2 akkusysteemi ja akkuvahti

[JML]

Selasin uutispalstaa, mutta en varsinaisesti löytänyt aiheeseen liittyvää
tietoa ainakaan muutaman kymmenen minuutin selauksella. Pyydänkin siis
anteeksi jos tätä on käsitelty jo aiemmin, mutta asia on tärkeä ja vaatii
näin osaamattomalle kunnollisen rautalankaselityksen.

Retkiveneessäni on kahden akun systeemi. Akut on kytketty suoraan toisiinsa
sarjaan eli käsitykseni mukaan ne latautuvat jatkuvasti kumpainenkin ja niin
myös ilmeisesti kuluvat. Kohta alkaa loma ja tarkoitus on varmistaa ettei
käynnistysvirta pääse loppumaan käytettäessä jääkaappia tai radiota. Relettä
akkujen välissä ei ole eikä siis mitään muuta kuin veneen peruspääkytkin.

Ajatuksenani on ostaa huomenna 2 akkujärjestelmään sopiva päävirtakytkin,
jossa siis 1, 2 ja ALL kohdat. Muutama kysymys tähän liittyen:

- Jos systeemissä ei ole relettä onko tästä jotain haittaa akkujen
lataukselle / kulumiselle
- Ajossa logiikkani on laittaa kytkin asentoon "ALL" jolloin kummankin akun
tulisi lataantua? Onko jotain syytä miksi vain toista lataisi?
- Ankkurissa siirrän kytkimen kohtaan 2, jolloin käsitykseni mukaan
ainoastaan kakkos eli hupiakku kuluttaa virtaa
- Jos virta loppuu kakkosesta tai sitä on liian vähän, voin kääntää kytkimen
ykköselle ja startata koneen

Törmäsin myös viime viikonloppuna yksinkertaiseen ja edulliseen 10 euron
akkuvahtiin. Siinä on pieni ledi sekä virransammutusautomatiikka joka
sammuttaa syötön jos jännite putoaa muistaakseni alle 12.4 V (saatan muistaa
tämän väärin, mutta tämän tulisi riittää pakettiauton käynnistykseen
kuulemma). Haluaisin kuitenkin säädettävän akkuvahdin jossa jänniterajan
voisi itse asettaa. Adita mainostaa yhtä mutta tuntuu kalliilta (69e).

Osaako joku pikaisesti neuvoa miten saisin systeemin toimimaan niin että
akut ei kärsi, startiakulle (1) jää aina tarpeeksi virtaa moottorin
käynnistämiseen ja että saisin vielä mahdollisesti varmistettua asian
akkuvahdilla? Onko rele välttämätön tällaisen systeemiin ja mitä se tekee
käytännössä? Joku suositteli isolaattoria vaihtoehdoksi, mutta kun olen itse
aika kädetön sähköhommissa, niin en tosiaan tiedä systeemin logiikkaa.
Etukäteen kiitos avusta !!

[Kari Jokinen]

Post by JML
Selasin uutispalstaa, mutta en varsinaisesti löytänyt aiheeseen liittyvää
tietoa ainakaan muutaman kymmenen minuutin selauksella. Pyydänkin siis
anteeksi jos tätä on käsitelty jo aiemmin, mutta asia on tärkeä ja vaatii
näin osaamattomalle kunnollisen rautalankaselityksen.
Retkiveneessäni on kahden akun systeemi. Akut on kytketty suoraan toisiinsa
sarjaan eli käsitykseni mukaan ne latautuvat jatkuvasti kumpainenkin ja niin
myös ilmeisesti kuluvat. Kohta alkaa loma ja tarkoitus on varmistaa ettei
käynnistysvirta pääse loppumaan käytettäessä jääkaappia tai radiota. Relettä
akkujen välissä ei ole eikä siis mitään muuta kuin veneen peruspääkytkin.
Ajatuksenani on ostaa huomenna 2 akkujärjestelmään sopiva päävirtakytkin,
- Jos systeemissä ei ole relettä onko tästä jotain haittaa akkujen
lataukselle / kulumiselle
- Ajossa logiikkani on laittaa kytkin asentoon "ALL" jolloin kummankin akun
tulisi lataantua? Onko jotain syytä miksi vain toista lataisi?

Minä suosisin starttiakkua noin 2/3 ajasta, koska yleensä se on isompi.

Post by JML
- Ankkurissa siirrän kytkimen kohtaan 2, jolloin käsitykseni mukaan
ainoastaan kakkos eli hupiakku kuluttaa virtaa
- Jos virta loppuu kakkosesta tai sitä on liian vähän, voin kääntää kytkimen
ykköselle ja startata koneen
Törmäsin myös viime viikonloppuna yksinkertaiseen ja edulliseen 10 euron
akkuvahtiin. Siinä on pieni ledi sekä virransammutusautomatiikka joka
sammuttaa syötön jos jännite putoaa muistaakseni alle 12.4 V (saatan muistaa
tämän väärin, mutta tämän tulisi riittää pakettiauton käynnistykseen
kuulemma). Haluaisin kuitenkin säädettävän akkuvahdin jossa jänniterajan
voisi itse asettaa. Adita mainostaa yhtä mutta tuntuu kalliilta (69e).
Osaako joku pikaisesti neuvoa miten saisin systeemin toimimaan niin että
akut ei kärsi, startiakulle (1) jää aina tarpeeksi virtaa moottorin
käynnistämiseen ja että saisin vielä mahdollisesti varmistettua asian
akkuvahdilla? Onko rele välttämätön tällaisen systeemiin ja mitä se tekee
käytännössä? Joku suositteli isolaattoria vaihtoehdoksi, mutta kun olen itse
aika kädetön sähköhommissa, niin en tosiaan tiedä systeemin logiikkaa.
Etukäteen kiitos avusta !!

[Jouni]

Post by Kari Jokinen
Minä suosisin starttiakkua noin 2/3 ajasta, koska yleensä se on isompi.

Jäi taannoin tämä kommentti syvästi ihmetyttämään. Voihan sellaisiakin
veneitä olla, joissa starttiakku on hupiakkua isompi, mutta en todellakaan
usko sitä yleiseksi. Mitä nyt on tullut nähtyä muiden veneitä ja juteltua
omistajien kanssa, niin esimerkiksi meidän seuran veneissä ei ole
ainuttakaan, jossa hupiakku (tai hupiakusto) ei olisi kapasiteetiltaan
merkittävästi starttiakkua isompi. Enkä ole sellaisesta muuallakaan
kuullut. Tyypillisesti starttiakku on haarukassa 50-70 Ah ja hupiakku
samankokoinen tai isompi; 150-250 ei ole ihan harvinainen kapasiteetti sillä
puolella.

No, väittihän tämä samainen Jokinen jossain threadissa erottavansa paljaalla
silmällä kirkkaassa päivänvalossa, onko kulkuvalossa 10 vai 25 W polttimo
:)))

-Jouni

[Kari Jokinen]

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Minä suosisin starttiakkua noin 2/3 ajasta, koska yleensä se on isompi.

Jäi taannoin tämä kommentti syvästi ihmetyttämään. Voihan sellaisiakin
veneitä olla, joissa starttiakku on hupiakkua isompi, mutta en todellakaan
usko sitä yleiseksi. Mitä nyt on tullut nähtyä muiden veneitä ja juteltua
omistajien kanssa, niin esimerkiksi meidän seuran veneissä ei ole
ainuttakaan, jossa hupiakku (tai hupiakusto) ei olisi kapasiteetiltaan
merkittävästi starttiakkua isompi. Enkä ole sellaisesta muuallakaan
kuullut. Tyypillisesti starttiakku on haarukassa 50-70 Ah ja hupiakku
samankokoinen tai isompi; 150-250 ei ole ihan harvinainen kapasiteetti sillä
puolella.

Jaa? se taas riippuu siitä minkä kokoinen kone paatissa on; jos se on
iso luokkaa 80 - 100 hv niin silloin kyllä tarvitaan kuorma-auton akku
starttiakuksi - pienessä ei riitä virta! Tämä todettiin kun m/s Mia
I:ssä katkesi heinäkuussa -84 Hiittisissä starttiakun napa. Hupiakussa
joka ruokki normaalisti LA-ta, kaikua, valoja ja radiota ei riittänyt
puhtia edes inauttamaan sitä Trader-konetta joka aluksessa oli (Ford
suora kuutonen).
No, merivartijoilta saatiin käynnistysvirtaa - leireilimme
merivartioaseman pihassa - ja hiukan teknistä apua, niin löytyihän
sopuhinnalla tilalle samanlainen vanha akku kuin särkynyt. Sillä
pärjättiin loppukesä ja akku uusittiin telakoinnissa seuraavana keväänä.

Eli starttiakku kannattaa olla isompi, ainakin jos on koneena suora
kuutonen tai vastaava. Niinhän se oli Lokissakin, jossa hupiakku ei
jaksanut käynnistää 73 hv Perkinsiä kun iso starttiakku olikin tyhjä!

Post by Jouni
No, väittihän tämä samainen Jokinen jossain threadissa erottavansa paljaalla
silmällä kirkkaassa päivänvalossa

Iltahämärässä, H.V., iltahämärässä! EI auringonporotuksessa.

Post by Jouni
onko kulkuvalossa 10 vai 25 W polttimo

Jos teho on 40 % eli reilusti alle puolet oikeasta, niin sen näkee sokea
Reettakin!

[Jouko Koskinen]

Kari Jokinen kirjoitti:
...

Post by Kari Jokinen
Jaa? se taas riippuu siitä minkä kokoinen kone paatissa on; jos se on
iso luokkaa 80 - 100 hv niin silloin kyllä tarvitaan kuorma-auton akku
starttiakuksi - pienessä ei riitä virta!

Jos oikein pilkkua viilataan niin isokin koneen käyntiinsaattaminen on
riippuvainen akun antamasta maksimivirrasta eikä ampeeritunneista eli
varauskyvystä. Kokoa ja ampeeritunteja tarvitaan sitten kun koneessa on
pitkä vieteri.

Tyypillisesti kuorma-autoon tarkoitettu akku antaa suurenkin hetkellisen
virran ulos ja hupiakkukäyttöön sen sijaan ei. Hupiakulta edellytetään
suuren varauskyvyn lisäksi syväpurkausten kestoa (eli akku tyhjennetään
ihan tyhjäksi, mitä taas tyypilliset käynnistysakut eivät siedä kovin
montaa kertaa).

[Vito]

Post by Kari Jokinen

...Tyypillisesti starttiakku on haarukassa 50-70 Ah ja hupiakku
samankokoinen tai isompi; 150-250 ei ole ihan harvinainen kapasiteetti sillä
puolella.

Jaa? se taas riippuu siitä minkä kokoinen kone paatissa on; jos se on
iso luokkaa 80 - 100 hv niin silloin kyllä tarvitaan kuorma-auton akku
starttiakuksi - pienessä ei riitä virta! Tämä todettiin kun m/s Mia
I:ssä katkesi heinäkuussa -84 Hiittisissä starttiakun napa. Hupiakussa
joka ruokki normaalisti LA-ta, kaikua, valoja ja radiota ei riittänyt
puhtia edes inauttamaan sitä Trader-konetta joka aluksessa oli (Ford
suora kuutonen).

Mulla on kyseinen foorttin traaderi, 6litraa 6pyttyä.
tarkalleen ottaen kyseisen moottorin käynnistysvirta on kytkiessä
1078A/12VDC ja pyörittäessä 680A/12VDC.

Itse juuri tänä keväänä nuo katsoin tarkasti kun mitoitettiin
starttikaapelille johdonsuojasulake. tarkasti laskettuna otettuna
huomioon käynnistysaika (siis kun konetta pyöritetään startilla)
päädyttiin 200A:n hitaaseen kahvasulakkeeseen.

Starttiakkuna mulla on vartan huoltovapaa rekanakku jossa
kylmäkäynnistysvirta on 1000A ja kapasiteettia 170Ah.
tosi pirteästi pyörittää.

noita kun räknäätte niin kattokaa että on tarpeeksi paksut kaapelit
(liian paksuja ei voi olla, mutta liian kalliita kyllä)ettei tule
jännitehäviöitä.

mulla on reilu 5m pitkät ja paksuutta lötköillä on 107mm2

[Jouni]

Post by Jouni
kuullut. Tyypillisesti starttiakku on haarukassa 50-70 Ah ja hupiakku
samankokoinen tai isompi; 150-250 ei ole ihan harvinainen kapasiteetti sillä
puolella.

Jaa? se taas riippuu siitä minkä kokoinen kone paatissa on; jos se on iso
luokkaa 80 - 100 hv niin silloin kyllä tarvitaan kuorma-auton akku
starttiakuksi - pienessä ei riitä virta! Tämä todettiin kun m/s Mia
Eli starttiakku kannattaa olla isompi, ainakin jos on koneena suora
kuutonen tai vastaava. Niinhän se oli Lokissakin, jossa hupiakku ei
jaksanut käynnistää 73 hv Perkinsiä kun iso starttiakku olikin tyhjä!

Katsahdin pikaisesti Volvon manuskaa (minulla on 41, joka on suora kuutonen,
teho 200 hv), josko siellä annettaisiin minimiarvoa starttiakun
kapasiteetille. Ei annettu, maksimi kylläkin (se oli 140 Ah). Minulla on
starttiakkuna jotain 60-70 Ah, en muista varmasti. On aina lähtenyt ns.
laakista.

Kuorma-auton akut on muuten tietääkseni poikkeuksetta 24V; se ei ole
tuntematon mutta tietääkseni huviveneissä varsin harvinainen käyttöjännite.
12V on ylivoimaisesti tavallisin.

Eipä sillä, jos katsomme matkaveneitä (joissa 2-akkujärjestelmiä nyt
ylipäätään lähinnä on, kun huviveneistä puhutaan), niin luulenpa, että jo 80
hv alkaa olla epätavallisen iso kokonaisuutta ajatellen. Purkkareissa ei
käytännöllisesti katsoen ikinä ole niin suuria motteja ja
moottoriveneistäkin pääasiassa vain liukuvissa ja osassa puoliliukuvia sekä
sitten joissain vanhoissa troolareissa ja vastaavissa. Jos nyt ihan hihasta
heitän, niin liekö edes neljänneksessä matkaveneistä sellaisia. En osaa
sanoa, onko väitteesi "yleensä" oikea, jos rajaamme tarkastelun vain tähän,
ehkä n. 5000 - 7000 veneen joukkoon.

Iltahämärässä, H.V., iltahämärässä! EI auringonporotuksessa.

Mistäs sinä iltahämärää löydät touko-kesäkuussa? Ainakin meidän seurassa ne
katsastelut tapahtuu melko järkiään n. 17-19 välillä, mikä on siihen
vuodenaikaan kirkasta päivänvaloa.

Kai sitä silmätarkkuutta voi olla tuohonkin asti, onhan joillakin
absoluuttinen sävelkorvakin. Mutta rohkenen väittää, että valtaenemmistölle
asteikko menee ainakin päivänvalossa tarkkuudella "palaa - ei pala" :))
Myös meistä katsastajista.

-Jouni

[Vito]

Post by Jouni

Post by Jouni
kuullut. Tyypillisesti starttiakku on haarukassa 50-70 Ah ja hupiakku
samankokoinen tai isompi; 150-250 ei ole ihan harvinainen kapasiteetti sillä
puolella.

Jaa? se taas riippuu siitä minkä kokoinen kone paatissa on; jos se on iso
luokkaa 80 - 100 hv niin silloin kyllä tarvitaan kuorma-auton akku
starttiakuksi - pienessä ei riitä virta! Tämä todettiin kun m/s Mia
Eli starttiakku kannattaa olla isompi, ainakin jos on koneena suora
kuutonen tai vastaava. Niinhän se oli Lokissakin, jossa hupiakku ei
jaksanut käynnistää 73 hv Perkinsiä kun iso starttiakku olikin tyhjä!

Katsahdin pikaisesti Volvon manuskaa (minulla on 41, joka on suora kuutonen,
teho 200 hv), josko siellä annettaisiin minimiarvoa starttiakun
kapasiteetille. Ei annettu, maksimi kylläkin (se oli 140 Ah). Minulla on
starttiakkuna jotain 60-70 Ah, en muista varmasti. On aina lähtenyt ns.
laakista.
Kuorma-auton akut on muuten tietääkseni poikkeuksetta 24V; se ei ole
tuntematon mutta tietääkseni huviveneissä varsin harvinainen käyttöjännite.
12V on ylivoimaisesti tavallisin.

ööh... 24 voltin akkuja ei mun mielestä ole olemassakaan.
kaikissa kuorma-autoissa yms. joissa käyttöjännite on 24VDC on 2kpl 12
volttisia sarjassa. veneessä ne taas laitetaan rinnan tai sitten
erotetaan kokonaan diodilla tai erotusreleellä. ...tai omat laturit
kummallekkin piirille

Post by Jouni
Eipä sillä, jos katsomme matkaveneitä (joissa 2-akkujärjestelmiä nyt
ylipäätään lähinnä on, kun huviveneistä puhutaan), niin luulenpa, että jo 80
hv alkaa olla epätavallisen iso kokonaisuutta ajatellen. Purkkareissa ei
käytännöllisesti katsoen ikinä ole niin suuria motteja ja
moottoriveneistäkin pääasiassa vain liukuvissa ja osassa puoliliukuvia sekä
sitten joissain vanhoissa troolareissa ja vastaavissa. Jos nyt ihan hihasta
heitän, niin liekö edes neljänneksessä matkaveneistä sellaisia. En osaa
sanoa, onko väitteesi "yleensä" oikea, jos rajaamme tarkastelun vain tähän,
ehkä n. 5000 - 7000 veneen joukkoon.

Eipä sillä moottorin hevosvoimilla suoraan voi sanoa mitään
2-akkujärjestelmästä. järjestelmällä vain pidetään huoli siitä että jos
grammaria, jääkaappia,valoja tms. pidetään päällä viikonlopun yli niin
veneen starttaus varmistetaan. jos on perärutku tai muu "pieni" vene
niin tupla akut voi olla pienempiä. ei niiden tarvi olla rekan akkuja.
rekan akuilla haetaan lähinnä kapasiteettiä jos on paljon sähkövempaimia.

T: vito

Post by Jouni

Iltahämärässä, H.V., iltahämärässä! EI auringonporotuksessa.

Mistäs sinä iltahämärää löydät touko-kesäkuussa? Ainakin meidän seurassa ne
katsastelut tapahtuu melko järkiään n. 17-19 välillä, mikä on siihen
vuodenaikaan kirkasta päivänvaloa.
Kai sitä silmätarkkuutta voi olla tuohonkin asti, onhan joillakin
absoluuttinen sävelkorvakin. Mutta rohkenen väittää, että valtaenemmistölle
asteikko menee ainakin päivänvalossa tarkkuudella "palaa - ei pala" :))
Myös meistä katsastajista.
-Jouni

[Jouni]

Post by Vito
ööh... 24 voltin akkuja ei mun mielestä ole olemassakaan.
kaikissa kuorma-autoissa yms. joissa käyttöjännite on 24VDC on 2kpl 12
volttisia sarjassa. veneessä ne taas laitetaan rinnan tai sitten erotetaan
kokonaan diodilla tai erotusreleellä. ...tai omat laturit kumm

Hämmästyin sen verran tätä, että tein pienen guuglauksen. Kyllä niitä on.
Näyttävät nykyään kutsuvan niitä trukkiakuiksi. Minulla ei ole ollut mitään
syytä tutkia kuorma-autojen akustoja autokoulun jälkeen, joten en
tosiaankaan tiedä, onko se aina ollut niin, että niiden akut on hoidettu
tuplaamalla 2 12-volttista; aina puhuttiin 24-volttisista. Saatat hyvinkin
olla oikeassa (aina oppii uutta).

Post by Vito
Eipä sillä moottorin hevosvoimilla suoraan voi sanoa mitään
2-akkujärjestelmästä. järjestelmällä vain pidetään huoli siitä että jos
grammaria, jääkaappia,valoja tms. pidetään päällä viikonlopun yli niin
veneen starttaus varmistetaan. jos on perärutku tai muu "pieni" vene niin
tupla akut voi olla pienempiä. ei niiden tarvi olla rekan akkuja.
rekan akuilla haetaan lähinnä kapasiteettiä jos on paljon sähkövempaimia.

Noinhan minäkin sen olen ollut tietävinäni, mutta hra Jokinen julisti
syvällä rintaäänellä, että starttiakut ovat "yleensä" isompia kuin hupiakut.
Oma näkemykseni on ollut ja on se, että starttiakkuna käytetään
tyypillisesti siihen spesialisoitua (nopeasti paljon virtaa mutta ei pitkää
kulutusta), ei kovin suuren Ah-luvun akkua. Hupiakkuna taas Ah-kapasiteetin
puolesta suurempaa, koska hyvin tavanomaisesti kaikki sellaiset
sähkölaitteet, joita käytetään muulloinkin kuin moottorin käydessä,
liitetään ns. hupi- eli käyttöakkuun.

-Jouni

[Kari Jokinen]

Post by Jouni

Post by Vito
ööh... 24 voltin akkuja ei mun mielestä ole olemassakaan.
kaikissa kuorma-autoissa yms. joissa käyttöjännite on 24VDC on 2kpl 12
volttisia sarjassa. veneessä ne taas laitetaan rinnan tai sitten erotetaan
kokonaan diodilla tai erotusreleellä. ...tai omat laturit kumm

Hämmästyin sen verran tätä, että tein pienen guuglauksen. Kyllä niitä on.
Näyttävät nykyään kutsuvan niitä trukkiakuiksi. Minulla ei ole ollut mitään
syytä tutkia kuorma-autojen akustoja autokoulun jälkeen, joten en
tosiaankaan tiedä, onko se aina ollut niin, että niiden akut on hoidettu
tuplaamalla 2 12-volttista; aina puhuttiin 24-volttisista. Saatat hyvinkin
olla oikeassa (aina oppii uutta).

Post by Vito
Eipä sillä moottorin hevosvoimilla suoraan voi sanoa mitään
2-akkujärjestelmästä. järjestelmällä vain pidetään huoli siitä että jos
grammaria, jääkaappia,valoja tms. pidetään päällä viikonlopun yli niin
veneen starttaus varmistetaan. jos on perärutku tai muu "pieni" vene niin
tupla akut voi olla pienempiä. ei niiden tarvi olla rekan akkuja.
rekan akuilla haetaan lähinnä kapasiteettiä jos on paljon sähkövempaimia.

Noinhan minäkin sen olen ollut tietävinäni, mutta hra Jokinen julisti
syvällä rintaäänellä, että starttiakut ovat "yleensä" isompia kuin hupiakut.

"Syvä rintaääni" on ivatulkinta sanomisestani; tarkoitin sitä, minkä
olen nähnyt ja kokenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Eihän sen
mittainen kokemus ole mitään......

[Jouni]

Post by Jouni
Noinhan minäkin sen olen ollut tietävinäni, mutta hra Jokinen julisti
syvällä rintaäänellä, että starttiakut ovat "yleensä" isompia kuin hupiakut.

"Syvä rintaääni" on ivatulkinta sanomisestani; tarkoitin sitä, minkä olen
nähnyt ja kokenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Eihän sen
mittainen kokemus ole mitään......

Eipä näytä olevan... Jos nimittäin todellakin eteesi ja katsastettavaksesi
osuneissa veneissä on ollut selvästi yli puolessa (mitä "yleensä" noin
arkikielessä merkitsee) kaksiakkujärjestelmän starttiakku
käyttöakkua/-akustoa isompi Ah-kapasiteetiltaan, niin melko rajoittunut sen
valikoiman on täytynyt jostain syystä olla (mikä ei tietysti ole mitenkään
ihmeellistä, jos esim. olet erikoistunut katsastamaan vain tietynlaisia
veneitä). Perustelin jo hiukan numeroilla asiaa, siis Suomen
matkavenekannan koostumuksella. Mutta mainitsit tuossa jossain
katsastelleesi pakastavedettyä Bavariaa. Rohkenetko väittää "käsi
sydämellä", että sen starttiakku oli käyttöakkua isompi? Voin nimittäin
kertoa (spekseistä juuri tarkistettuani), että starttiakku on niissä vakiona
55 Ah ja käyttöakku ainakin 37:ssa ja 39:ssa 140 Ah. Ja noin päin se menee
purkkareissa muutenkin eli siinä jo lähes puolen Suomen matkaveneistä
katettuna, mutta myös useimmissa moottoriveneissä on samanlainen kuvio.

No niin, eipä tähän asiaan sinänsä enää mitään uutta tainnut tulla :)

-Jouni

[Kari Jokinen]

Post by Jouni

Post by Jouni
Noinhan minäkin sen olen ollut tietävinäni, mutta hra Jokinen julisti
syvällä rintaäänellä, että starttiakut ovat "yleensä" isompia kuin hupiakut.

"Syvä rintaääni" on ivatulkinta sanomisestani; tarkoitin sitä, minkä olen
nähnyt ja kokenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Eihän sen
mittainen kokemus ole mitään......

Eipä näytä olevan... Jos nimittäin todellakin eteesi ja katsastettavaksesi
osuneissa veneissä on ollut selvästi yli puolessa (mitä "yleensä" noin
arkikielessä merkitsee) kaksiakkujärjestelmän starttiakku
käyttöakkua/-akustoa isompi Ah-kapasiteetiltaan, niin melko rajoittunut sen
valikoiman on täytynyt jostain syystä olla (mikä ei tietysti ole mitenkään
ihmeellistä, jos esim. olet erikoistunut katsastamaan vain tietynlaisia
veneitä). Perustelin jo hiukan numeroilla asiaa, siis Suomen
matkavenekannan koostumuksella. Mutta mainitsit tuossa jossain
katsastelleesi pakastavedettyä Bavariaa. Rohkenetko väittää "käsi
sydämellä", että sen starttiakku oli käyttöakkua isompi? Voin nimittäin
kertoa (spekseistä juuri tarkistettuani), että starttiakku on niissä vakiona
55 Ah ja käyttöakku ainakin 37:ssa ja 39:ssa 140 Ah. Ja noin päin se menee
purkkareissa muutenkin eli siinä jo lähes puolen Suomen matkaveneistä
katettuna, mutta myös useimmissa moottoriveneissä on samanlainen kuvio.

Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

[Jouni]

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen uhriksi.
Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan järjettömän
suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa on veneensä.

-Jouni

[Kari Jokinen]

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen uhriksi.
Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan järjettömän
suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa on veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

[Lauri Tarkkonen]

Post by Kari Jokinen

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen uhriksi.
Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan järjettömän
suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa on veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

Tuo logiikka ei oikein päde. Yleensä akkujen sippaaminen johtuu jostakin
veneen sähkölaitteissa olevasta viasta, jolloin sama vika voi haitata
molempia akkuja. Jokainen voi tietenkin pitää niin suuria akkuja kuin
saa veneeseensä mahtumaan ja pystyy ostamaan, mutta huomattavasti
kesymmällä akulla saa moottorin käyntiin hyvin luotettavasti, jos 50-100
Ah:n akku ei saa 8-35 heppaista dieseliä käyntiin, kannattaa pitää
dieselistä hieman parempaa huolta, sillä voisin olla varma joko
suuttimien säädöissä tai jossain muualla polttoainejärjestelmässä.

- Lauri Tarkkonen

[Kari Jokinen]

Post by Lauri Tarkkonen

Post by Kari Jokinen

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen uhriksi.
Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan järjettömän
suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa on veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

Tuo logiikka ei oikein päde. Yleensä akkujen sippaaminen johtuu jostakin
veneen sähkölaitteissa olevasta viasta, jolloin sama vika voi haitata
molempia akkuja. Jokainen voi tietenkin pitää niin suuria akkuja kuin
saa veneeseensä mahtumaan ja pystyy ostamaan, mutta huomattavasti
kesymmällä akulla saa moottorin käyntiin hyvin luotettavasti, jos 50-100
Ah:n akku ei saa 8-35 heppaista dieseliä käyntiin, kannattaa pitää
dieselistä hieman parempaa huolta, sillä voisin olla varma joko
suuttimien säädöissä tai jossain muualla polttoainejärjestelmässä.
- Lauri Tarkkonen

Tässä taka-ajatuksena on pitkät matkapurjehdukset - esmes Itämeren koko
pituus - ja tarkoitus minimoida koneen käyttö. Kun on kaksikin hiukan
yläkanttista akkua, virtaa riittää mm. autopilottiin ja silti voi ajaa
purjeilla huoleti kokonaisia päivämatkoja. Onhan veneessä tietenkin
aurinkopaneelit ja vesigeneraattorikin tulossa, mutta kun on runsaasti
akkureserviä, niin ei naftalaturia tarvitse välttämättä huudattaa joka
välissä. Satamissa saa yleensä maavirtaa, jolla voi siinä sivussa ajaa
akut piripintaan.
Lisäksi veneessä ei ole toistaiseksi tutkaa, joka onkin melkoinen
virtarosvo; suunnitteilla on kylläkin.
Silti kokemus sanoo, että suuri akkureservi - kun tilaa on - on aina
hyvä olla.

[tuomaskuona]

Post by Kari Jokinen

Post by Lauri Tarkkonen

Post by Kari Jokinen

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen
uhriksi. Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan
järjettömän suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa
on veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

Tuo logiikka ei oikein päde. Yleensä akkujen sippaaminen johtuu jostakin
veneen sähkölaitteissa olevasta viasta, jolloin sama vika voi haitata
molempia akkuja. Jokainen voi tietenkin pitää niin suuria akkuja kuin
saa veneeseensä mahtumaan ja pystyy ostamaan, mutta huomattavasti
kesymmällä akulla saa moottorin käyntiin hyvin luotettavasti, jos 50-100
Ah:n akku ei saa 8-35 heppaista dieseliä käyntiin, kannattaa pitää
dieselistä hieman parempaa huolta, sillä voisin olla varma joko
suuttimien säädöissä tai jossain muualla polttoainejärjestelmässä.
- Lauri Tarkkonen

Tässä taka-ajatuksena on pitkät matkapurjehdukset - esmes Itämeren koko
pituus - ja tarkoitus minimoida koneen käyttö. Kun on kaksikin hiukan
yläkanttista akkua, virtaa riittää mm. autopilottiin ja silti voi ajaa
purjeilla huoleti kokonaisia päivämatkoja. Onhan veneessä tietenkin
aurinkopaneelit ja vesigeneraattorikin tulossa, mutta kun on runsaasti
akkureserviä, niin ei naftalaturia tarvitse välttämättä huudattaa joka
välissä. Satamissa saa yleensä maavirtaa, jolla voi siinä sivussa ajaa
akut piripintaan.
Lisäksi veneessä ei ole toistaiseksi tutkaa, joka onkin melkoinen
virtarosvo; suunnitteilla on kylläkin.
Silti kokemus sanoo, että suuri akkureservi - kun tilaa on - on aina hyvä
olla.

No olisiko tässä Bavariassa kuitenkin 2 isoa akkua joita molempia käytetään
hupiakkuina ja samalla käynnistysakkuina. Silloin kuulostaa järkevältä.
Muuten kuulostaa jotenkin oudolta laittaa niin iso akku pelkästään
starttiin.

Eli kysymys kuuluu: Onko siinä se 140 akku pelkästään startille, vai onko
siihen kytketty autopilotit sun muut jääkaapit?

. Isostakaan akusta ei muuten ole iloa startatessa konetta jos akku alkaa
tyhjentyä. Se ei tahdo jaksaa nostaa kierroksia syttymiskierroksille, vaikka
pyörittää vaikka kuinka kauan. Selvisi tässä yksi talvi pajalla kun
ihmeteltiin miksei 7.5 hevosen volvo md5 lähde käyntiin. Täydempi akku
kehiin ja jo lähti laakista

[Kari Jokinen]

Post by tuomaskuona

Post by Kari Jokinen

Post by Lauri Tarkkonen

Post by Kari Jokinen

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen
uhriksi. Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan
järjettömän suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa
on veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

Tuo logiikka ei oikein päde. Yleensä akkujen sippaaminen johtuu jostakin
veneen sähkölaitteissa olevasta viasta, jolloin sama vika voi haitata
molempia akkuja. Jokainen voi tietenkin pitää niin suuria akkuja kuin
saa veneeseensä mahtumaan ja pystyy ostamaan, mutta huomattavasti
kesymmällä akulla saa moottorin käyntiin hyvin luotettavasti, jos 50-100
Ah:n akku ei saa 8-35 heppaista dieseliä käyntiin, kannattaa pitää
dieselistä hieman parempaa huolta, sillä voisin olla varma joko
suuttimien säädöissä tai jossain muualla polttoainejärjestelmässä.
- Lauri Tarkkonen

Tässä taka-ajatuksena on pitkät matkapurjehdukset - esmes Itämeren koko
pituus - ja tarkoitus minimoida koneen käyttö. Kun on kaksikin hiukan
yläkanttista akkua, virtaa riittää mm. autopilottiin ja silti voi ajaa
purjeilla huoleti kokonaisia päivämatkoja. Onhan veneessä tietenkin
aurinkopaneelit ja vesigeneraattorikin tulossa, mutta kun on runsaasti
akkureserviä, niin ei naftalaturia tarvitse välttämättä huudattaa joka
välissä. Satamissa saa yleensä maavirtaa, jolla voi siinä sivussa ajaa
akut piripintaan.
Lisäksi veneessä ei ole toistaiseksi tutkaa, joka onkin melkoinen
virtarosvo; suunnitteilla on kylläkin.
Silti kokemus sanoo, että suuri akkureservi - kun tilaa on - on aina hyvä
olla.

No olisiko tässä Bavariassa kuitenkin 2 isoa akkua joita molempia käytetään
hupiakkuina ja samalla käynnistysakkuina. Silloin kuulostaa järkevältä.
Muuten kuulostaa jotenkin oudolta laittaa niin iso akku pelkästään
starttiin.
Eli kysymys kuuluu: Onko siinä se 140 akku pelkästään startille, vai onko
siihen kytketty autopilotit sun muut jääkaapit?

Sen voi halutessaan kytkeä niinkin, mutta enimmältään toista käytetään
ja toinen on reservinä. Koneen käydessä valintakytkin on asennossa
'both' eli virtaa menee molempiin.

[tuomaskuona]

Post by tuomaskuona

Post by Kari Jokinen

Post by Lauri Tarkkonen

Post by Kari Jokinen

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen
uhriksi. Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on
kertakaikkiaan järjettömän suuri starttiakku sellaisen veneen
koneelle. Mutta omapa on veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

Tuo logiikka ei oikein päde. Yleensä akkujen sippaaminen johtuu jostakin
veneen sähkölaitteissa olevasta viasta, jolloin sama vika voi haitata
molempia akkuja. Jokainen voi tietenkin pitää niin suuria akkuja kuin
saa veneeseensä mahtumaan ja pystyy ostamaan, mutta huomattavasti
kesymmällä akulla saa moottorin käyntiin hyvin luotettavasti, jos 50-100
Ah:n akku ei saa 8-35 heppaista dieseliä käyntiin, kannattaa pitää
dieselistä hieman parempaa huolta, sillä voisin olla varma joko
suuttimien säädöissä tai jossain muualla polttoainejärjestelmässä.
- Lauri Tarkkonen

Tässä taka-ajatuksena on pitkät matkapurjehdukset - esmes Itämeren koko
pituus - ja tarkoitus minimoida koneen käyttö. Kun on kaksikin hiukan
yläkanttista akkua, virtaa riittää mm. autopilottiin ja silti voi ajaa
purjeilla huoleti kokonaisia päivämatkoja. Onhan veneessä tietenkin
aurinkopaneelit ja vesigeneraattorikin tulossa, mutta kun on runsaasti
akkureserviä, niin ei naftalaturia tarvitse välttämättä huudattaa joka
välissä. Satamissa saa yleensä maavirtaa, jolla voi siinä sivussa ajaa
akut piripintaan.
Lisäksi veneessä ei ole toistaiseksi tutkaa, joka onkin melkoinen
virtarosvo; suunnitteilla on kylläkin.
Silti kokemus sanoo, että suuri akkureservi - kun tilaa on - on aina
hyvä olla.

No olisiko tässä Bavariassa kuitenkin 2 isoa akkua joita molempia
käytetään hupiakkuina ja samalla käynnistysakkuina. Silloin kuulostaa
järkevältä.
Muuten kuulostaa jotenkin oudolta laittaa niin iso akku pelkästään
starttiin.
Eli kysymys kuuluu: Onko siinä se 140 akku pelkästään startille, vai
onko siihen kytketty autopilotit sun muut jääkaapit?

Sen voi halutessaan kytkeä niinkin, mutta enimmältään toista käytetään ja
toinen on reservinä. Koneen käydessä valintakytkin on asennossa 'both' eli
virtaa menee molempiin.

No siinä on siis 2 hupiakkua, eikä yhtään erikseen starttiakkua järjestelmä.
Hupiakuilla käynnistetään myös kone. Tai jos halutaan kutsua toisella
tavalla: vehkeessä on 2 starttiakkua 140Ah ja niitä käytetään myös muuhun
kulutukseen. Jos minä rakentaisin systeemiä laittaisin sellaisen pikkuakun
lisäksi jolla tarvittaessa saa koneen vielä käyntiin.

[Dag Stenberg]

Post by Kari Jokinen
Silti kokemus sanoo, että suuri akkureservi - kun tilaa on - on aina
hyvä olla.

Ja vähäisempikin kokemus sanoo, että starttiakku kannattaa aina pitää
koskemattomana starttaamista varten.

DS

[PTM]

Post by Kari Jokinen
Tässä taka-ajatuksena on pitkät matkapurjehdukset - esmes Itämeren koko
pituus - ja tarkoitus minimoida koneen käyttö. Kun on kaksikin hiukan
yläkanttista akkua, virtaa riittää mm. autopilottiin ja silti voi ajaa
purjeilla huoleti kokonaisia päivämatkoja. Onhan veneessä tietenkin
aurinkopaneelit ja vesigeneraattorikin tulossa, mutta kun on runsaasti
akkureserviä, niin ei naftalaturia tarvitse välttämättä huudattaa joka
välissä. Satamissa saa yleensä maavirtaa, jolla voi siinä sivussa ajaa
akut piripintaan.
Silti kokemus sanoo, että suuri akkureservi - kun tilaa on - on aina
hyvä olla.

PTM: Tässä kohtaa alkaa logiikka pettää. Jos kerran toinen akuista on
hupi- ja toinen starttiakku, niin miten ihmeessä starttiakun
kasvattaminen kasvattaa lisälaitteille tarjolla olevaa kapasiteettia.
Periaatteenahan on se, että starttiakku irroitetaan kokonaan
järjestelmästä silloin, kun kone sammuu. Eri asia on, jos järjestelmässä
on jonkinlainen älylaite, joka ottaa hupilaitteille tehoa molemmista
akuista ja valvoo, että akun pohjalle jää sen verran Ah:ta, että
peltigenoa vielä lähtee käyntiin.

Toinen asia on 'pitkät matkapurjehdukset', esmes Itämeren koko pituus.
Minusta tuo ei ole pitkä, ompahan vain puuduttava.

Akkureserviä tärkeämpää on aurinkopanelien riittävyys ja kulutuksen
järkeistäminen.
Minulla on 50 W paneli optimiasemassa ja ostaisin mielelläni toisen, jos
saisin samanlaisen. Halvemmaksi tietenkin tulee ostaa toinen 60 Ah akku
hupiakun rinnalle. Tällöin panelin tuotto tulisi ilmeisesti käytettyä
optimaalisemmin. Kuormahan on pääosin jaksottaista.

Itsellä ei esimerkiksi ole telkaria veneessä, eikä tule.
Tietokonevehkeet valitaan kevyemmästä päästä ja mölylaatikkonakin on
vain pieniruokainen autoradio.
Telkkarista sen verran, että #¤%&/ digiboxit ovat ilmeisesti
kehityskulkunsa alkupäässä. Vanhaan aikaan 5" matkatöllö toimi illan
paristoillaan. Nyt lättätelkku imee virtaa posket klommolla ja digiboxi
vähintään saman verran.

Mitailin muuten, että meri-VHF:nkin valinta vaikuttaa elämään: toinen
vanhoista kaluista vei 1.5 A levossa ja toinen 0.8 A. Uusin
mittaamistani pärjäsi n. 100 mA:lla hiljaa ollessaan. Autoradiolle
riitti 0.12 A kuuntellussa.
Peltier-jäälaatikko imee 4A, Danfossin kompressori saman verran, mutta
erona on se, että Peltier vetää tuon virran koko ajan, eikä siltkään saa
kylmää aikaan. Kompressori + 90 litran laatikko käy n. 20 -30 %
käyttösuhteella ja pitää sapuskat kylminä.
Danfoss 2500 rpm 3.5 A, 3000rpm 4.5 A. Isompaa panelia suositellaan
ajettavaksi korkeammalla kierrosluvulla, joten pieneen arkkuun kannattaa
jo tämänkin takia hankkia pieni paneli. Itsellä 90 litran arkussa on
turhankin iso paneli.
Varsinaiset mittaustulokset vielä puuttuvat. Samaten uusi termostaatti,
joka toivottavasti saa muotonsa talven aikana.

Hehkulankainen kattolamppu vei 1.5 A. Loisteputkivalo 0.4 A. 48
pisteistä LED-valoa en vielä ehtinyt mitata, mutta pientä on: palaa
kolmella AAA-paristolla läpi viikonlopun.
LED- ja loisteputkivalojen ongelmana on valon sävy. Joukkoon pitänee
lisätä muutama punainen ja keltainen LED.

[Dag Stenberg]

Post by Lauri Tarkkonen

Post by Kari Jokinen

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen uhriksi.
Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan järjettömän
suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa on veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

Tuo logiikka ei oikein päde. Yleensä akkujen sippaaminen johtuu jostakin
veneen sähkölaitteissa olevasta viasta, jolloin sama vika voi haitata
molempia akkuja. Jokainen voi tietenkin pitää niin suuria akkuja kuin
saa veneeseensä mahtumaan ja pystyy ostamaan, mutta huomattavasti
kesymmällä akulla saa moottorin käyntiin hyvin luotettavasti, jos 50-100
Ah:n akku ei saa 8-35 heppaista dieseliä käyntiin, kannattaa pitää
dieselistä hieman parempaa huolta, sillä voisin olla varma joko
suuttimien säädöissä tai jossain muualla polttoainejärjestelmässä.

Minusta starttiakun kokotarve on aika lailla riippuvainen moottorin
koosta ja hupiakun kokotarve hupitarpeiden määrästä ja laadusta.

Jos Kippari on tottunut moottoritorpedoveneisiin, niin toki niissä on
isompi starttiakku kuin apumoottorillisessa purjeveneessä tai
putputveneessä.

Joka tapauksessa minulla on 13 hv dieselvetoisessa purjeveneessä
normaali 60 Ah lyijyakku starttiakkuna ja 55 Ah keltainen Optima
hupiakkuna. Nykyään kun moottorini starttiongelmat ovat kaikonneet
paksumpien kaapelien ja uusittujen injektorien myötä, starttiakusta ei
juurikaan mene virtaa starttiin eikä sitä tarvitse useinkaan ladata, sen
emepää kuin ne muutamat kymmenet sekunnit startin jälkeen. Sensijaan
keltainen Optima, jonka hyvä puoli on deep cycle-kestoisuus, on kovilla,
koska sen pitää purjehduksen aikana syöttää autopilottia aina kun
kipparia laiskottaa tai on muuta tekemistä kuin ohjaaminen, ja koko ajan
sen pitää syöttää kylmäkalusteita. Sen vuoksi sitä onkin hyvä ladata
moottorilla joka päivä tai ainakin joka toinen, eikä sillä oikein saa
startattua nyt enää.

Arvoton mielipiteeni on, että tähän veneeseen, joka ei ole torpedovene,
riittäisi n. 40 Ah starttiaku ja tarvittaisiin 100 Ah hupiakku, jopa
enemmän jos alkaisin käyttää lisäelektroniikkaa, kuten vaikkapa
karttaplotteria. Pidin kuitenkin vielä viime vuonna tarpeellisena että
minulla on kaksi yhtä tehokasta akkua, jotta toinen voisi korvata toisen
(0 - 1 - 1+2 - 2-kytkin).

Sensijaan vanhassa putputveneessäni oli magneetto, starttiveivi ja 6 V
paristo valoille ja tälläkin pärjäsi.

Millä haluan esittää että eri veneisiin tarvitaan ehkä eri kalusteet.
Sitäpaitsi Lauri Tarkkonen tietää jo pelkästään koulutuksensa ja ammattinsa
puolesta enemmän tilastollisesta todennäköisyydestä kuin ikinä Kari Jokinen
voi kuvitella, mutta ehkä vähemmän höyryvetureista, joka toisaalta ei
kuulu tähän ensinkään.

DS

[Jouni]

Post by Kari Jokinen

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen
uhriksi. Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan
järjettömän suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa on
veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

Siis että vaihdettaisiin ristiin akut tai kytkettäisiin rinnan? Ei tunnu
hyvältä ratkaisulta. Starttiakku on aina viisainta pyhittää siihen yhteen
ja ainoaan eli koneen käynnistykseen eikä missään tilanteessa ottaa siltä
virtaa veneen muihin sähkölaitteisiin ainakaan koneen ollessa sammuksissa.
Parempi ratkaisu olisi lisätä toinen käyttöakku, mikä onkin yleensä
venevalmistajilla lisävarusteoptiona.
Minä olen yleensä katsastuksissa arvostellut jopa sitä, että akut ovat
pääkytkimen avulla liitettävissä yhteen. Mielestäni on viisaampaa
eliminoida inhimillinen virhe eli akkujen unohtuminen yhteen ja sitä kautta
tyhjeneminen.

-Jouni

[tuomaskuona]

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen

Post by Jouni

Post by Kari Jokinen
Tässä nimenomaisessa Bavariassa akut ovat molemmat 140 ah.

Sitten on todettava onneton veneenomistaja pahanlaisesti mainoksen
uhriksi. Tai katsastusmiehen höynäyttämäksi. 140 Ah on kertakaikkiaan
järjettömän suuri starttiakku sellaisen veneen koneelle. Mutta omapa on
veneensä.

Ne ovat sitä aivan harkitusti; jos jompi kumpi sippaa, niin ei tule
virtapulaa. Molempien yhtaikainen sippaaminen on jo likipitäen
tilastollinen mahdottomuus.

Siis että vaihdettaisiin ristiin akut tai kytkettäisiin rinnan? Ei tunnu
hyvältä ratkaisulta. Starttiakku on aina viisainta pyhittää siihen yhteen
ja ainoaan eli koneen käynnistykseen eikä missään tilanteessa ottaa siltä
virtaa veneen muihin sähkölaitteisiin ainakaan koneen ollessa sammuksissa.
Parempi ratkaisu olisi lisätä toinen käyttöakku, mikä onkin yleensä
venevalmistajilla lisävarusteoptiona.
Minä olen yleensä katsastuksissa arvostellut jopa sitä, että akut ovat
pääkytkimen avulla liitettävissä yhteen. Mielestäni on viisaampaa
eliminoida inhimillinen virhe eli akkujen unohtuminen yhteen ja sitä
kautta tyhjeneminen.
-Jouni

Purkkarissani on 14 hevosen moottori. Ja akkuja on 2*100Ah kiinteästi rinnan
kytkettynä. Akkulaturi suunnittelija kehotti laittamaan akut kiinteästi
rinnan, koska silloin ei tule liikaa purettua yhtä akkua, vaan molempia
vähäsen. Kuulosti järkevältä neuvolta, ja toteutin sen.

Näitä akkuja käytetään sekä hupi akkuina ja myös starttiakkuna. 14 hevosen
kone starttaa moitteettomasti näillä akuilla. Varalla olen pitänyt yhtä 60Ah
akkua jonka olen ajatellut käyttää jos rinnankytketyt akkuni tyhjentyvät
niin ettei enään kone lähde käyntiin. Sellaista ei ole vielä käynyt, mutta
paljon mahdollista että joskus käy. Sitä 60Ah akkua olen lataillut jonkun
kerran kesässä kytkemällä sen päiväksi rinnan koko akkuarsenaalin kanssa,
samalla kun vene ollu maasähköissä.

Mielestäni helppo ja toimiva järjestelmä, onko jollain kommenttia?

[Jussi S4lm1]

Post by tuomaskuona
Purkkarissani on 14 hevosen moottori. Ja akkuja on 2*100Ah kiinteästi rinnan
kytkettynä. Akkulaturi suunnittelija kehotti laittamaan akut kiinteästi
rinnan, koska silloin ei tule liikaa purettua yhtä akkua, vaan molempia
vähäsen. Kuulosti järkevältä neuvolta, ja toteutin sen.
Mielestäni helppo ja toimiva järjestelmä, onko jollain kommenttia?

Ei kai tuo ihan ortodoksian mukaista ole. Onko ne akut starttiakkuja vai
mitä? Jos on starttiakkuja, voivat kärsiä siitä, kun jatkuva kulutus
moottorin ollessa sammutettuna syö niitä liian tyhjiksi. Moottorisi on
toki sen verran pieni, ettei sen starttaaminen varmaan liikaa vaadi
akuilta, jos ovat vapaa-ajanakkuja. En toki ole akkuekspertti, mutta
itsepähän kommentteja pyysit.

[Heikki Hämäläinen]

Post by tuomaskuona
Purkkarissani on 14 hevosen moottori. Ja akkuja on 2*100Ah kiinteästi rinnan
kytkettynä. Akkulaturi suunnittelija kehotti laittamaan akut kiinteästi
rinnan, koska silloin ei tule liikaa purettua yhtä akkua, vaan molempia
vähäsen. Kuulosti järkevältä neuvolta, ja toteutin sen.
Näitä akkuja käytetään sekä hupi akkuina ja myös starttiakkuna. 14 hevosen
kone starttaa moitteettomasti näillä akuilla. Varalla olen pitänyt yhtä 60Ah
akkua jonka olen ajatellut käyttää jos rinnankytketyt akkuni tyhjentyvät
niin ettei enään kone lähde käyntiin. Sellaista ei ole vielä käynyt, mutta
paljon mahdollista että joskus käy. Sitä 60Ah akkua olen lataillut jonkun
kerran kesässä kytkemällä sen päiväksi rinnan koko akkuarsenaalin kanssa,
samalla kun vene ollu maasähköissä.
Mielestäni helppo ja toimiva järjestelmä, onko jollain kommenttia?

Vastaavantapaisella kytkennällä tulin toimeen 10 v, ilman sitä
vara-akkuakin. Kone tosin oli Yanmar YSE8, joka oli erittäin helposti
käsin käynnistettävissä. Luultavasti aika vähäiset rippeet käyttöakuista
riittävät noin pienen koneen starttaukseen, vaikka eivät olisi
rakenteeltaan starttiakkujakaan. Yksinkertainen on aina kaunista, joten
varmaan tulet hyvin toimeen järjestelmälläsi. Vara-akun käyttöönoton
soisi olevan helppoa.

[PTM]

Post by tuomaskuona
Mielestäni helppo ja toimiva järjestelmä, onko jollain kommenttia?

PTM: Tulipa mieleeni, että taidampa viedä moottoripyörän akun veneelle
ensi kesänä. Vähemmän sillä pyörällä silloin ajellaan, kun ollaan
merellä. Pysyy akku paremmin kunnossa, kun sitä silloin tällöin
lataillaan. 24 Ah akku jaksanee vääntää helposti käynnistyvän VP2030:n
käyntiin, koska pitkälläkään veivauksella 650 cc MotoGuzzi ei saa akkua
polvilleen. Nykyinen starttiakku siirtyisi hupiakuksi.
Pitänee alkaa miettiä lisää releitä nykyiseen järjestelmään.

[Dag Stenberg]

Post by tuomaskuona
Purkkarissani on 14 hevosen moottori. Ja akkuja on 2*100Ah kiinteästi rinnan
kytkettynä. Akkulaturi suunnittelija kehotti laittamaan akut kiinteästi
rinnan, koska silloin ei tule liikaa purettua yhtä akkua, vaan molempia
vähäsen. Kuulosti järkevältä neuvolta, ja toteutin sen.
Näitä akkuja käytetään sekä hupi akkuina ja myös starttiakkuna. 14 hevosen
kone starttaa moitteettomasti näillä akuilla. Varalla olen pitänyt yhtä 60Ah
akkua jonka olen ajatellut käyttää jos rinnankytketyt akkuni tyhjentyvät
niin ettei enään kone lähde käyntiin. Sellaista ei ole vielä käynyt, mutta
paljon mahdollista että joskus käy. Sitä 60Ah akkua olen lataillut jonkun
kerran kesässä kytkemällä sen päiväksi rinnan koko akkuarsenaalin kanssa,
samalla kun vene ollu maasähköissä.
Mielestäni helppo ja toimiva järjestelmä, onko jollain kommenttia?

En pidä tuosta. Syy: olen ainakin kahdesti saanut akun tyhjäksi eli
pilalle (ei deep cycle-akku silloin), koska a) päällejumittunut
automaattinen pilssipumppu on tyhjentänyt sen, b) unohdin instrumentit
päälle ja tulin viikon perästä katsomaan. Voisi ajatella muitakin tuhoon
johtavia skenaaríoita. Eli: haluan pitää yhden akun lepääsmässä varalla
eikä sen tarvitse olla iso jos kone on tuota luokkaa ja kaikki muu on
kunnossa. Tietysti voi aina purjehtia, vaikka ei saisi konetta käyntiin,
mutta en pidä purjepoukkoilusta ahtaissa satamissa.

DS

[Marko Kaittola]

Olen akkujen riittävyydestä ja starttiakkujen tyhjenimisen aiheuttamaa
huolta koskevaa keskustelua seuratessani jäänyt ihmettelemään, että
eikö pienen käsikäynnisteisen generaattorin mukaan ottaminen ole aika
ilmeinen keino varautua siihen että starttiakku pääsee tyhjäksi?

Itse pelästyin muutama vuosi sitten, kun akkujen jännite laski niin
alas, että Wallas sammutti itse itsensä. Kone lähti vielä aamulla
käymään, mutta siitä jäi mieleen itämään pelko siitä että vielä joskus
jäämme saareen jumiin. Aina kun olimme maasähkön ääressä latasin
huolissani akkuja.

Viime kesäksi hankin veneeseen Hondan generaattorin. Sen jälkeen olen
kantanut akkujen kestävyydestä paljon aikaisempaa vähemmän huolta.
Akkuja en sillä muista koskaan joutuneeni lataamaan, pölynimuria olen
kyllä käyttänyt. Ja lainannut generaattoria kaverille, jonka on
pitänyt saada paineilmakompura toimimaan jossain missä sähköä ei ole
saatavilla.

- Marko

[Dag Stenberg]

Post by Marko Kaittola
Olen akkujen riittävyydestä ja starttiakkujen tyhjenimisen aiheuttamaa
huolta koskevaa keskustelua seuratessani jäänyt ihmettelemään, että
eikö pienen käsikäynnisteisen generaattorin mukaan ottaminen ole aika
ilmeinen keino varautua siihen että starttiakku pääsee tyhjäksi?

Ei huonompi keino. Paljonkohan tuollainen painaa? Koon tiedän - eipä
minulla juuri ole tilaakaan tosin. Pitäisi varmaan vaihtaa Colin Archeriin.

DS

[Kari Jokinen]

Post by Dag Stenberg

Post by Marko Kaittola
Olen akkujen riittävyydestä ja starttiakkujen tyhjenimisen aiheuttamaa
huolta koskevaa keskustelua seuratessani jäänyt ihmettelemään, että
eikö pienen käsikäynnisteisen generaattorin mukaan ottaminen ole aika
ilmeinen keino varautua siihen että starttiakku pääsee tyhjäksi?

Ei huonompi keino. Paljonkohan tuollainen painaa? Koon tiedän - eipä
minulla juuri ole tilaakaan tosin. Pitäisi varmaan vaihtaa Colin Archeriin.
DS

Pienehkö genu - sellainen 2 Kw tehoinen jollainen minulla on mökillä -
painaa tankki täynnä sellaisen nelisenkymmentä kiloa.

[Marko Kaittola]

Post by Kari Jokinen
Pienehkö genu - sellainen 2 Kw tehoinen jollainen minulla on mökillä -
painaa tankki täynnä sellaisen nelisenkymmentä kiloa.

Kyseinen laite on siinä tapauksessa huonosti venekäyttöön sopiva.
Markkinoiden hiljaisimmat vaihtoehdot taitavat olla Hondan kaksi
pienintä generaattoria:

- EU10i, 1.0 kVa, 13 kg
- EU20i, 2.0 kVa, 21 kg

Minullakin on ollut tuollainen monenkymmenen kilon generaattori, jota
tuli käytettyä edellisessä asunnossa pidempien sähkökatkojen aikana.
Ei pakastin sulanut, ja vessaan sai vettä joten pytyn saattoi vetää
jälkeensä. Veneessä minulla on kuitenkin Honda.

- Marko

[PTM]

Post by Marko Kaittola
Markkinoiden hiljaisimmat vaihtoehdot taitavat olla Hondan kaksi
- EU10i, 1.0 kVa, 13 kg
- EU20i, 2.0 kVa, 21 kg

PTM: Ojapiiskan moottori + auton laturi olisi näpertelijän vaihtoehtoa
asialle. Painosta en uskalla sanoa, mutta jäänee alle 10 kg. Auton
laturillekin on olemassa kevyempiä vaihtoehtoja. Varsinkin jos kyseessä
on vain sähkön tuottaminen starttiakun elvyttämiseksi. Tuossa jaloissa
pyörii esimerkiksi risa Ryobin akkupora, jonka moottori on sopivan jyryä
luokkaa generaattoriksi. Jännitesäätimellä ei ole tarvetta, kunhan
napaisuus menee oikein.

[Dag Stenberg]

Post by Kari Jokinen

Post by Dag Stenberg
Ei huonompi keino. Paljonkohan tuollainen painaa? Koon tiedän - eipä
minulla juuri ole tilaakaan tosin. Pitäisi varmaan vaihtaa Colin Archeriin.

Pienehkö genu - sellainen 2 Kw tehoinen jollainen minulla on mökillä -
painaa tankki täynnä sellaisen nelisenkymmentä kiloa.

Se on aika hirveän paljon minun veneeseeni... ehkä siksi sitä ei ole
tullut hankittua. Muistan kyllä nähneeni sellaisia vierassatamissa.

DS

[Jouni]

Post by tuomaskuona
Purkkarissani on 14 hevosen moottori. Ja akkuja on 2*100Ah kiinteästi
rinnan kytkettynä. Akkulaturi suunnittelija kehotti laittamaan akut
kiinteästi rinnan, koska silloin ei tule liikaa purettua yhtä akkua, vaan
molempia vähäsen. Kuulosti järkevältä neuvolta, ja toteutin sen.
Näitä akkuja käytetään sekä hupi akkuina ja myös starttiakkuna. 14 hevosen
kone starttaa moitteettomasti näillä akuilla. Varalla olen pitänyt yhtä
60Ah akkua jonka olen ajatellut käyttää jos rinnankytketyt akkuni
tyhjentyvät niin ettei enään kone lähde käyntiin. Sellaista ei ole vielä
käynyt, mutta paljon mahdollista että joskus käy. Sitä 60Ah akkua olen
lataillut jonkun kerran kesässä kytkemällä sen päiväksi rinnan koko
akkuarsenaalin kanssa, samalla kun vene ollu maasähköissä.
Mielestäni helppo ja toimiva järjestelmä, onko jollain kommenttia?

"Virallinen akkuteoria" sanoo, että starttiakun pitäisi olla erityyppinen
kuin käyttöakun/-akkujen. Starttiakun pitää kyetä antamaan hetkellisesti
suuri virta, mutta enimmän ajan se on "työttömänä". Käyttöakulta taas
kulutetaan melko jatkuvasti suhteellisen tasaista virtaa. (Tosin
kuluttajalla ei taida juuri olla muuta konstia noiden tunnistamiseen kuin
uskoa myyjän sanaa :)) Latautuminenkin on erilaista ja jotkut sanovat,
ettei niitä pitäisikään ladata rinnan.
Minulla on kyllä lataus rinnan, siis niin, että käyttöakun piirissä on rele,
joka pitää virtapiirit erossa toisistaan silloin, kun laturi ei työnnä
tarpeeksi virtaa (tai jännitettä, oikeastaan). En ole havainnut ongelmia
latautumisessa. Minulla on sellainen käsitys, että starttiakku latautuu
aivan väistämättä täyteen ajossa ja käyttöakkuun on liitetty maasähkölaturi,
joka pitää sen melko lailla hyvässä iskussa. Olisi varmaan viisasta liittää
myös starttiakku siihen, mutta sitten kai pitäisi laittaa myös latausdiodi
huolehtimaan oikeasta jaosta...

-Jouni

[PTM]

Post by Jouni
Minulla on kyllä lataus rinnan, siis niin, että käyttöakun piirissä on rele,
joka pitää virtapiirit erossa toisistaan silloin, kun laturi ei työnnä
tarpeeksi virtaa (tai jännitettä, oikeastaan).

PTM: Oletko tehnyt itse ? Ilmeisesti sinulla on siinä jännitevertailija
ja referenssijännite ?
Minäkin piirtelin yhden version, mutta jätin paperille ja aloin etsiä
sopivaa ohjausta moottorilta. Geniksen DF antaisi yhden lähtökohdan,
mutta siinä näyttää makaavan tuollainen 4V koneen seisoessa avain
ajoasennossa, joten pitänee kehitellä jotain öljykellon ympärille.
Öljykello on VP2030:ssa kytketty koneen seisoessa ja auki käydessä
(päinvastoin, kuin ohjekirja sanoo). Tähän pitänee pistää yksi FET
logiikan kääntäjäksi.
Autorele vie 60-90 mA valmistajasta riippuen. BC327 riittää ohjaukseen,
mutta BD139 on varmempi (Ic 1.5A).

Post by Jouni
Olisi varmaan viisasta liittää
myös starttiakku siihen, mutta sitten kai pitäisi laittaa myös latausdiodi
huolehtimaan oikeasta jaosta...

PTM: Diodi akusta toiseen päästää tervee akun tyhjentymään risaan, joten
laturilta pitää vetää erillinen diodi kummallekin akulle. PC
-virtalähteistä löytyy isovirtaisia diodipareja, joilla on matala
kynnysjänite. Kaksi tälläistä paria rinnan antaa mahdollisuuden kahdelle
laturille, esim aurinko- ja maa-.

[Jouni]

Post by Jouni
Minulla on kyllä lataus rinnan, siis niin, että käyttöakun piirissä on
rele, joka pitää virtapiirit erossa toisistaan silloin, kun laturi ei
työnnä tarpeeksi virtaa (tai jännitettä, oikeastaan).

PTM: Oletko tehnyt itse ? Ilmeisesti sinulla on siinä jännitevertailija ja
referenssijännite ?

Ihan standardikamaa se on, pohjassa lukee Bosch. Voi olla, että kyse on
sittenkin oikeastaan riittävästä virrasta eikä jännitteestä, jotenkin vain
olin muistavinani, että tuollainen rele napsahtaa jännitteisenä virrasta
riippumatta.

Post by Jouni
Olisi varmaan viisasta liittää myös starttiakku siihen, mutta sitten kai
pitäisi laittaa myös latausdiodi huolehtimaan oikeasta jaosta...

PTM: Diodi akusta toiseen päästää tervee akun tyhjentymään risaan, joten
laturilta pitää vetää erillinen diodi kummallekin akulle. PC

Käsittääkseni ei näin. Jos latausvirta menee diodin "syöttönapaan" ja
diodista sitten johdot kummallekin akulle, niin ei sen pitäisi päästää
tuollaista tapahtumaan.

Huomaa, että puhun koko ajan kaupasta ostettavista valmispalikoista, en
mistään itse rakennelluista. Siksi sanasto voi olla hituisen erilainen kuin
elektroniikkaharrastajalla :) Minulle latausdiodi on se, mitä
veneilytarvikeliikkeet tai vaikkapa Mastervolt kutsuvat siksi.

Mastervoltilla on kapine (Battery Mate), jolla kuulemma ei ole mitään
jännitehäviötä. Hintaa vain on paljon, yli 200 euroa. Halvemmissa
malleissa käsittääkseni on n. 0,7 V hävikki, joka pitäisi osata kompensoida.
Olen ymmärtänyt, että se onnistuisi jatkamalla se laturin plusnavalta
lähtevä johdonpätkä, joka häviää laturin sisuksiin (ilmeisesti laturin
omalle jännitteensäätimelle) ko. navan sijasta diodin uloslähtönavalle?

-Jouni

[PTM]

Post by Jouni

PTM: Oletko tehnyt itse ? Ilmeisesti sinulla on siinä jännitevertailija ja
referenssijännite ?

Ihan standardikamaa se on, pohjassa lukee Bosch. Voi olla, että kyse on
sittenkin oikeastaan riittävästä virrasta eikä jännitteestä, jotenkin vain
olin muistavinani, että tuollainen rele napsahtaa jännitteisenä virrasta
riippumatta.

PTM: Ei, kyllä se jännitteestä katsoo, mitä pitää tehdä, kuten ensin
sanoitkin.

Post by Jouni

Post by Jouni
Olisi varmaan viisasta liittää myös starttiakku siihen, mutta sitten kai
pitäisi laittaa myös latausdiodi huolehtimaan oikeasta jaosta...

PTM: Diodi akusta toiseen päästää tervee akun tyhjentymään risaan, joten
laturilta pitää vetää erillinen diodi kummallekin akulle. PC

Käsittääkseni ei näin. Jos latausvirta menee diodin "syöttönapaan" ja
diodista sitten johdot kummallekin akulle, niin ei sen pitäisi päästää
tuollaista tapahtumaan.

PTM: Ei tehdä tästä sen kummempaa juttua. Menee liian tekniseksi. Tuo
sinulla oleva laite ei ole 'diodi' siinä mielessä, kuin se käsitetään
eletroniikassa. Pikemminkin diodipari, jossa laation kyljessä on yksi
tulonapa ja kaksi lähtönapaa. Jos siinä on vain yksi tulo- ja yksi
lähtönapa, on kyseessä oikea diodi, ellei se sitten samalla sisällä
jotain muuta toiminnallisuutta.

Post by Jouni
Huomaa, että puhun koko ajan kaupasta ostettavista valmispalikoista, en
mistään itse rakennelluista. Siksi sanasto voi olla hituisen erilainen kuin
elektroniikkaharrastajalla :) Minulle latausdiodi on se, mitä
veneilytarvikeliikkeet tai vaikkapa Mastervolt kutsuvat siksi.

PTM: Itse olen harrastanut rakentelua itseäni viisaampien tukemana.
Tarkoitus on nytkin rakennella veneelle latausjärjestelmä, joka tekisi
tarpeettomaksi sen klassisen käsin pyöriteltävän 0 - 1 - 1+2 - 2
-kytkimen, jota ainakaan minä en koskaan muista kääntää oikeaan
asentoon. Tällä hetkellä näyttää siltä, että rakennelmaan tarvitaan
kokonaista neljä komponenttia.

Post by Jouni
Mastervoltilla on kapine (Battery Mate), jolla kuulemma ei ole mitään
jännitehäviötä. Hintaa vain on paljon, yli 200 euroa. Halvemmissa
malleissa käsittääkseni on n. 0,7 V hävikki, joka pitäisi osata kompensoida.
Olen ymmärtänyt, että se onnistuisi jatkamalla se laturin plusnavalta
lähtevä johdonpätkä, joka häviää laturin sisuksiin (ilmeisesti laturin
omalle jännitteensäätimelle) ko. navan sijasta diodin uloslähtönavalle?

PTM: Itse en maksaisi 200 Euroa vastaavasta laitteistosta. Kukin
kuitenkin tavallaan.
Normaalilla piidiodilla kynnysjännite 'hävikki' on luokaa 0.7 V. Tätä
voidaan pienentää käyttämällä erikoisdiodeita: Schotky-diodissa
kynnysjänite on enää 0.1 - 0.3 V. Kun näitä vielä kytkee rinnan, pääsee
ihan hyviin tuloksiin.

Lyijyakun latausjänitteen katkaisupiste on 13.8 V (älkää viisastelko).
Normaalit vaihtovirtalaturit kuitenkin käyttävät katkaisupisteenä n.
14.2 V. Ero johtuu laturien tarkoitetusta käytöstä kaupunkiliikenteessä,
jossa latauskierrosluku vaihtelee ja latausaika saattaa olla hyvinkin lyhyt.
Niin tai näin laturi jättää reilusti marginaalia Schotkyn käyttöön.

Periaatteessa sen saisi kompensoitua, mutta ainakaan minä en suostu
kirjaamaan yleisohjetta, joka pätisi kaikille tunnetuille
laturityypeille. Autojen latureissa tuota kuvaamaasi referenssipistettä
ei välttämättä ole lainkaan löydettävissä.
Toisekseen jos ottaa referenssin hupiakulta ja starttiakku päättää
hajota menemällä oikosulkuun, työntää laturi isoa virtaa tuonne
starttiakkuun, joka pahimmillaan kuumenee, kiehuu ja räjähtää.

Kaikkien mahdollisten katastrofien ja laitekombinaatioiden huomioimiseen
on kaksi tapaa: joko tehdään käyttäjäänsä älykkäämpi vekotin ja
pistetään se mittaamaan kaikkia parametrejä. Toinen tapa on hyväksyä
hieman huonompi hyötysuhde ja tietty määrä käsityötä.

[Jussi S4lm1]

Post by PTM
Normaalilla piidiodilla kynnysjännite 'hävikki' on luokaa 0.7 V. Tätä
voidaan pienentää käyttämällä erikoisdiodeita: Schotky-diodissa
kynnysjänite on enää 0.1 - 0.3 V. Kun näitä vielä kytkee rinnan, pääsee
ihan hyviin tuloksiin.

Ehkä liiankin hyviin. Vaihdoin itse hajonneen diodin tuollaiseen 0,25
V-häviöiseen Schotky-diodiin (maksoi jotain 50 euroa Meredinissä). Nyt
latausjännite tuntuisi olevan jo jossain 15 voltin lähellä, ehkä ylikin.
Taannoin jäi vene pohjasta kiinni mutaan, ja siitä irti rimpuillessani
tuli käytettyä konetta kovilla kierroksilla pitkiä aikoja. Irti
päästyäni huomasin, että starttiakku sihisi pahaenteisesti ja sen kyljet
oilvat pullistuneet, oli varmaan saanut liian kovat lataukset. Laturissa
on jotain hienoa elektroniikkaa, joka kenties säätää latausjännitettä.
Ehkäpä se on optimoitu vanhalle, ei-Schotky-diodille, eikä ymmärrä uutta
tilannetta, jossa ei hävikkiä ole niin paljon.

[Vito]

Post by Jouni

Post by Jouni
Minulla on kyllä lataus rinnan, siis niin, että käyttöakun piirissä on
rele, joka pitää virtapiirit erossa toisistaan silloin, kun laturi ei
työnnä tarpeeksi virtaa (tai jännitettä, oikeastaan).

PTM: Oletko tehnyt itse ? Ilmeisesti sinulla on siinä jännitevertailija ja
referenssijännite ?

Ihan standardikamaa se on, pohjassa lukee Bosch. Voi olla, että kyse on
sittenkin oikeastaan riittävästä virrasta eikä jännitteestä, jotenkin vain
olin muistavinani, että tuollainen rele napsahtaa jännitteisenä virrasta
riippumatta.

Mulla on myös Boschin erotusrele. se on tehty just tuota tarkoitusta
varten.(Lataus)virrankesto 70A). maksaa 40€, myydään autotarvike- ja
venetarvikeliikkeissä.
ohjauksen ottaa latausvalosta->eli kun jännite nousee niin että
latausvalo sammuu->kytkee rele käyttöakulle latauksen, muuten se on
pelkästään starttiakulle.

Post by Jouni

Post by Jouni
Olisi varmaan viisasta liittää myös starttiakku siihen, mutta sitten kai
pitäisi laittaa myös latausdiodi huolehtimaan oikeasta jaosta...

PTM: Diodi akusta toiseen päästää tervee akun tyhjentymään risaan, joten
laturilta pitää vetää erillinen diodi kummallekin akulle. PC

Käsittääkseni ei näin. Jos latausvirta menee diodin "syöttönapaan" ja
diodista sitten johdot kummallekin akulle, niin ei sen pitäisi päästää
tuollaista tapahtumaan.
Huomaa, että puhun koko ajan kaupasta ostettavista valmispalikoista, en
mistään itse rakennelluista. Siksi sanasto voi olla hituisen erilainen kuin
elektroniikkaharrastajalla :) Minulle latausdiodi on se, mitä
veneilytarvikeliikkeet tai vaikkapa Mastervolt kutsuvat siksi.
Mastervoltilla on kapine (Battery Mate), jolla kuulemma ei ole mitään
jännitehäviötä. Hintaa vain on paljon, yli 200 euroa. Halvemmissa
malleissa käsittääkseni on n. 0,7 V hävikki, joka pitäisi osata kompensoida.
Olen ymmärtänyt, että se onnistuisi jatkamalla se laturin plusnavalta
lähtevä johdonpätkä, joka häviää laturin sisuksiin (ilmeisesti laturin
omalle jännitteensäätimelle) ko. navan sijasta diodin uloslähtönavalle?
-Jouni

[Dag Stenberg]

Post by Jouni
Siis että vaihdettaisiin ristiin akut tai kytkettäisiin rinnan? Ei tunnu
hyvältä ratkaisulta. Starttiakku on aina viisainta pyhittää siihen yhteen
ja ainoaan eli koneen käynnistykseen eikä missään tilanteessa ottaa siltä
virtaa veneen muihin sähkölaitteisiin ainakaan koneen ollessa sammuksissa.
Parempi ratkaisu olisi lisätä toinen käyttöakku, mikä onkin yleensä
venevalmistajilla lisävarusteoptiona.
Minä olen yleensä katsastuksissa arvostellut jopa sitä, että akut ovat
pääkytkimen avulla liitettävissä yhteen. Mielestäni on viisaampaa
eliminoida inhimillinen virhe eli akkujen unohtuminen yhteen ja sitä kautta
tyhjeneminen.

Niin, jos akut liitetään rinnan niin aluksihan hyvä akku yrittää ladata
huonoa akkua, joten on kohta kaksi vajaatehoista akkua. Samoin jos
moottorin käydessä laturi lataa molempia rinnan, niin joko huono akku
nielee enemmän virtaa jolloin vähemmän riittää hyvälle, tai sitten huono
akku ei osaa ottaa virtaa vaikka jännite on riittävä (suren vastuksensa
takia) eikä se lataudu, joten mieluummin pellolle.

Minäkin joskus harvoin lataan molempia rinnan, mutta koska ne ovat
nykyään eri tyyppiä, niin vältän sitä todella, koska toinen voittaa aina.
Parempi ladata kumpaakin sen omilla ehdoilla. Vielä viime vuonna kun
minulla oli starttiongelmia, niin sattui todella usein että jouduin
pistämään molemmat rinnan saadakseni koneen käyntiin. Parempi tapaoli
todella selvitätä starttiongelma ja varata yksi akku pelkästään
startteihin.

DS

[Jouko Koskinen]

Dag Stenberg kirjoitti:
...

Post by Dag Stenberg
Minäkin joskus harvoin lataan molempia rinnan, mutta koska ne ovat
nykyään eri tyyppiä, niin vältän sitä todella, koska toinen voittaa aina.
Parempi ladata kumpaakin sen omilla ehdoilla. Vielä viime vuonna kun
minulla oli starttiongelmia, niin sattui todella usein että jouduin
pistämään molemmat rinnan saadakseni koneen käyntiin. Parempi tapaoli
todella selvitätä starttiongelma ja varata yksi akku pelkästään
startteihin.
DS

Joskus koetin setviä näitä akkujuttuja, mutta meni liian vaikeaksi.
Käsitin samoin kuin Dag, ettei erilaisia akkuja kannata kytkeä rinnan.
Johtuiko se akkujen erilaisista sisäisistä resistansseista vai mistä.

Käsitin, että jos akut ovat samanlaisia (valmistajaa ja valmistusaikaa
myöden), niin ne voidaan suhteellisen turvallisesti laittaa rinnan,
koska niiden sisäinen resistanssi on tod.näk. hyvin lähellä toisiaan.

Kertoisiko joku sähkömies mulle, miten tämä sisäinen resistanssi ilmenee?

[t***@hotmail.com]

Post by Jouko Koskinen
Kertoisiko joku sähkömies mulle, miten tämä sisäinen resistanssi ilmenee?

Käytännössä siten, että kun akusta otetaan enemmän virtaa, sen napa
jännite laskee. Vajaalla akulla moottoria käynnistettäessä jopa niin
alas ettei lähde käyntiin vaikka pyöriikin. Joissain moottoreissa näin
ei käy.

Teoriassa ilmenee siten , että jos mittaat akun napajännitteen
tietyllä virralla ja sitten jollain toisella virralla, on
sisäresistanssi mitattujen jännitteiden ero jaettuna ko. virtojen
erolla. Ts. R_sisä = delta_U / delta_I, jossa delta_u on jännitteen
muutos, ja delta_i on virran muutos.
Tämä mittaus tuottaa oikean tuloksen vain kun purkausajat on niin
lyhyitä, ettei akun varaustila olennaisesti muutu testin aikana.

[Vito]

Post by Dag Stenberg

Post by Jouni
Siis että vaihdettaisiin ristiin akut tai kytkettäisiin rinnan? Ei tunnu
hyvältä ratkaisulta. Starttiakku on aina viisainta pyhittää siihen yhteen
ja ainoaan eli koneen käynnistykseen eikä missään tilanteessa ottaa siltä
virtaa veneen muihin sähkölaitteisiin ainakaan koneen ollessa sammuksissa.
Parempi ratkaisu olisi lisätä toinen käyttöakku, mikä onkin yleensä
venevalmistajilla lisävarusteoptiona.
Minä olen yleensä katsastuksissa arvostellut jopa sitä, että akut ovat
pääkytkimen avulla liitettävissä yhteen. Mielestäni on viisaampaa
eliminoida inhimillinen virhe eli akkujen unohtuminen yhteen ja sitä kautta
tyhjeneminen.

Niin, jos akut liitetään rinnan niin aluksihan hyvä akku yrittää ladata
huonoa akkua, joten on kohta kaksi vajaatehoista akkua. Samoin jos
moottorin käydessä laturi lataa molempia rinnan, niin joko huono akku
nielee enemmän virtaa jolloin vähemmän riittää hyvälle, tai sitten huono
akku ei osaa ottaa virtaa vaikka jännite on riittävä (suren vastuksensa
takia) eikä se lataudu, joten mieluummin pellolle.
Minäkin joskus harvoin lataan molempia rinnan, mutta koska ne ovat
nykyään eri tyyppiä, niin vältän sitä todella, koska toinen voittaa aina.
Parempi ladata kumpaakin sen omilla ehdoilla. Vielä viime vuonna kun
minulla oli starttiongelmia, niin sattui todella usein että jouduin
pistämään molemmat rinnan saadakseni koneen käyntiin. Parempi tapaoli
todella selvitätä starttiongelma ja varata yksi akku pelkästään
startteihin.
DS

Mulla tällä hetkellä omat sähköpiirit starttipuolelle ja käyttöpuolelle,
kaksi akkua. ainoastaan erotusrele yhdistää latauksen kummallekkin kun
jännite riittävä. aion monen muun tekemättä jääneen asia jälkeen laittaa
toisen laturin jolloin kummallekkin piirille on omat laturit (tilaa on
niin hulppeasti konehuoneessa). tällöin ei ole mitään väliä minkälaisia
akkuja ne ovat ja käyttöturvallisuutta tuo lisää se että jos toinen
laturi sippaa vaikka matkalla svenskeihin niin toinen on vielä ehjä.
hätätapauksessa saan jo nyt kytkettyä akut rinnan, mutta defaulttina ne
on irti toisistansa

Ps. jos joku ei ole vieraillut http://www.puuvene.net/keskustelu
sivustolla, niin kannattaa käydä. siellä on paljon juttua venesähköistä
ja ym.
tuntuu että samat kysymykset kiertää vuorollansa kummassakin portaalissa

[PTM]

Post by Dag Stenberg
Minäkin joskus harvoin lataan molempia rinnan, mutta koska ne ovat
nykyään eri tyyppiä, niin vältän sitä todella, koska toinen voittaa aina.
Parempi ladata kumpaakin sen omilla ehdoilla.

PTM: Kahta akkua rinnan ladattaessa voi käyttää pitkiä latausjohtimia
tai vaikkapa 6V/60W hehkulamppua latausjohdossa. Latausjohdon vastus
tasaa tilannetta. Hehkulampussa on se hyvä puoli, että se säätää virtaa
automattisesti. Jos virta on iso, lamppu hehkuu ja sen vastus on iso.
Kylmänä lampun vastus on merkityksetön.

[Hannu Boman]

Post by Jouni

Post by Vito
ööh... 24 voltin akkuja ei mun mielestä ole olemassakaan.
kaikissa kuorma-autoissa yms. joissa käyttöjännite on 24VDC on 2kpl 12
volttisia sarjassa. veneessä ne taas laitetaan rinnan tai sitten
erotetaan kokonaan diodilla tai erotusreleellä. ...tai omat laturit
kumm

Hämmästyin sen verran tätä, että tein pienen guuglauksen. Kyllä niitä
on. Näyttävät nykyään kutsuvan niitä trukkiakuiksi. Minulla ei ole ollut
mitään syytä tutkia kuorma-autojen akustoja autokoulun jälkeen, joten en
tosiaankaan tiedä, onko se aina ollut niin, että niiden akut on hoidettu
tuplaamalla 2 12-volttista; aina puhuttiin 24-volttisista. Saatat
hyvinkin olla oikeassa (aina oppii uutta).

Post by Vito
Eipä sillä moottorin hevosvoimilla suoraan voi sanoa mitään
2-akkujärjestelmästä. järjestelmällä vain pidetään huoli siitä että jos
grammaria, jääkaappia,valoja tms. pidetään päällä viikonlopun yli niin
veneen starttaus varmistetaan. jos on perärutku tai muu "pieni" vene
niin tupla akut voi olla pienempiä. ei niiden tarvi olla rekan akkuja.
rekan akuilla haetaan lähinnä kapasiteettiä jos on paljon
sähkövempaimia.

Noinhan minäkin sen olen ollut tietävinäni, mutta hra Jokinen julisti
syvällä rintaäänellä, että starttiakut ovat "yleensä" isompia kuin hupiakut.

"Syvä rintaääni" on ivatulkinta sanomisestani; tarkoitin sitä, minkä olen
nähnyt ja kokenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Eihän sen
mittainen kokemus ole mitään......

Olin keväällä viikon reissulla eräällä veneellä jossa hupiakkukapasiteetti
oli 1200 Ah
(toistan. tuhatkaksisataa Ah) trukkiakkuja.
Kuinkasuuri mahtaakaan olla ko. veneen starttiakku Kipparin lokiikan mukaan?

[Kari Jokinen]

Post by Hannu Boman

Post by Jouni

Post by Vito
ööh... 24 voltin akkuja ei mun mielestä ole olemassakaan.
kaikissa kuorma-autoissa yms. joissa käyttöjännite on 24VDC on 2kpl 12
volttisia sarjassa. veneessä ne taas laitetaan rinnan tai sitten
erotetaan kokonaan diodilla tai erotusreleellä. ...tai omat laturit
kumm

Hämmästyin sen verran tätä, että tein pienen guuglauksen. Kyllä niitä
on. Näyttävät nykyään kutsuvan niitä trukkiakuiksi. Minulla ei ole ollut
mitään syytä tutkia kuorma-autojen akustoja autokoulun jälkeen, joten en
tosiaankaan tiedä, onko se aina ollut niin, että niiden akut on hoidettu
tuplaamalla 2 12-volttista; aina puhuttiin 24-volttisista. Saatat
hyvinkin olla oikeassa (aina oppii uutta).

Post by Vito
Eipä sillä moottorin hevosvoimilla suoraan voi sanoa mitään
2-akkujärjestelmästä. järjestelmällä vain pidetään huoli siitä että jos
grammaria, jääkaappia,valoja tms. pidetään päällä viikonlopun yli niin
veneen starttaus varmistetaan. jos on perärutku tai muu "pieni" vene
niin tupla akut voi olla pienempiä. ei niiden tarvi olla rekan akkuja.
rekan akuilla haetaan lähinnä kapasiteettiä jos on paljon sähkövempaimia.

Noinhan minäkin sen olen ollut tietävinäni, mutta hra Jokinen julisti
syvällä rintaäänellä, että starttiakut ovat "yleensä" isompia kuin hupiakut.

"Syvä rintaääni" on ivatulkinta sanomisestani; tarkoitin sitä, minkä olen
nähnyt ja kokenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Eihän sen
mittainen kokemus ole mitään......

Olin keväällä viikon reissulla eräällä veneellä jossa hupiakkukapasiteetti
oli 1200 Ah
(toistan. tuhatkaksisataa Ah) trukkiakkuja.
Kuinkasuuri mahtaakaan olla ko. veneen starttiakku Kipparin lokiikan mukaan?

Tapaus kerrallaan; jos veneessä on paljon kaikenlaista elektroniikkaa,
niin silloin hupiakkukapasiteetti on sen mukainen. Starttiakku on sen
kokoinen kuin tarvitaan, ilmeisesti aika iso sekin, koska tuon kokoinen
hupiakkukapasiteetti vaatii sen mukaisen latausvirran.

[Dag Stenberg]

Post by Kari Jokinen

Post by Hannu Boman
Olin keväällä viikon reissulla eräällä veneellä jossa hupiakkukapasiteetti
oli 1200 Ah
(toistan. tuhatkaksisataa Ah) trukkiakkuja.
Kuinkasuuri mahtaakaan olla ko. veneen starttiakku Kipparin lokiikan mukaan?

Tapaus kerrallaan; jos veneessä on paljon kaikenlaista elektroniikkaa,
niin silloin hupiakkukapasiteetti on sen mukainen. Starttiakku on sen
kokoinen kuin tarvitaan, ilmeisesti aika iso sekin, koska tuon kokoinen
hupiakkukapasiteetti vaatii sen mukaisen latausvirran.

Voisi kyllä järkeillä eri tavoin: starttiakun on oltava sen kokoinen,
että moottorin saa varmasti käyntiin sekä että se täytyyystartin jälkeen
nopeasti ja voidaan siirtyä hupiakkujen lataukseen (ellei siis ole
diodijakajaa tai jakorelettä). Starttiakun mitoittaminen olemassaolevan
latauskapasiteetin mukaan on hiukan outo ajatus (jos ajatus-sanaa voi
tähän soveltaa).

DS

[PTM]

Post by Hannu Boman
Olin keväällä viikon reissulla eräällä veneellä jossa hupiakkukapasiteetti
oli 1200 Ah
(toistan. tuhatkaksisataa Ah) trukkiakkuja.

PTM: Itse olen ollut kyydissä Volvo 144:ssä, jossa oli 400 Ah akut
hupipuolella + normaali starttiakku. Varsinainen poppikone.

[PTM]

Post by Kari Jokinen
"Syvä rintaääni" on ivatulkinta sanomisestani; tarkoitin sitä, minkä
olen nähnyt ja kokenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Eihän sen
mittainen kokemus ole mitään......

PTM: Nyt valitsit ilmaisun huonosti. Tekee heti mieli virnuilla:
Minäkin olen 50 vuotta kuunnellut musiikkia, enkä silti osaa soittaa
kuin poskea, puhelinta ja ovikelloa.

[Dag Stenberg]

Post by JML
Retkiveneessäni on kahden akun systeemi. Akut on kytketty suoraan toisiinsa
sarjaan eli käsitykseni mukaan ne latautuvat jatkuvasti kumpainenkin ja niin
myös ilmeisesti kuluvat.

Ilmeisesti siis rinnan eikä sarjaan: +"12"(14.4)V laturista lataa
molempia, virtaa menee kumpaankin sen mukaan kummassa on vähemmän
vastusta. Yleensä huonommin latautunut vie enemmän.

Post by JML
Ajatuksenani on ostaa huomenna 2 akkujärjestelmään sopiva päävirtakytkin,

Njoo, minulla on sellainen. Ei välttämättä paras ratkaisu.

Post by JML
- Jos systeemissä ei ole relettä onko tästä jotain haittaa akkujen
lataukselle / kulumiselle

Akut ovat yleensä erilaiset. Näinollen nillä onm yleensä erilainen
vastaanottokyky. Kannattaa ladata kerrallaan vai 1 tai 2, ei molempia
yhtaikaa. Silti teen tuonkin joskus, etenkin jos molemmat ovat aika tyhjät.

Post by JML
- Ajossa logiikkani on laittaa kytkin asentoon "ALL" jolloin kummankin akun
tulisi lataantua? Onko jotain syytä miksi vain toista lataisi?

Se, että toiseen menee enemmän kuin toiseen. Kuuntele moottoria: jos
toisessa asennossa (vaikkapa 2) kierrokset selvästi laskevat, niin 2
kaipaa enemmän varausta. Lyö silloin 2:lle, älä välitä 1:stä.

Post by JML
- Ankkurissa siirrän kytkimen kohtaan 2, jolloin käsitykseni mukaan
ainoastaan kakkos eli hupiakku kuluttaa virtaa

Jees, eli 1-akku on valmiina starttiin kun huomenna tarvitset. Juuri
näin teen.

Post by JML
- Jos virta loppuu kakkosesta tai sitä on liian vähän, voin kääntää kytkimen
ykköselle ja startata koneen

Voit. Usein jalostetaan sillä että 1-akku kykenee kovaan virtaan
(startti) ja latautuu nopeasti, kun 2-akku on varalla erilaisiin
pumppuihin ja kylmäkoneisiin ja radioihin. Jos 2-akku on ns.
syväpurkausakku se ei mene piloille, vaikka pääsisi välillä tyhjenemään.

Post by JML
Törmäsin myös viime viikonloppuna yksinkertaiseen ja edulliseen 10 euron
akkuvahtiin. Siinä on pieni ledi sekä virransammutusautomatiikka joka
sammuttaa syötön jos jännite putoaa muistaakseni alle 12.4 V (saatan muistaa
tämän väärin, mutta tämän tulisi riittää pakettiauton käynnistykseen
kuulemma). Haluaisin kuitenkin säädettävän akkuvahdin jossa jänniterajan
voisi itse asettaa. Adita mainostaa yhtä mutta tuntuu kalliilta (69e).

Esim. minun kylmäkoneessakin on vahti, joka estää käytön jos akkujännite
on ali 10,5. Muista en tiedä. Pilssipumpun haluan kuitenkin aina
toimivaksi.

Post by JML
Osaako joku pikaisesti neuvoa miten saisin systeemin toimimaan niin että
akut ei kärsi, startiakulle (1) jää aina tarpeeksi virtaa moottorin
käynnistämiseen ja että saisin vielä mahdollisesti varmistettua asian
akkuvahdilla? Onko rele välttämätön tällaisen systeemiin ja mitä se tekee
käytännössä? Joku suositteli isolaattoria vaihtoehdoksi, mutta kun olen itse
aika kädetön sähköhommissa, niin en tosiaan tiedä systeemin logiikkaa.
Etukäteen kiitos avusta !!

Se kytkin on OK jos pidät mielessä mitä haluat: startttiakku (1) aina
starttikykyinen, hupiakku (2) saa mennä välillä tyhjäksikin. Kuitenkin
kummatkin akut rinnan voi usein saada koneen käyntiin hätätilassa. Jos
luotat starttiakkuusi 100%, voit kytkeä startin olemaan aina tämän
kautta ja muut hupiakun kautta. Minä en ole (vielä) muuttanut).

DS

[Tommi Malimaa]

Post by JML
Selasin uutispalstaa, mutta en varsinaisesti löytänyt aiheeseen liittyvää
tietoa ainakaan muutaman kymmenen minuutin selauksella. Pyydänkin siis
anteeksi jos tätä on käsitelty jo aiemmin, mutta asia on tärkeä ja vaatii
näin osaamattomalle kunnollisen rautalankaselityksen.
Retkiveneessäni on kahden akun systeemi. Akut on kytketty suoraan toisiinsa
sarjaan eli käsitykseni mukaan ne latautuvat jatkuvasti kumpainenkin ja niin
myös ilmeisesti kuluvat. Kohta alkaa loma ja tarkoitus on varmistaa ettei
käynnistysvirta pääse loppumaan käytettäessä jääkaappia tai radiota. Relettä
akkujen välissä ei ole eikä siis mitään muuta kuin veneen

peruspääkytkin.

Post by JML
Ajatuksenani on ostaa huomenna 2 akkujärjestelmään sopiva

päävirtakytkin,

Post by JML
- Jos systeemissä ei ole relettä onko tästä jotain haittaa akkujen
lataukselle / kulumiselle

No, ainoa haitta on, että jos kytkin jää vaikkapa asentoon 1-startti, niin
hupiakut jää lataamatta. Toinen mahdollinen unohdus/moka on se, että
käyttää konettä hetken, kytkin on Both-asennossa, johon se unohtuu.
Starttiakku lataa hupiakkuja kun kone on sammunut, mutta voipi olla, että
hupiakut imaisee starttikusta niin paljon kapasiteettia, ettei sitä jää
seuraavaan starttikertaan

Post by JML
- Ajossa logiikkani on laittaa kytkin asentoon "ALL" jolloin kummankin akun
tulisi lataantua? Onko jotain syytä miksi vain toista lataisi?

No eipä juuri. Jos strattiakku on todellinen starttiakku, niin se on aina
käytännössä täynnä

Post by JML
- Ankkurissa siirrän kytkimen kohtaan 2, jolloin käsitykseni mukaan
ainoastaan kakkos eli hupiakku kuluttaa virtaa

Tässäkin se unohtamisne mahdollisuus, eli jos jää siihen Both-asentoon ja
olet pitkään paikallaan, niin voipa mennä molemmat akut tyhjäksi...

Post by JML
- Jos virta loppuu kakkosesta tai sitä on liian vähän, voin kääntää kytkimen
ykköselle ja startata koneen

Itse rakensin seuraavanlaisen systeemin: Molemmille akkille/ -ryhmille
omat 150A automaattisulakkeet, joilla tarvittaessa saa systeemin kylmäksi,
lähinnä jos tekee remppaa, niin ei tarvi akkujen napoja irrottaa, siinähän
on aina riski vääntää lenkkiavain napojen väliin...

Riittävän isot päävirtakiskot sekä + että - puolelle ja katkeamattomalle
syötölle oma virtakisko ja sulakerasia, jonka kautta kaikki katkeamatonta
virtaa vaativat vekottimet kiinni (Radion muisti, VHF(?),
pilssipumppu...). Akkujen napoihin ei tule kuin yhdet johdot paksut johdot
ja maasähkölaturin piuhat, on siisti, ei niin paljon korroosiolle alttiita
johtoja heti akuissa kiinni ja mikäli muutostarpeita tulee, ne hoidetaan
muualla kuin akkujen navoissa ja niin, että automaattisulakkeilta on
virrat katkaistu.

Starttiakkupiirissä koneen laturi kiinni aina kuten tavallista, eli
perusasennukseen ei kosketa ollenkaan. Kytkimellä (1/2/Both) valitaan
vain, mistä syöttö hupikulutukseen tulee. Akkujen väliin rele, joka vetää,
kun jännite starttiakussa nousee (=laturi lataa).

Edut: 1) molemmat akut latautuu aina 2) kytkintä ei tarvitse kääntää kuin
off/2 -asentojen välillä normaalikäytössä, jolloin riski, että starttiakku
tyhjenee, on olematon/tarvitsee tietoisen, normaalista poikkeavan valinnan
3) Mikäli hupiakut pettää, teoriassa hupipuolta voi syöttää starttiakulla;
toki tuossa tilanteessa on varmaan parempi antaa koneen käydä 4) Jos rele
pettää (näkyy latausmittarista jos sellainen on, tai siitä, että releen
led ei pala), kytkimen voi kääntää Both-asentoon, jolloin hupiakut saa
kuitenkin ladattua. 5) systeemi on aika idioottivarma, eli unohdus ei
koskaan vie starttiakkua tyhjäksi.

Toki tuossa systeemissä pääkytkin ei katkaise starttipuolen virtaa, mutta
sen voi tarvitessa katkaista automaattisulakkeelta. Mutta taitaa olla jos
systeemi valmis, ainakin osat hankittu?

Post by JML
Törmäsin myös viime viikonloppuna yksinkertaiseen ja edulliseen 10 euron
akkuvahtiin. Siinä on pieni ledi sekä virransammutusautomatiikka joka
sammuttaa syötön jos jännite putoaa muistaakseni alle 12.4 V (saatan muistaa
tämän väärin, mutta tämän tulisi riittää pakettiauton käynnistykseen
kuulemma). Haluaisin kuitenkin säädettävän akkuvahdin jossa jänniterajan
voisi itse asettaa. Adita mainostaa yhtä mutta tuntuu kalliilta (69e).
Osaako joku pikaisesti neuvoa miten saisin systeemin toimimaan niin että
akut ei kärsi, startiakulle (1) jää aina tarpeeksi virtaa moottorin
käynnistämiseen ja että saisin vielä mahdollisesti varmistettua asian
akkuvahdilla? Onko rele välttämätön tällaisen systeemiin ja mitä se tekee
käytännössä? Joku suositteli isolaattoria vaihtoehdoksi, mutta kun olen itse
aika kädetön sähköhommissa, niin en tosiaan tiedä systeemin logiikkaa.
Etukäteen kiitos avusta !!

[Vito]

Post by JML

Post by JML
Selasin uutispalstaa, mutta en varsinaisesti löytänyt aiheeseen

liittyvää

Post by JML
tietoa ainakaan muutaman kymmenen minuutin selauksella. Pyydänkin siis
anteeksi jos tätä on käsitelty jo aiemmin, mutta asia on tärkeä ja

vaatii

Post by JML
näin osaamattomalle kunnollisen rautalankaselityksen.
Retkiveneessäni on kahden akun systeemi. Akut on kytketty suoraan

toisiinsa

Post by JML
sarjaan eli käsitykseni mukaan ne latautuvat jatkuvasti kumpainenkin ja

niin

Post by JML
myös ilmeisesti kuluvat. Kohta alkaa loma ja tarkoitus on varmistaa

ettei

Post by JML
käynnistysvirta pääse loppumaan käytettäessä jääkaappia tai radiota.

Relettä

Post by JML
akkujen välissä ei ole eikä siis mitään muuta kuin veneen

peruspääkytkin.

Post by JML
Ajatuksenani on ostaa huomenna 2 akkujärjestelmään sopiva

päävirtakytkin,

Post by JML
- Jos systeemissä ei ole relettä onko tästä jotain haittaa akkujen
lataukselle / kulumiselle

No, ainoa haitta on, että jos kytkin jää vaikkapa asentoon 1-startti, niin
hupiakut jää lataamatta. Toinen mahdollinen unohdus/moka on se, että
käyttää konettä hetken, kytkin on Both-asennossa, johon se unohtuu.
Starttiakku lataa hupiakkuja kun kone on sammunut, mutta voipi olla, että
hupiakut imaisee starttikusta niin paljon kapasiteettia, ettei sitä jää
seuraavaan starttikertaan

Post by JML
- Ajossa logiikkani on laittaa kytkin asentoon "ALL" jolloin kummankin

akun

Post by JML
tulisi lataantua? Onko jotain syytä miksi vain toista lataisi?

No eipä juuri. Jos strattiakku on todellinen starttiakku, niin se on aina
käytännössä täynnä

Post by JML
- Ankkurissa siirrän kytkimen kohtaan 2, jolloin käsitykseni mukaan
ainoastaan kakkos eli hupiakku kuluttaa virtaa

Tässäkin se unohtamisne mahdollisuus, eli jos jää siihen Both-asentoon ja
olet pitkään paikallaan, niin voipa mennä molemmat akut tyhjäksi...

Post by JML
- Jos virta loppuu kakkosesta tai sitä on liian vähän, voin kääntää

kytkimen

Post by JML
ykköselle ja startata koneen

Itse rakensin seuraavanlaisen systeemin: Molemmille akkille/ -ryhmille
omat 150A automaattisulakkeet, joilla tarvittaessa saa systeemin kylmäksi,
lähinnä jos tekee remppaa, niin ei tarvi akkujen napoja irrottaa, siinähän
on aina riski vääntää lenkkiavain napojen väliin...
Riittävän isot päävirtakiskot sekä + että - puolelle ja katkeamattomalle
syötölle oma virtakisko ja sulakerasia, jonka kautta kaikki katkeamatonta
virtaa vaativat vekottimet kiinni (Radion muisti, VHF(?),
pilssipumppu...). Akkujen napoihin ei tule kuin yhdet johdot paksut johdot
ja maasähkölaturin piuhat, on siisti, ei niin paljon korroosiolle alttiita
johtoja heti akuissa kiinni ja mikäli muutostarpeita tulee, ne hoidetaan
muualla kuin akkujen navoissa ja niin, että automaattisulakkeilta on
virrat katkaistu.
Starttiakkupiirissä koneen laturi kiinni aina kuten tavallista, eli
perusasennukseen ei kosketa ollenkaan. Kytkimellä (1/2/Both) valitaan
vain, mistä syöttö hupikulutukseen tulee. Akkujen väliin rele, joka vetää,
kun jännite starttiakussa nousee (=laturi lataa).
Edut: 1) molemmat akut latautuu aina 2) kytkintä ei tarvitse kääntää kuin
off/2 -asentojen välillä normaalikäytössä, jolloin riski, että starttiakku
tyhjenee, on olematon/tarvitsee tietoisen, normaalista poikkeavan valinnan
3) Mikäli hupiakut pettää, teoriassa hupipuolta voi syöttää starttiakulla;
toki tuossa tilanteessa on varmaan parempi antaa koneen käydä 4) Jos rele
pettää (näkyy latausmittarista jos sellainen on, tai siitä, että releen
led ei pala), kytkimen voi kääntää Both-asentoon, jolloin hupiakut saa
kuitenkin ladattua. 5) systeemi on aika idioottivarma, eli unohdus ei
koskaan vie starttiakkua tyhjäksi.
Toki tuossa systeemissä pääkytkin ei katkaise starttipuolen virtaa, mutta
sen voi tarvitessa katkaista automaattisulakkeelta. Mutta taitaa olla jos
systeemi valmis, ainakin osat hankittu?

Post by JML
Törmäsin myös viime viikonloppuna yksinkertaiseen ja edulliseen 10 euron
akkuvahtiin. Siinä on pieni ledi sekä virransammutusautomatiikka joka
sammuttaa syötön jos jännite putoaa muistaakseni alle 12.4 V (saatan

muistaa

Post by JML
tämän väärin, mutta tämän tulisi riittää pakettiauton käynnistykseen
kuulemma). Haluaisin kuitenkin säädettävän akkuvahdin jossa jänniterajan
voisi itse asettaa. Adita mainostaa yhtä mutta tuntuu kalliilta (69e).
Osaako joku pikaisesti neuvoa miten saisin systeemin toimimaan niin että
akut ei kärsi, startiakulle (1) jää aina tarpeeksi virtaa moottorin
käynnistämiseen ja että saisin vielä mahdollisesti varmistettua asian
akkuvahdilla? Onko rele välttämätön tällaisen systeemiin ja mitä se

tekee

Post by JML
käytännössä? Joku suositteli isolaattoria vaihtoehdoksi, mutta kun olen

itse

Post by JML
aika kädetön sähköhommissa, niin en tosiaan tiedä systeemin logiikkaa.
Etukäteen kiitos avusta !!

Mulla on suurinpiirtein tuolla tavalla tehty:

Loading Image...

-erotusrele
-riittävän kokoinen hidas kahvasulake startti kaapelissa
-riittävän paksut kaapelit-> 107mm2 monisäikeinen TINATTU kaapeli
-vaihtokytkin (1-2-bouth-0) jos starttiakku sattuisi tyhjenemään niin
saa käyttöakusta lainattua virtaa
-50mm2 kaapeli tulee sähkökeskukseen päävirtakytkimen kautta josta
sitten jaetaan kojeille. kaapelissa myös kahvasulake
-keskuksessa jousiliittimet
-jne.jne.

akkujen napoihin ei mene kuin releeltä tulevat latauskaapelit, paksut
kaapelit ja maasähkölaturin johdot.
kuvassa viimeistely puuttuu vielä. releen ohjaus vielä hauenleualla ja
samaten laturin plussa.