Läpivientien maadoituksesta?

[tuomaskuona]

Pitääkö vai eikö pidä maadoittaa lasikuitu purkkarin, mitä lie messinkisiä
läpivientejä? Mistä löytyisi suomenkielellä selvitystä asiaan? Itse en
oikein osaa järkeillä miksi ne pitäisi maadoittaa koneen runkoon. Yksi
toveri kovasti suositteli minulle, mutta järki sanoisi että jos ne jättää
kellumaan ei ainakaan maasähköm vuotovirtojen vuoksi syöpyisi.
Onko mielipiteitä, ja perusteluita?
J

[Pekka Nykänen]

Post by tuomaskuona
Pitääkö vai eikö pidä maadoittaa lasikuitu purkkarin, mitä lie messinkisiä
läpivientejä? Mistä löytyisi suomenkielellä selvitystä asiaan? Itse en
oikein osaa järkeillä miksi ne pitäisi maadoittaa koneen runkoon. Yksi
toveri kovasti suositteli minulle, mutta järki sanoisi että jos ne jättää
kellumaan ei ainakaan maasähköm vuotovirtojen vuoksi syöpyisi.

Aina kun samaan mereen heitetään kaksi erilaista metallia, syntyy
sähköpari ja se huomompi metalli syöpyy. Syöpymisen määrä riippuu mm
seuraavista tekijöistä:
- etäisyys
- pinta-ala
- metallien jännite-ero
- veden suolapitoisuus

Tuon maadoituksen idea on tasata _oman_ veneen metalliosien jännite, eli
oman veneesi potkuriakseli (edellyttäen että sekin on maadoitettu, näinhän
ei usein ole) ja läpiviennit ei tee sähköparia.

Mikään ei taas estä syöpymistä, jonka aiheuttaa muut meressä olevat
metalliesineet, esim viereinen vene tai laiturirakenteissa oleva tavara.

Siksi käytetään sinkkejä, jotka uhraavat itsensä.



pekka

[tuomaskuona]

Post by Pekka Nykänen

Post by tuomaskuona
Pitääkö vai eikö pidä maadoittaa lasikuitu purkkarin, mitä lie messinkisiä
läpivientejä? Mistä löytyisi suomenkielellä selvitystä asiaan? Itse en
oikein osaa järkeillä miksi ne pitäisi maadoittaa koneen runkoon. Yksi
toveri kovasti suositteli minulle, mutta järki sanoisi että jos ne jättää
kellumaan ei ainakaan maasähköm vuotovirtojen vuoksi syöpyisi.

Aina kun samaan mereen heitetään kaksi erilaista metallia, syntyy
sähköpari ja se huomompi metalli syöpyy. Syöpymisen määrä riippuu mm
- etäisyys
- pinta-ala
- metallien jännite-ero
- veden suolapitoisuus
Tuon maadoituksen idea on tasata _oman_ veneen metalliosien jännite, eli
oman veneesi potkuriakseli (edellyttäen että sekin on maadoitettu, näinhän
ei usein ole) ja läpiviennit ei tee sähköparia.
Mikään ei taas estä syöpymistä, jonka aiheuttaa muut meressä olevat
metalliesineet, esim viereinen vene tai laiturirakenteissa oleva tavara.
Siksi käytetään sinkkejä, jotka uhraavat itsensä.

Juujuu. Sinkkiä on ja potkurin akseli on koneen rungon potentiaalissa. Mutta
jos läpivientien heloja ei maadoteta yhteen ja koneen maahan mikä ne
syövyttää?
Vertaan siihen jos pohjaan laitetaan sinkki jota ei kytketä missään muuhun
metalliin se ei kyllä paljon syövy. Eikö eri metalliosien yhteenkytkeminen
päin vastoin saa syöpymään rivakammin? Eikö sähköparissakin (sitruuna johon
tökätään pari erimetallipuikkoa) syövy navat vasta kun ne kytketään yhteen?
Mikä meni pieleen? Mitä sanoo venemestarit?
j

[Aki Mannonen]

Post by tuomaskuona
Juujuu. Sinkkiä on ja potkurin akseli on koneen rungon potentiaalissa. Mutta
jos läpivientien heloja ei maadoteta yhteen ja koneen maahan mikä ne
syövyttää?
Vertaan siihen jos pohjaan laitetaan sinkki jota ei kytketä missään muuhun
metalliin se ei kyllä paljon syövy. Eikö eri metalliosien yhteenkytkeminen
päin vastoin saa syöpymään rivakammin? Eikö sähköparissakin (sitruuna johon
tökätään pari erimetallipuikkoa) syövy navat vasta kun ne kytketään yhteen?
Mikä meni pieleen? Mitä sanoo venemestarit?

Päättelit ihan oikein. Ei sinkistäkään mitään hyötyä ole jos se ei ole
galvaanisessa yhteydessä suojattavaan osaan. Polttoainetankin
täyttöhelan voi maadoittaa ettei siihen pääse syntymään staattista varausta.

[Dag Stenberg]

Post by tuomaskuona
Vertaan siihen jos pohjaan laitetaan sinkki jota ei kytketä missään muuhun
metalliin se ei kyllä paljon syövy. Eikö eri metalliosien yhteenkytkeminen
päin vastoin saa syöpymään rivakammin? Eikö sähköparissakin (sitruuna johon
tökätään pari erimetallipuikkoa) syövy navat vasta kun ne kytketään yhteen?

Näin minäkin ymmärtäisin asian. Ja johto johtaa sähköä paremmin kuin
märkä runko.

Dag Stenberg

[Pekka Nykänen]

On 23 Mar 2005 09:12:03 GMT, Dag Stenberg

Post by Dag Stenberg

Post by tuomaskuona
Vertaan siihen jos pohjaan laitetaan sinkki jota ei kytketä missään muuhun
metalliin se ei kyllä paljon syövy. Eikö eri metalliosien
yhteenkytkeminen
päin vastoin saa syöpymään rivakammin? Eikö sähköparissakin (sitruuna johon
tökätään pari erimetallipuikkoa) syövy navat vasta kun ne kytketään yhteen?

Näin minäkin ymmärtäisin asian. Ja johto johtaa sähköä paremmin kuin
märkä runko.

Kukaan ei ole vielä vastannut siihen, pitääkö nuo läpiviennit yhdistää
moottoriin/potkuriakseliin. Itse olen nähnyt tuollaisia ohjeita, mutten
kyllä koskaan paattia, missä noin olisi tehty.

Eikös se syöpyminen johdu sähköparin muodostamasta jännite-erosta ja
siitä, että ainetta siirtyy suolaveden kautta huonommasta metallista
parempaan? Jos osat on kytketty johdolla toisiinsa, ei jännite-eroa
synny. Tämähän vastaa myös tilannetta, jossa esim potkuriakselin sinkki on
sähköisesti yhteydessä akseliin. Pitääkö tuossa välissä olla galvaaninen
kontakti vai ei?

Missä meni vikaan?

pekka

[Aki Mannonen]

Post by Pekka Nykänen
Eikös se syöpyminen johdu sähköparin muodostamasta jännite-erosta ja
siitä, että ainetta siirtyy suolaveden kautta huonommasta metallista
parempaan? Jos osat on kytketty johdolla toisiinsa, ei jännite-eroa
synny.

Ei se pelkkä jännite-ero vielä mitään tee. Se johdolla yhteen kytkeminen
sulkee virtapiirin, silloin alkaa virtaa kulkemaan ja tapahtuu
elektrolyysiä. Tätä voisi verrata tavalliseen taskulampun patteriin
(toimii samalla periaatteella), ei sekään juurikaan kulu ennen kuin
virtaa kulkee.

[Markku Lukkari]

Post by Aki Mannonen
Ei se pelkkä jännite-ero vielä mitään tee. Se johdolla yhteen kytkeminen
sulkee virtapiirin, silloin alkaa virtaa kulkemaan ja tapahtuu
elektrolyysiä. Tätä voisi verrata tavalliseen taskulampun patteriin
(toimii samalla periaatteella), ei sekään juurikaan kulu ennen kuin
virtaa kulkee.

Näin minäkin tulkitsen asian. Ja jos messinkisen läpiviennin kytkee
teräsosiin, niin teräs alkaa syöpyä.


-Markku

[Pekka Nykänen]

On Thu, 31 Mar 2005 07:16:19 GMT, Markku Lukkari

Post by Markku Lukkari
Näin minäkin tulkitsen asian. Ja jos messinkisen läpiviennin kytkee
teräsosiin, niin teräs alkaa syöpyä.

Onko tuo siis syy, miksi hanat jumittuu?
Pallo syöpyy ja alkaa kanittaa?

pekka

[tuomaskuona]

Post by Pekka Nykänen
On 23 Mar 2005 09:12:03 GMT, Dag Stenberg

Post by Dag Stenberg

Post by tuomaskuona
Vertaan siihen jos pohjaan laitetaan sinkki jota ei kytketä missään muuhun
metalliin se ei kyllä paljon syövy. Eikö eri metalliosien yhteenkytkeminen
päin vastoin saa syöpymään rivakammin? Eikö sähköparissakin (sitruuna johon
tökätään pari erimetallipuikkoa) syövy navat vasta kun ne kytketään yhteen?

Näin minäkin ymmärtäisin asian. Ja johto johtaa sähköä paremmin kuin
märkä runko.

Kukaan ei ole vielä vastannut siihen, pitääkö nuo läpiviennit yhdistää
moottoriin/potkuriakseliin. Itse olen nähnyt tuollaisia ohjeita, mutten
kyllä koskaan paattia, missä noin olisi tehty.
Eikös se syöpyminen johdu sähköparin muodostamasta jännite-erosta ja
siitä, että ainetta siirtyy suolaveden kautta huonommasta metallista
parempaan? Jos osat on kytketty johdolla toisiinsa, ei jännite-eroa
synny. Tämähän vastaa myös tilannetta, jossa esim potkuriakselin sinkki on
sähköisesti yhteydessä akseliin. Pitääkö tuossa välissä olla galvaaninen
kontakti vai ei?
Missä meni vikaan?
pekka

Minä olen tämän ajatellut niin että: eri metallit ovat kuin paristo kun ovat
suolavedessä. Jos osat kytketään sähköisesti toisiinsa alkaa virta kulkea ja
pariston katodiosat syöpyvät. Potkuria on vaikea eristää potkuriakselista,
mutta en näe syytä miksi sulkea virtapiiri ja kytkeä esim läpivientejä
toisiinsa ja vielä potkurin akseliin.
Sivulla http://www.edu.espoo.fi/~lippo/sivut/tausta.htm#5.%20SAUVAPARISTO
on vähän teoriaa miten sauvaparisto toimii.
Ja eihän normaali paristo kulu(syövy) kun virtapiiri ei ole suljettu. Kun
kytketään navat yhteen paristo kuluu.

Ja sitten on eri juttu syöpyminen joka aiheutuu siitä kun jännitettä
syötetään vahingossa jostain, vaikka potkurista veteen, ja saadaan virta
kulkemaan johonkinpäin. Vaikka oman veneen toiseen osaan, maahan, tai
laituriin. Taas syöpyy.
On monimutkainen juttu. Ja kuitenkin maalaisjärjellä selitettävissä. Kuulee
vain ihmeselityksiä mitä pitää tehdä.
Ja kyllä potkurin akselin sinkki pitää olla sähköisesti akselissa. Muuten
menee pieleen.
J

[Pekka Nykänen]

Post by tuomaskuona
Minä olen tämän ajatellut niin että: eri metallit ovat kuin paristo kun ovat
suolavedessä. Jos osat kytketään sähköisesti toisiinsa alkaa virta kulkea ja
pariston katodiosat syöpyvät. Potkuria on vaikea eristää
potkuriakselista,
mutta en näe syytä miksi sulkea virtapiiri ja kytkeä esim läpivientejä
toisiinsa ja vielä potkurin akseliin.

Miksi potkuriakseliin pannaan sinkki?
- kaksi metallia yhdessä keskenään

Sama pätee läpivienteihin, niissäkin on yleensä kahta metallia. Hanan
palloventtiilin pallo on melkein aina rosteria ja se on galvaanisesti
yhteydessä messinkiseen läpivientiin. Tällä logiikalla pitäisi tuossakin
olla sinkki, tai sitten pyrkiä käyttämään sitä sinkkiä, mikä jo on siellä
akselissa, eli yhdistää kaikki metalliosat toisiinsa. Tämä on mutua.

Post by tuomaskuona
Sivulla
http://www.edu.espoo.fi/~lippo/sivut/tausta.htm#5.%20SAUVAPARISTO
on vähän teoriaa miten sauvaparisto toimii.
Ja eihän normaali paristo kulu(syövy) kun virtapiiri ei ole suljettu. Kun
kytketään navat yhteen paristo kuluu.
Ja sitten on eri juttu syöpyminen joka aiheutuu siitä kun jännitettä
syötetään vahingossa jostain, vaikka potkurista veteen, ja saadaan virta
kulkemaan johonkinpäin. Vaikka oman veneen toiseen osaan, maahan, tai
laituriin. Taas syöpyy.

Maasähkön aiheuttama syöpyminen johtuu taas vuotovirrasta, joka kulkee
paatin miinuksen ja valtakunnan sähköverkon miinuksen (maan) välillä. Tuo
virta on helposti dekadia tai paria suurempi, kuin se minkä nuo eri
metallit pystyvät aiheuttamaan.

Post by tuomaskuona
On monimutkainen juttu. Ja kuitenkin maalaisjärjellä selitettävissä. Kuulee
vain ihmeselityksiä mitä pitää tehdä.
Ja kyllä potkurin akselin sinkki pitää olla sähköisesti akselissa. Muuten
menee pieleen.

Enpä minäkään ole löytänyt selitystä, joka istuisi myös
talonpoikaisjärkeen.

pekka

[Vesa Helanti]

Ja ihan pelkkää piruuttani tuon yhden maalaisjärjelle riemukkaan lisän:
galvaanista korroosiota esiintyy myös saman metallipalan alueella.
Esimerkiksi sileään teräslevyyn (muukin metalli käy tietyissä rajoissa) kun
humauttaa lommon vasaralla ja laittaa johtavaan liemeen, niin lommon
kohtahan se siitä ruostuu, ainakin ensiksi.

Kyllä tähän asiaan löytyy tietoa netistä. Pikahaulla vaikkapa
http://me.oulu.fi/labrat/komt/KorrTeoriaFolder/KorrMaterTekn.pdf ,
jossa on mukavasti pohjatietoa oikeasti kiinnostuneille. Syvällisempi
tutustuminen aiheeseen edellyttää, että koulukemia on jotenkin hallussa,
muuten on tyytyminen nyrkkisääntöihin, joita täälläkin on esitetty. Ja
niillähän kyllä pärjää.

[Pekka Nykänen]

On Tue, 29 Mar 2005 21:30:17 +0300, Vesa Helanti

Post by Vesa Helanti
Kyllä tähän asiaan löytyy tietoa netistä. Pikahaulla vaikkapa
http://me.oulu.fi/labrat/komt/KorrTeoriaFolder/KorrMaterTekn.pdf ,
jossa on mukavasti pohjatietoa oikeasti kiinnostuneille. Syvällisempi
tutustuminen aiheeseen edellyttää, että koulukemia on jotenkin hallussa,
muuten on tyytyminen nyrkkisääntöihin, joita täälläkin on esitetty. Ja
niillähän kyllä pärjää.

Nyrkkisäännöt, mitä täällä on esitetty on kovin ristiriitaisia.
Ja tuon opuksen lukemiseen menee kyllä liikaa aikaa, eikä se edes vastaa
kysymyksiin.

pekka

[Aki Mannonen]

Post by Pekka Nykänen
On Tue, 29 Mar 2005 21:30:17 +0300, Vesa Helanti

Post by Vesa Helanti
Kyllä tähän asiaan löytyy tietoa netistä. Pikahaulla vaikkapa
http://me.oulu.fi/labrat/komt/KorrTeoriaFolder/KorrMaterTekn.pdf ,
jossa on mukavasti pohjatietoa oikeasti kiinnostuneille. Syvällisempi
tutustuminen aiheeseen edellyttää, että koulukemia on jotenkin hallussa,
muuten on tyytyminen nyrkkisääntöihin, joita täälläkin on esitetty. Ja
niillähän kyllä pärjää.

Nyrkkisäännöt, mitä täällä on esitetty on kovin ristiriitaisia.
Ja tuon opuksen lukemiseen menee kyllä liikaa aikaa, eikä se edes
vastaa kysymyksiin.

Mitä? Sehän vastasi oikein hyvin kysymyksiin. Etkö ymmärtänyt termejä
vai mistä kiikasti?

[Vesa Helanti]

Post by Pekka Nykänen
Nyrkkisäännöt, mitä täällä on esitetty on kovin ristiriitaisia.
Ja tuon opuksen lukemiseen menee kyllä liikaa aikaa, eikä se edes vastaa
kysymyksiin.

Korroosioon perehtyminen edes jossakin määrin vaatii kyllä aikaa, pieni
kynnys siinä on. Yritetään sitten pistää lyhyesti sitä, mikä minusta on
käyttökelpoista tässä yhteydessä. Paremmin tietävät korjatkoon, mielellään
ensin varmistettuaan oikeassa olonsa:

- Jos se erillinen läpivienti on muovi/kumiletkun päässä, lujitemuoviveneen
kyljessä, kohtuullisen korroosionkestävää metallia (esim. hyvää messinkiä)
eikä ihan vieressä ole muuta metallia, niin älä maadoita.

- Jos haluat, että sinkki suojaa, pidä huoli sinkin ja suojattavan
metallisesta kosketuksesta. Ruosteinen kiinnitysruuvi ruosteisessa reiässä
ei riitä. Sitten sen sinkin pitää vielä olla pinnaltaan aktiivinen eli
puhdas ja samassa liemessä suojattavan kanssa.

- Kysymäsi palloventtiilin pallo saa olla haponkestävää messinkiventtiilissä
kahdestakin syystä, ensinnäkin ruostumattoman ja kuparin välinen
potentiaaliero ei ole suuri. Toisekseen ja tärkeämpänä, pallon ja rungon
välissä on muovinen tiivistepesä eristeenä. Eli pallo ei ole maadoitettuna
venttiilin runkoon. Tietysti kahvan kautta syntyy usein kontaksti, mutta
silloin auttaa kohta 1.

Sitten pari kohtaa, joilla voi olla merkitystä tee-itse veneenvarustajalle.
Nämä ovat ihan yleistä konepajatietoa, ovat myös löydettävissä tuosta
linkistä ja voivat olla muutenkin tuttua tekstiä, kirjoitanpa silti:

- Ruostumattoman ja haponkestävän ruostumattomuus perustuu pintaan
muodostuvaan kromioksidikerrokseen, joka on erittäin tiivis. Kun olet
työstänyt tai hitsannut näitä, kajotut pinnat kannattaisi peitata esim.
typpihapolla, joka muodostaa tuon kerroksen tiiviinä uusille
metallipinnoille. Hyvin suojaavan kromioksidikerroksen syntymiseen tarvitaan
aika voimakkaasti hapettavat olosuhteet. Jos et peittaa, teräs voi joutua
tilanteeseen, jossa syöpymistä jo tapahtuu, mutta suojakerros ei pysty
muodostumaan. Tämä on yksi syy ruosteläikkiin rosteriosissa, olet varmaan
tavannut.

- Vältettävä asia erityisesti ruostumattomalla, mutta muistaakseni pätee
melko hyvin ainakin joihinkin haponkestäviin, on rakokorroosio. Kapeaan
rakoon, jossa on kloridipitoista vettä, kehittyvät sellaiset olosuhteet,
että ruostumaton syöpyy. Syvempi selitys on tuossa linkissä. Hana- tai
järviveden kloridipitoisuudet riittävät, merivettä ei välttämättä tarvita.
Rosteri kiinnitettynä hiukan epätasaiseen pintaan on tyypillinen tilanne.
Vajaan millin levyinen ja muutaman syvä rako alkaa olla riski, kapeampi on
aina pahempi. Jos vesi vaihtuu raossa koko ajan ja/tai happea pääsee sekaan
helposti, rakokorroosiota ei tule. Eli jos kontaktipintaan uhkaa jäädä kapea
rako, on parempi laittaa tiivistemassaa tai hyvin joustava, vettäimemätön
tiiviste väliin. Jotkut kloridipitoiset puulajit syövyttävät märissä oloissa
ruostumatonta juuri rakokorroosion avulla, venekäytössä puuruuvit kai ovat
aina haponkestäviä.

[Markku Lukkari]

Post by Pekka Nykänen
Eikös se syöpyminen johdu sähköparin muodostamasta jännite-erosta ja
siitä, että ainetta siirtyy suolaveden kautta huonommasta metallista
parempaan? Jos osat on kytketty johdolla toisiinsa, ei jännite-eroa
synny.
Missä meni vikaan?

Menee vikaan siinä, että tässä tapauksessa johto täytyy ajatella
virtapiirissä vastukseksi, jonka yli on potentiaaliero. Potentiaaliero
sinänsä ei haittaa, mutta eri potentiaaleissa olevien metallien kytkeminen
toisiinsa synnyttää "vastukseen" sähkövirran, joka aiheuttaa epäjalomman
metallin syöpymisen. Koska tässä tapauksessa "vastuksen" resistanssi on
pieni, niin siinä vastaavasti kulkee suuri syöyttävä virta.


-Markku

[rj]

Post by Pekka Nykänen
Tuon maadoituksen idea on tasata _oman_ veneen metalliosien jännite, eli
oman veneesi potkuriakseli (edellyttäen että sekin on maadoitettu, näinhän
ei usein ole) ja läpiviennit ei tee sähköparia.

Eikö vasta niiden maadoittaminen synnytä _virtapiirin_, joka on virran
kulkemisen ja sitä myötä syöpymisen edellytys?

- rj

[Jyrki]

"Amerikkalaisissa" moottorivenissä olen nähnyt, että kaikki metalliset
läpiviennit ovat maadoitettuja.
Homma kait johtuu suolavedestä ja eri metallien välisestä jännitteestä.
Sähkö kun kulkee johtoa pitkin helpommin, kuin meriveden välityksellä niin
ei pääse syntymään katodi/anodi tapahtumaa.