or Die

[Kari Jokinen]

Tapio Väättänen kirjoitti:
> On 2007-10-01, Jouko Koskinen <***@postia.net> wrote:
>> Ei hän väärässä ollut. Professorille ei vaan huomautella. Hauskaa oli
>> proffan nokkeluus, jolla hän ojensi nuorta miestä talon tavoille.
>
> No, minusta ruotsinkielisen professorin suomenkielen taitamattomuus
> ei välttämättä ollut hauskaa, vaikkakin naurettavaa. Hauskaa on kyllä se,
> kuinka nauretaan proffan "hoonolle soomelle". On ne hauskoja.
>
>
Jotkut ruotsinkieliset - kärjessä jo kaksi vuosikymmentä sitten mustaan
kuunariin noussut Navigaatioliiton perustaja ja kunniakommodori Stig
Westerlund - osaavat ja osasivat kääntää tämän vitsiksi niin että
kenenkään ei tule mieleen nauhaa muulle kuin vitsille itselleen;
"Stigu" mm. tapasi opettaessaan tähtitieteellistä merenkulkua puhua
tahallaan "auringonkappaleista" kun tarkoitti taivaankappaleita.

[Lauri Tarkkonen]

In <***@dondo.ampiainen.net> Tapio =?iso-8859-15?Q?V=E4=E4tt=E4nen?= <***@iki.fi> writes:

>On 2007-10-01, Lauri Tarkkonen <***@cc.helsinki.fi> wrote:
>> Filosofian professori Sven Krohn luennoi aikoinaan Turun yliopistossa ja
>> jossain kohdassa oli ... teknillinen kehitys..., jota eturivissä ollut
>> opiskelija halusi korjata sanoen saatuaan puheenvuoron: Nykyään sanotaan
>> tekninen, eikä teknillinen. Professori Krohn vastasi: Olen Teille
>> erittäin KIITTONEN tästä huomautuksesta.

>Niin, kumpi tässä nyt oli väärässä. Teknillinen, kiitollinen. Tekniikka,
>kiitos.

>Juttu on vajavainen, jos ei kerro mikä professorin lausahduksessa oli
>itseasiassa hauskaa. Missä tämä huomautteleva nuorimies oli väärässä?

Joskus on hyvä ihan itsekin harkita josko juttu on hauska, tai
opettavainen tai jompaakumpaa tai ei kumpaakaan. Mikäli tiedän, niin
meillä on olemassa sekä Teknillinen korkeakoulu että Teknillinen
yliopisto.

- Lauri Tarkkonen

>--
>sip:***@tav.iki.fi http://tav.iki.fi

>"... ennemmeni sitten vaikka joku toimiva etäkäyttösofta tai TS..."
> -- Janne Pohjala - sfnet.atk.sodat, 2002

[Lauri Tarkkonen]

In <***@dondo.ampiainen.net> Tapio =?iso-8859-15?Q?V=E4=E4tt=E4nen?= <***@iki.fi> writes:

>On 2007-10-01, Jouko Koskinen <***@postia.net> wrote:
>> Ei hän väärässä ollut. Professorille ei vaan huomautella. Hauskaa oli
>> proffan nokkeluus, jolla hän ojensi nuorta miestä talon tavoille.

>No, minusta ruotsinkielisen professorin suomenkielen taitamattomuus
>ei välttämättä ollut hauskaa, vaikkakin naurettavaa. Hauskaa on kyllä se,
>kuinka nauretaan proffan "hoonolle soomelle". On ne hauskoja.

Käsittääkseni Sven Krohn on kuuluu suomalaiseen kulttuurisukuun ja puhui
aikanaan erinomaisesti molempia kotimaisia kieliä ja joitakin muita sen
lisäksi.


- Lauri Tarkkonen

>--
>sip:***@tav.iki.fi http://tav.iki.fi

> Live Free or Die

[Elias Aarnio]

Lauri Tarkkonen kirjoitti:
>
> Käsittääkseni Sven Krohn on kuuluu suomalaiseen kulttuurisukuun ja puhui
> aikanaan erinomaisesti molempia kotimaisia kieliä ja joitakin muita sen
> lisäksi.

Svenkan luennoilla olleena vahvistan tämän. Suomi oli virheetöntä. Mitä
nyt vanhoilla päivillä vähän ääni vähän värisi kun hän välillä liikuttui
puhuessaan jostain jo edesmenneestä filosofikollegastaan.

--
EliasA

[Arvi Keller]

PTM <***@utu.fi> wrote:


>aikaa. Viive-sanaa käytetään esimerkiksi elektroniikassa yhteydessä
>'viivepiiri', joka tarkoittaa kytkentää, joka siirtää signaalin
>ilmestymishetkeä myöhäisemmäksi. Se siis viivyttelee signaalin edelleen
>toimittamisessa.

Eli siis suomeksi viippa.

[Tuukka L.]

"Arvi Keller" <***@duga.net> wrote in message
news:fdr4lm$riq$***@roadrunner.cuneo2lemon.net...
>>aikaa. Viive-sanaa käytetään esimerkiksi elektroniikassa yhteydessä
>>'viivepiiri', joka tarkoittaa kytkentää, joka siirtää signaalin
>>ilmestymishetkeä myöhäisemmäksi. Se siis viivyttelee signaalin edelleen
>>toimittamisessa.
>
> Eli siis suomeksi viippa.
>

Että mitä häh? "Vippa" sana on tuttu, mutta viippa kuulostaa
väärinkuullulta.

Mikä siinä nyt on, ettei se viive sulle kelvannut?

[PTM]

Tuukka L. wrote:
> "Arvi Keller" <***@duga.net> wrote in message
> news:fdr4lm$riq$***@roadrunner.cuneo2lemon.net...
>>> aikaa. Viive-sanaa käytetään esimerkiksi elektroniikassa yhteydessä
>>> 'viivepiiri', joka tarkoittaa kytkentää, joka siirtää signaalin
>>> ilmestymishetkeä myöhäisemmäksi. Se siis viivyttelee signaalin edelleen
>>> toimittamisessa.
>> Eli siis suomeksi viippa.
>>
>
> Että mitä häh? "Vippa" sana on tuttu, mutta viippa kuulostaa
> väärinkuullulta.
>
> Mikä siinä nyt on, ettei se viive sulle kelvannut?
>
>
PTM: Vippa on vanhastaan elektroniikassa käytetty sana, tarkoittaa
kytkentää, jolla on kaksi stabiilia tilaa, joihin se ajautuu ulkoisen
signaalin ohjaamana.
Viiveelä ja vipalla ei ole mitään tekemistä keskenään.

- joskus tuntuu, että asioista on helpompi puhua Englanniksi
Suomessakin. (mistä helkutista aina tulee kehiin näitä viipeitä ja
viipoja, ei ainakaan suomenkielestä)

[Topi Linkala]

PTM wrote:

> - joskus tuntuu, että asioista on helpompi puhua Englanniksi
> Suomessakin. (mistä helkutista aina tulee kehiin näitä viipeitä ja
> viipoja, ei ainakaan suomenkielestä)

Koska on kaksi käsitettä tarvitaan kaksi sanaa. Viive johtuu
välimatkasta ja viipe prosessoinnista. Välimatkaan ei voi vaikuttaa
mutta prosessointinopeutta voi lisätä.

Topi
--
"The whole problem with the world is that fools and fanatics are
always so certain of themselves, but wiser people so full of doubts."
- Bertrand Russell
"How come he didn't put 'I think' at the end of it?" - Anonymous

[Tomi Jaskari]

Topi Linkala <***@iki.fi> kirjoitti Thu, 06 Dec 2007 10:34:04 +0200:

> Koska on kaksi käsitettä tarvitaan kaksi sanaa. Viive johtuu
> välimatkasta ja viipe prosessoinnista. Välimatkaan ei voi vaikuttaa
> mutta prosessointinopeutta voi lisätä.

Tulee mieleen australialaiset alkuasukkaat, joiden kielessä ei ole
lukusanoja kuin oliko kolmeen asti. Hyvinhän silläkin pärjää jos elämä on
yksinkertaista ja saalis harvalukuista.

Voisihan sanat viive ja viipe mahdollisesti korvata sanoilla matka-aika ja
käsittelyaika :) Tuota en kyllä täysin hyväksy ettei välimatkaan voisi
vaikuttaa - voihan kohteet tuoda lähemmäs toisiaan..

Jännästi irtautunut viestiketju tässä. Joku peikkonen on ilmeisesti
antanut omaa panostaan tähän. En osaa noista kolmesta ryhmästä arpoa
sopivaa, enkä koe että neljänteen ryhmään ohjaaminen olisi järkevää, joten
olkoon.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!
--
/*. Käytössä Opera 9.xx: http://www.opera.com/
O>'O________________________________________________
Homepage: http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/

[Topi Linkala]

Tomi Jaskari wrote:

> Voisihan sanat viive ja viipe mahdollisesti korvata sanoilla matka-aika
> ja käsittelyaika :) Tuota en kyllä täysin hyväksy ettei välimatkaan
> voisi vaikuttaa - voihan kohteet tuoda lähemmäs toisiaan..

Miten tuot etelänavan lähemmäs Tamperetta. Tampereella on eräs Suomen
suurimmista viestikeskuksista ja aina silloin tällöin suomalaisia tarpoo
etelänapamantereella. Kun he sieltä soittavat kotiin, niin toivottavaa
on että viipe matkalla on pieni, koska viivettä on aikalailla.

Topi
--
"The whole problem with the world is that fools and fanatics are
always so certain of themselves, but wiser people so full of doubts."
- Bertrand Russell
"How come he didn't put 'I think' at the end of it?" - Anonymous

[Tomi Jaskari]

Topi Linkala <***@iki.fi> kirjoitti Thu, 06 Dec 2007 12:34:37 +0200:

> Miten tuot etelänavan lähemmäs Tamperetta. Tampereella on eräs Suomen
> suurimmista viestikeskuksista ja aina silloin tällöin suomalaisia tarpoo
> etelänapamantereella. Kun he sieltä soittavat kotiin, niin toivottavaa
> on että viipe matkalla on pieni, koska viivettä on aikalailla.

Joo, olet tietenkin oikeassa. Minä lähinnä mielsin tämän
kulutuselektronistenkojeiden suunnittelemisessa tarvittavaksi termistöksi.
Mutta oma vika jos menee Antartikselle tarpomaan ja tulee vilu ja
koti-ikävä. Ja ilman venettä tai lentolaitetta ei edes ole menemistä.

Termien käytössä on sellainen ikävä juttu, että joillekin termit eivät
merkitse samoja asioita ja silloin tulee pahoja väärinymmärryksiä. Joskus
on termit määritelty huonosti, joskus on vikaa ymmärryksessä ja opintojen
huteruudessa, joskus kaikkia kolmea.


--
/*. Käytössä Opera 9.xx: http://www.opera.com/
O>'O________________________________________________
Homepage: http://www.kolumbus.fi/tomijaskari/

[PTM]

Topi Linkala wrote:
> PTM wrote:
>
>> - joskus tuntuu, että asioista on helpompi puhua Englanniksi
>> Suomessakin. (mistä helkutista aina tulee kehiin näitä viipeitä ja
>> viipoja, ei ainakaan suomenkielestä)
>
> Koska on kaksi käsitettä tarvitaan kaksi sanaa. Viive johtuu
> välimatkasta ja viipe prosessoinnista. Välimatkaan ei voi vaikuttaa
> mutta prosessointinopeutta voi lisätä.
>
> Topi
PTM: Älä puhu paskaa. Tai jos väen väkisin haluat käyttää tuollaisia
sanoja, joiden merkitys ei millään tavalla selviä sanan rakenteesta,
eikä missään ole esittämälläsi tavalla määritelty, niin mene saman tien
opettamaan tätä esittämääsi merkitystä myös lehtien ja sähköisen median
toimittajille, jotka täysin estoitta tunkevat noita kammotuksia kaikkeen
julkaisemaansa. Eivätkä varmasti tarkoita prosessointivivettä, jos edes
tietävät, mitä prosessorilla tai sen viiveillä tarkoitetaan. Toki
prosessoinnilla muutakin tarkoitetaan. Esimerkiksi maamies voi
prosessoida paskaa navetasta kompostiin.

[Elias Aarnio]

Jouni kirjoitti:
> E.Aarnio kirjoittaa alla hevonpaskaa "top-postaajia" vastaan.
> Fakta 1: mitään kattavaa teknistä perustetta tämä menetelmää vastaan ei ole
> olemassa.

Vastatessa uutisryhmäviestiin uutistenlukuohjelma merkitsee lainauksen
automaattisesti. Näin on tapahtunut tuossa yllä. Lainauksen alussa lukee
"Jouni kirjoitti". Ymmärtääkseni kaikki uutistenlukuohjelmat tekevät
näin. En ainakaan tiedä yhtäkään joka merkitsisi sen lainauksen loppuun.

Ajatellaanpa että kaikki pelkästään top-postaavat. Tällöin jos
keskusteljoita sattuu olemaan kyseisessä säikeessä monta, pitää
aloittaessaan lukemaan viestiä "alhaalta ylöspäin" käydä välillä
katsomassa "ylempänä" kenenkä teksti olikaan kuinka monen lainausta
osoittavan merkin sarjan takana.

Sen sijaan jos bottom-postataan eli vastataan alas, lainausten
hahmottaminen hoituu yhdellä silmäyksellä.

Jos hyväksytään, kuten viisasta on, väliin vastaaminen, hahmottamisesta
tulee vieläkin vaikeampaa.

Tässä on kyllä teknistä perustetta ihan riittämiin.

> Top-postaus
> on järkevin silloin, kun halutaan vastata suoraan johonkin tekstiin
> kokonaisuutena poimimatta siitä palasia "valokeilaan" tai jos aihe on
> jotenkin niin selvä, ettei vastauksen ymmärtämiseen kerta kaikkiaan tarvita
> vanhemman tekstin lukemista. Mutta silloinkin voi aivan hyvin jättää ja
> joskus on hyväkin jättää vanhemmat tekstit pohjalle, jos joku alkaa kaivata
> taustaa.

Olisi monin verroin huomaavaisempaa jos poistaisi ne tarpeettomat
tekstinpätkät kokonaan. Säikeen kehittyminen kun on kaikkien luettavissa
uutisryhmässä. Aiempaa tekstiä ei tarvita samalla tavalla kuin isojen
organisaatioiden sisäisessä "tiedätkö tästä jotain"-pallottelussa, josta
top-postaaminen on kopioitunut myös uutisryhmiin.

> Fakta 3: vain viranomaiset voivat säätää sitovia sääntöjä.
> Keskustelupalstat eivät heitä kiinnosta (onneksi), joten täällä ei ole
> mitään sääntöjä.

On eri asia puhua lainsäätäjän tai muun regulaattorin käyttämästä
vallasta kuin siitä, että jotkin yhteisöt yhteisen hyvän nimissä
sitoutuvat noudattamaan jotakin sääntöjä.

Siinä mielessä toki olet oikeassa, että koko Internetin toiminta ei
perustu viranomaisen antamiin sääntöihin. Teknisenä perustana olevat
RFC:t kun eivät ole viranomaismääräyksiä. Homma toimii kun ainakin
suurin osa noudattaa niitä sääntöjä, vaikka ne eivät olekaan samalla
tavalla sanktioituja kuin lain noudattaminen.

Follarit asetettu sfnet.viestinta.nyyssit-ryhmään. Tällä ei ole enää
mitään tekemistä veneilyn saati sitten kuomujen kanssa.


--
EliasA

[ail]

> PTM: Kun vaan saisi selville, mistä saisi kunnollista tavaraa. Kankaiden
> suhteen en jaksa epäillä, mutta langat ja vetoketjut ovat tuottaneet
> siksi paljon harmia, että muutama satanen ei siinä paljoa tunnu.


Tuolla Raisiossa kannattaisi ehkä käydä keskustelemassa
materiaaleista.
Itse en ole käynyt, mutta patjakankaita ajattelin kysellä sieltä.

http://www.muovikum.fi/index.php?ID=2132

t. Asko

[Jussi S4lm1]

PTM kirjoitti:
> PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
> Missä homma pitäisi teettää, jotta tuotos kestäisi edes muutaman kesän ?

Ompelin keväällä uuden puominsuojuksen itse, ja hyvä tuli. Ei ollut edes
paha homma, kunhan pääsin sinuiksi ompelukoneen kanssa, jota olen
viimeksi käyttänyt joskus 80-luvun alussa. Jos sinulla on vanha kuomu
vielä jäljellä, ratko sen saumat niin saat vanhoista paloista mallit
uusien ompeluun. Sitten vain kangaskauppaan, kyllä ne siellä kankaat
tuntevat. Kristiinankadun Eurokankaasta ostin myyjän neuvojen mukaan
tummansinistä markiisikangasta, joka vaikuttaa lyhyellä
käyttökokemukselta kelvolta tavaralta. Markiisithan ovat kovemmassa
käytössä kuin vaikka veneen kuomut, niitä kun ei ikinä pestä tai hoideta
ja ovat ulkona kesät talvet, tosin käyttämäni langan väri on kesän
mittaan muuttunut vaaleammaksi.

Kuomun ompelu on tietysti hankalampaa, ja ommeltavia paloja tulee
enemmän, lisäksi täytyy kiinnittää kaiken maailman neppareita,
vetoketjuja tms. Mutta jos muut pystyvät ne kiinnittämään, niin mikset
sinäkin? Tai ainakin suutarilla on vehkeet neppareiden laittoon.

--
Jussi S4lm1

[Lauri Tarkkonen]

In <fdcvo2$u8v$***@bowmore.utu.fi> Jussi S4lm1 <jussi--***@luukku.roskapostiesto.com> writes:

>PTM kirjoitti:
>> PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
>> Missä homma pitäisi teettää, jotta tuotos kestäisi edes muutaman kesän ?

>Ompelin keväällä uuden puominsuojuksen itse, ja hyvä tuli. Ei ollut edes
>paha homma, kunhan pääsin sinuiksi ompelukoneen kanssa, jota olen
>viimeksi käyttänyt joskus 80-luvun alussa. Jos sinulla on vanha kuomu
>vielä jäljellä, ratko sen saumat niin saat vanhoista paloista mallit
>uusien ompeluun. Sitten vain kangaskauppaan, kyllä ne siellä kankaat
>tuntevat. Kristiinankadun Eurokankaasta ostin myyjän neuvojen mukaan
>tummansinistä markiisikangasta, joka vaikuttaa lyhyellä
>käyttökokemukselta kelvolta tavaralta. Markiisithan ovat kovemmassa
>käytössä kuin vaikka veneen kuomut, niitä kun ei ikinä pestä tai hoideta
>ja ovat ulkona kesät talvet, tosin käyttämäni langan väri on kesän
>mittaan muuttunut vaaleammaksi.

Markiisikangasta on useampaa sorttia, tässä tärkeä ero on UV-suojauksen
kanssa tai ilman, kanssa on yleensä kalliimpaa, eikä välttämättä
kaikkien kangaskauppojen varastoissa. Kannattaa kysellä myös purje- ja
kuomumaakareilta.

>Kuomun ompelu on tietysti hankalampaa, ja ommeltavia paloja tulee
>enemmän, lisäksi täytyy kiinnittää kaiken maailman neppareita,
>vetoketjuja tms. Mutta jos muut pystyvät ne kiinnittämään, niin mikset
>sinäkin? Tai ainakin suutarilla on vehkeet neppareiden laittoon.

Kaikenmaailman neppareita on myös ympäristön rasitusta kestäviä ja
kestämättömiä, ne kannattaa yleensä kiinnittää moninkertaiseen
kankaaseen, eli ellei rakenne muuten ole nepparin kiinnityskohdassa
moninkertainen nepparille kannattaa tehdä kaksin- tai kolminkertainen
paikka.

- Lauri Tarkkonen

>--
>Jussi S4lm1

[Jussi S4lm1]

Lauri Tarkkonen kirjoitti:
> In <fdcvo2$u8v$***@bowmore.utu.fi> Jussi S4lm1 <jussi--***@luukku.roskapostiesto.com> writes:

> Markiisikangasta on useampaa sorttia, tässä tärkeä ero on UV-suojauksen
> kanssa tai ilman, kanssa on yleensä kalliimpaa, eikä välttämättä
> kaikkien kangaskauppojen varastoissa. Kannattaa kysellä myös purje- ja
> kuomumaakareilta.

Olet oikeassa, itselläni oli tärkeänä pointtina UV-suojaus ja se, ettei
kangas homehdu helposti. Lankaa en tajunnut ottaa huomioon, ja siinä
tein vissiin virheen, kun käytin aivan peruslankaa. Projektin
kokonaisbudjetiksi tuli joku reilu 50 euroa, kangasta meni joku 5 metriä.

>> Kuomun ompelu on tietysti hankalampaa, ja ommeltavia paloja tulee
>> enemmän, lisäksi täytyy kiinnittää kaiken maailman neppareita,
>> vetoketjuja tms. Mutta jos muut pystyvät ne kiinnittämään, niin mikset
>> sinäkin? Tai ainakin suutarilla on vehkeet neppareiden laittoon.

> Kaikenmaailman neppareita on myös ympäristön rasitusta kestäviä ja
> kestämättömiä, ne kannattaa yleensä kiinnittää moninkertaiseen
> kankaaseen, eli ellei rakenne muuten ole nepparin kiinnityskohdassa
> moninkertainen nepparille kannattaa tehdä kaksin- tai kolminkertainen
> paikka.

Itse korvasin nepparit tukevilla napeilla, jotka on helppo vaihtaa.
Kuomussa tämä tuskin kävisi päinsä.

--
Jussi S4lm1

[JiiPee]

On 26 syys, 15:02, Jussi S4lm1 <***@luukku.roskapostiesto.com>
wrote:

> tärkeänä pointtina UV-suojaus ja se, ettei
> kangas homehdu helposti. Lankaa en tajunnut ottaa huomioon, ja siinä
> tein vissiin virheen, kun käytin aivan peruslankaa. Projektin
> kokonaisbudjetiksi tuli joku reilu 50 euroa, kangasta meni joku 5 metriä.

Tuli avotilan kuomun uusinnan yhteydessä haastateltua useampaakin alan
ammattilaista. Lankana kannattaa kuulemma käyttää sekoitetta, jossa on
mukana myös puuvillaa. Puuvilla turpoaa vettyessään estäen veden
tihkumisen ommelten läpi. Tämä on tärkeää paitsi kuomuissa, myös
avotilan istuintyynyissä, jos sellaisia on.

Kuomujen valmistajat näyttävät käyttävän materiaalina pääasiassa kahta
brandia: Tempotest tai Sunbrella. Molemmissa mainostetaan olevan myös
UV-suoja.

Kumpaakaan noista ei kyllä ompele äiteen singerillä, ovat sen verran
tukevaa tavaraa. Tilasinkin suosiolla mittamestarin veneelle ottamaan
mitat, ja kirjaamaan ylös toiveeni uuden kuomun mallista, luukuista ja
hyttysverkoista. Siitä tulikin hyvin istuva ja napakka kuomu. Tosin
hintaakin kertyi.


> Itse korvasin nepparit tukevilla napeilla, jotka on helppo vaihtaa.
> Kuomussa tämä tuskin kävisi päinsä.

Edellisesä kuomussa oli neppareita, joista osa oli jo korkannut.
Uuteen laitettiin pienet hakaset tekstiilinauhojen kanssa, eli kuomun
läpi meni vain vahvikkeen ompeleet. Aika näyttäköön, onko tämä
kestävämpi ratkaisu.

--JiiPee

> Jussi S4lm1

[Heikki Hämäläinen]

PTM kirjoitti:
> PTM: Vanha Targan kuomu menee huoltoo tai vaihtoon.
> Missä homma pitäisi teettää, jotta tuotos kestäisi edes muutaman kesän ?
> Miten on mahdollista, että purjeiden neuleet kestävät parikymmentä
> vuotta, mutta kuomua saa olla jatkuvasti korjaamassa ? Yleisin
> ajanviettotapa merellä on neulosten uusiminen.
> Mistä saisi kelvollisia vetoketjuja ? Nämä käytössäni olleet muoviset
> ovat paskoja. Lasten koululaukuissakin on paremmat vetoketjut, kuin
> venekuomussa.

En osaa erityisesti suositella mitään tekijää tai materiaalia, mutta
tässä joitain hajahuomioita lähiajoilta. Vuosi sitten tuli luukun
suojaavalle sprayhoodille viitisen vuotta ikää täyteen, puomipeitteelle
10v. Molemmat joutuivat korjaamolle, sprayhood pettäneiden saumojen
takia, puomipeitteessä tuli vetoketjulle ikä täyteen. Puomipeitteen
saumat taas oli uusittu samaan aikaan, kun sprayhood valmistettiin.
Tarkemmin ottaen sprayhoodista petti sinisen reunan sininen lanka,
vaaleat langat olisivat kestäneet vielä pari vuotta.

Puomipeitteen vetoketju on avointa mallia, siis alttiina auringolle. Se
kesti hyvin sen 10 v, mutta sitten alkoivat hampaat putoilla vähintään
yksi jokaisella käyttökerralla. 10 v kesäaurinkoa on kuitenkin minusta
kohtuullinen saavutus muoville. Tuttu esitteli itse tekemäänsä
sprayhoodia. Oli kyllästynyt homehtuvaan entiseen ja vakuutti, ettei
sellaisia osia pidä tehdä punaisina. Punaista ei siksi, että se absorboi
lämpösäteilyä vähemmän kuin sininen ja pysyy siksi huomattavan paljon
pidempään märkänä ja homehtuu.

Avainsana aiheessa on ultravioletti. Sen kestosta materiaaleissa tosiaan
kannattaa maksaa, kuten on jo todettu. Vaaleat materiaalit ovat sen
suhteen parempia, mutta taidanpa silti seuraavassakin sprayhoodissa
siitä huolimatta valita sinistä siihen reunaan, jota aina
ohikuljettaessa käpälöidään. Vuosi sitten ratkennutta saumaa tosiaan
ompelin monta tuntia viime vuonna, kun väliaikaiskorjaus oli
välttämätön. Ja se sprayhood on silti vain luukun levyinen.