Discussion:
Mistä löydän kielletyt satamat?
(too old to reply)
Pekka S.
2006-06-28 07:54:10 UTC
Permalink
Mistä löydän tiedot kaikista niistä - sanotaan nyt vaikka - välillä
Pietari - Tukholma sijaitsemista satamista, joihin en ole tervetullut vain
siksi, että olen jonkun toisen seuran jäsen. Esim. Merikarhujen kotisivuilta
ei mitään tälläistä tietoa ollut saatavissa, ja kuitenkin nuo paikat pitäisi
jo etukäteen voida karttaansa merkitä.

Jyväskylässä opiskellessani totuin siihen, että yhden Päijänteen alueen
seuran lipulla kaikkien Päijänteen alueen seurojen satamat olivat
käytettävissäni.

Sittemmin purjehtiessani väliä Perämeren pohjukka - Ahvenanmaa en vielä
kertaakaan ole törmännyt tilanteeseen, en niin Suomen kuin Ruotsinkaan
rannikolla, jossa en olisi ollut tervetullut satamaan. Päinvastoin. Ruotsin
puolella olen törmännyt seurojenkin tukikohtiin, joissa heti laiturilla on
selkeästi kerrottu mistä löytyy avain mihinkin siltä varalta, että yhtään
seuran jäsentä ei ole paikalla neuvomassa.

Toisaalta Ruotsi on sivistysvaltio, toisaalta kansojen luonteet ovat
erilaiset. Neitseellisten karttojen kanssa laiturilla kävellessä ja asioita
kysellessä ruotsalainen neuvoo paikat, joissa on aina paljon muitakin
veneilijöitä, suomalainen luonnon sataman, jossa saa olla yksin - jos nyt
neuvoo...

Nyt eteläiseen periferia-Suomeen muutettuani on tilanne toinen, enkä halua
pilata, en omaani, enkä erityisesti vieraitteni lomaa viemällä heitä
paikkoihin, joissa he osoittautuvat epätoivotuiksi ja torjutuiksi. Merelle
on parempiakin syitä lähteä.

Vaikka kuulostanenkin kärkkäältä ymmärrän resurssien vähyyden ja
veneilijöiden suuren määrän aiheuttaman ristiriidan.

Tarvitsen nuo tiedot karttoihini. Löytyykö niitä netistä?
Neuvoista kiitollisena,
Pekka S.
Joonas Jakala
2006-06-28 15:53:04 UTC
Permalink
Post by Pekka S.
Mistä löydän tiedot kaikista niistä - sanotaan nyt vaikka - välillä
Pietari - Tukholma sijaitsemista satamista, joihin en ole tervetullut
vain siksi, että olen jonkun toisen seuran jäsen. Esim. Merikarhujen
kotisivuilta ei mitään tälläistä tietoa ollut saatavissa, ja
kuitenkin nuo paikat pitäisi jo etukäteen voida karttaansa merkitä.
Tarvitsen nuo tiedot karttoihini. Löytyykö niitä netistä?
Neuvoista kiitollisena,
Mistään en mitään tiedä, mutta miten sinulla sitten on sellainen luulo,
että tuollaisia satamia olisi olemassa jos et sellaiseen ole ikinä
törmännyt?

JJ
Mika
2006-06-28 16:01:48 UTC
Permalink
Post by Pekka S.
Mistä löydän tiedot kaikista niistä - sanotaan nyt vaikka - välillä
Pietari - Tukholma sijaitsemista satamista, joihin en ole tervetullut vain
siksi, että olen jonkun toisen seuran jäsen. Esim. Merikarhujen kotisivuilta
Tapa on yleensä sellainen, että saaritukikohdat ja vastaavat ovat
ainoastaan jäsenten käytössä. Niihin ei ulkopuolisilla ole asiaa,
paitsi toki ihan oikeassa hätätilanteessa. Kotisatamissa on usein
maksullisia vierasvenepaikkoja ainakin muutama.

Saaritukikohtia tai vastaavia members only -paikkoja ei yleisiin
karttoihin ole minun havaintojeni mukaan merkitty. Jos satama on
kartalla, niin se on todennäköisesti kaikille avoin yleinen tai
yksityinen paikka. Yksityinen todennäköisesti perii satamamaksun.

Jos taas löydät kattaan merkitsemättömän laiturin poijuineen ja
rannasta lipputangon, olet suurella todennäköisyydellä saapunut
kuokkimaan yksityisalueelle ;)

Mika


..............................................................
A bad day on the water is better than a great day on land.

Lähetätkö e-mailia? Vaihda osoitteen eka (vai oliko se toka?)
kahdeksikko numeroksi viisi.
Jouni R
2006-06-28 18:17:36 UTC
Permalink
Post by Pekka S.
Mistä löydän tiedot kaikista niistä - sanotaan nyt vaikka - välillä
Pietari - Tukholma sijaitsemista satamista, joihin en ole tervetullut vain
siksi, että olen jonkun toisen seuran jäsen. Esim. Merikarhujen kotisivuilta
ei mitään tälläistä tietoa ollut saatavissa, ja kuitenkin nuo paikat pitäisi
jo etukäteen voida karttaansa merkitä.
Jyväskylässä opiskellessani totuin siihen, että yhden Päijänteen alueen
seuran lipulla kaikkien Päijänteen alueen seurojen satamat olivat
käytettävissäni.
Merialueen venekerhoilla lienee jokseenkin yleisenä käytäntönä, että
saaritukikohdat ovat vain oman seuran jäsenille, muut ovat tervetulleita
vain erityisesti kutsuttuina (esim. jonkun seuran jäsenen tuttavat).
Kotisatamissa voi sitten olla joitakin maksullisia vieraspaikkoja ja yleensä
ne ovat sitten löydettävissä kartoilta tai satamakirjoista. Oletusarvo on
siis se, että varsinaiset satamat (eli paikat, joihin on rakennettu
laiturit, poijut tms.) ovat aina yksityisiä, ellei nimenomaan toisin ole
ilmoitettu. Merikarhut eivät tässä suhteessa ole poikkeus, joskin
mahdollisesti (kertomusten perusteella) epätavallisen ärhäkän häätötapansa
ja ekspansiivisen kotirauha-aluetulkintansa suhteen kyllä.

Järvialueilla kuulemma yleinen käytäntö on tosiaan huomattavasti avoimempi.
Syytä en tiedä, mutta saattaisiko liittyä esim. pienempiin venemääriin?

-Jouni
Heikki Ikävalko
2006-06-29 11:26:20 UTC
Permalink
Uskomattomalta kuulostaa merialueiden pursiseuralaisten tavat. Onneksi en
veneile merellä ja näemmä kannattaa pysyäkin täällä sisävesillä. Omassa
Pursiseurassamme ja koko vesistön alueella on ollut tapana toivottaa toisen
pursiseuran vieraat tervetulleeksi ja esitellä seuran tilat vieraalle ja
vielä opastaa niiden käytössä. Veneiden vähyydestä ei voi puhua sillä
seuramme laiturit ovat melko usein täynnä mutta ei millonkaan niin täynnä
ettei vieraat olisi tervetulleita. Ainoastaan pursiseuroihin kuulumattomia
hieman vierastamme mutta heitäkin otetaan vastaan mikäli kiinnostusta löytyy
seuratoimintaan.

Merellä tuntuu olevan tosi tiukkapipoista porukkaa ja pysyköön siellä sillä
täällä sisävesillä ei tuollaista käyttäytymistä kaivata. Avoimuus on onneksi
siellä Ruotsin puolella ymmärretty ja täällä Suomessa ainakin merialueiden
veneilijöiden keskuudessa on pesitynyt näemmä junttikulttuuria oikein olan
takaa. Huh huh mitkä tavat !
Post by Pekka S.
Post by Pekka S.
Mistä löydän tiedot kaikista niistä - sanotaan nyt vaikka - välillä
Pietari - Tukholma sijaitsemista satamista, joihin en ole tervetullut vain
siksi, että olen jonkun toisen seuran jäsen. Esim. Merikarhujen
kotisivuilta
Post by Pekka S.
ei mitään tälläistä tietoa ollut saatavissa, ja kuitenkin nuo paikat
pitäisi
Post by Pekka S.
jo etukäteen voida karttaansa merkitä.
Jyväskylässä opiskellessani totuin siihen, että yhden Päijänteen alueen
seuran lipulla kaikkien Päijänteen alueen seurojen satamat olivat
käytettävissäni.
Merialueen venekerhoilla lienee jokseenkin yleisenä käytäntönä, että
saaritukikohdat ovat vain oman seuran jäsenille, muut ovat tervetulleita
vain erityisesti kutsuttuina (esim. jonkun seuran jäsenen tuttavat).
Kotisatamissa voi sitten olla joitakin maksullisia vieraspaikkoja ja yleensä
ne ovat sitten löydettävissä kartoilta tai satamakirjoista. Oletusarvo on
siis se, että varsinaiset satamat (eli paikat, joihin on rakennettu
laiturit, poijut tms.) ovat aina yksityisiä, ellei nimenomaan toisin ole
ilmoitettu. Merikarhut eivät tässä suhteessa ole poikkeus, joskin
mahdollisesti (kertomusten perusteella) epätavallisen ärhäkän häätötapansa
ja ekspansiivisen kotirauha-aluetulkintansa suhteen kyllä.
Järvialueilla kuulemma yleinen käytäntö on tosiaan huomattavasti avoimempi.
Syytä en tiedä, mutta saattaisiko liittyä esim. pienempiin venemääriin?
-Jouni
Mika
2006-06-29 20:18:09 UTC
Permalink
On Thu, 29 Jun 2006 14:26:20 +0300, "Heikki Ikävalko"
Post by Heikki Ikävalko
Uskomattomalta kuulostaa merialueiden pursiseuralaisten tavat. Onneksi en
veneile merellä ja näemmä kannattaa pysyäkin täällä sisävesillä. Omassa
Pursiseurassamme ja koko vesistön alueella on ollut tapana toivottaa toisen
pursiseuran vieraat tervetulleeksi ja esitellä seuran tilat vieraalle ja
vielä opastaa niiden käytössä. Veneiden vähyydestä ei voi puhua sillä
seuramme laiturit ovat melko usein täynnä mutta ei millonkaan niin täynnä
ettei vieraat olisi tervetulleita. Ainoastaan pursiseuroihin kuulumattomia
hieman vierastamme mutta heitäkin otetaan vastaan mikäli kiinnostusta löytyy
seuratoimintaan.
Merellä tuntuu olevan tosi tiukkapipoista porukkaa ja pysyköön siellä sillä
täällä sisävesillä ei tuollaista käyttäytymistä kaivata. Avoimuus on onneksi
siellä Ruotsin puolella ymmärretty ja täällä Suomessa ainakin merialueiden
En menetelisi edellä kerrotulla tavalla, jos haluan itse mahtua
kerhosaaren laituriin. Merialueella on suhteellisen paljon
veneilijöitä. Seurat ovat ostaneet tai vuokranneet saarensa jäseniltä
kerätyllä rahalla ja pistäneet paikat kuntoon talkootyönä. Minä
ainakaan en ole niin sosialisti, että ensin maksan yhteensä toista
tonnia (euroa) erilaisia liittymis- ja jäsenmaksuja, ja sitten sanon
kuokkavieraalle tervetuloa.

Seurojen liittymis- ja muut maksut on aika verrannolliset
käytettävissä oleviin resursseihin. Jos seuralla on tukikohtia, on
maksutkin korkeammat. Ääripäätä edustaa toki Merikarhut, joilla on
käytössä (ja ylläpidettävänä) monta paikkaa.

Mika



----------------------------------------------------
Haluatko lähettää postia? Vaihda osoitteen
eka (vai oliko se toka?) numero vitonen numeroksi
kahdeksan...
----------------------------------------------------
Pertti Heikkinen
2006-07-02 19:34:55 UTC
Permalink
Post by Mika
En menetelisi edellä kerrotulla tavalla, jos haluan itse mahtua
kerhosaaren laituriin. Merialueella on suhteellisen paljon
veneilijöitä. Seurat ovat ostaneet tai vuokranneet saarensa jäseniltä
kerätyllä rahalla ja pistäneet paikat kuntoon talkootyönä. Minä
ainakaan en ole niin sosialisti, että ensin maksan yhteensä toista
tonnia (euroa) erilaisia liittymis- ja jäsenmaksuja, ja sitten sanon
kuokkavieraalle tervetuloa.
Vai niin. Mieleesi siis ei juolahda (kuten makean veden kippareillemme
on tehnyt), että kun SINUN maksamaasi satamaan on tervetullut myös
toisen seuran vene, on niitä toisten seurojen satamia, joihin SINÄ olet
tervetullut, monikymmenkertainen määrä?

Niin, eipä tietenkään juolahda, sinähän olet Suomalainen Veneilijä.
Dag Stenberg
2006-06-29 20:30:25 UTC
Permalink
Post by Heikki Ikävalko
Uskomattomalta kuulostaa merialueiden pursiseuralaisten tavat. Onneksi en
veneile merellä ja näemmä kannattaa pysyäkin täällä sisävesillä. Omassa
Pursiseurassamme ja koko vesistön alueella on ollut tapana toivottaa toisen
pursiseuran vieraat tervetulleeksi ja esitellä seuran tilat vieraalle ja
vielä opastaa niiden käytössä. ...
Otatteko vierailuista mitään maksuja?

Meilläpäin on kyllä se ongelma, että satamiin ja mökkeihin ja saunoihin
ja niiden korjauksiin on laitettu(ava aika paljon rahaa, joten jotenkin
tuntuu siltä että se joka on ne ostanut, olisi jotenkin etuoikeutettu
niiden hyödyntämiseen. Toki jokaienn jäsen saa tuodan yhden
vierasvenekunnankin ja muutenkin kaikki saavat olla jos ei merellä voi
sään puolesta tms. liikkua, mutta ei siis siten että seuran satama olisi
kaikkien käytössä ihan kuten maksullisetkin vierassatamat. Kyllä minusta
tuo on oikein. Jos minulla on itse ostamani auto, voin sillä kyyditä
vieraita ja lainatakin, mutta ei niin, että se seisoisi lukistemattomana
avain lukossa ja kuka tahansa saisi koska tahansa ajaa sillä halutessaan.

DS
Jukka Aittola
2006-06-30 07:04:13 UTC
Permalink
Post by Dag Stenberg
Post by Heikki Ikävalko
Uskomattomalta kuulostaa merialueiden pursiseuralaisten tavat. Onneksi en
veneile merellä ja näemmä kannattaa pysyäkin täällä sisävesillä.
Meilläpäin on kyllä se ongelma, että satamiin ja mökkeihin ja saunoihin
ja niiden korjauksiin on laitettu(ava aika paljon rahaa, joten jotenkin
tuntuu siltä että se joka on ne ostanut, olisi jotenkin etuoikeutettu
niiden hyödyntämiseen.
Itse arvostan seuran satamissa erityisesti sitä, että paikat ovat
tunnettuja, dokumentoituja ja että esimerkiksi kiinnittyminen on helppoa
- ei tarvitse hakea rantautumispaikkaa tai olla huolissaan
odottamattomista kopisteluista kiviin. Eikä palveluiden, kuten saunan,
olemassaolokaan kauheasti haittaa. Perillä saa tavallisesti myös nauttia
rauhallisesta ympäristöstä, eikä öykkäröinnistä juuri ole huolta.

Kuten Dag mainitsi, seurojen satamapaikkojen olemassaolosta maksetaan
esimerkiksi seurojen jäsenmaksuissa. Olisin varmasti harmissani, jos
esimerkiksi viikonloppureissulla en mahdu rantaan, kun seuran
satamapaikka on täynnä veneitä, jotka eivät ole maksuja maksaneet.

Toisin sanoen edellytän rahoilleni vastinetta. Toisaalta suon myös
muille ihan saman oikeuden, eli en varmasti mene kutsumatta toisen
seuran satamapaikkaan, jollei ole oikea hätä kyseessä.

Epävieraanvaraista, ahdaskatseista ja ikävää? Ehkä. Olkoon sitten.

Jukka
Pekka S.
2006-06-30 08:30:42 UTC
Permalink
[..]
Post by Dag Stenberg
Jos minulla on itse ostamani auto, voin sillä kyyditä
vieraita ja lainatakin, mutta ei niin, että se seisoisi lukistemattomana
avain lukossa ja kuka tahansa saisi koska tahansa ajaa sillä halutessaan.
DS
:D
Viitannet mm. siihen, kuinka kerroin löytäneeni Ruotsin puolelta jo
laiturilta ohjeet siitä, mistä avaimet mihinkin löytyvät, mikäli seuran
jäseniä ei ole paikalla. Tuo tapahtu Kalixin venekerhon satamassa. Osassa
Luulajan saariston kuntia kunnatkin osallistuvat paikkojen ylläpitoon,
vaikka ne ovatkin seurojen paikkoja. Siinä yksi syy siihen, että ovet ovat
kaikille auki. Saariston hyväksikäyttömahdollisuuksia halutaan
yksinkertaisesti lisätä.

Vastaavaa olen kyllä Ruotsin puolella tavannut myös pelkästään seurojenkin
ylläpitämissä paikoissa. Totta on, että nuo seudut ovat harvemmin asuttuja
ja veneiltyjä.

Erään toisen kunnan alueella samaisessa saaristossa saavuin satamaan ja näin
miehiä korjaamassa tukikohdan tuvan portaita. Kysyttyäni: "Teillä on talkoot
käynnissä, vai?" sain seistä suu ihmetyksestä auki heidän vastatessaan:
"Pöh! Olemme työllistettyjä puuseppiä, jotka kunta on laittanut kiertämään
seurojen tukikohdat ja korjaamaan sen, mitä korjattavaa löytyy..." Siinä saa
muutama Mauri-myrsky vielä tulla ennen kuin Suomessa kukaan itseään
kunnioittava kunnanvaltuutettu poliittisen uransa uhraa uskaltamalla
ehdottaa vastaavaa.

Asioilla on monta puolta: suomenpuolisella Perämerellä on ulkoluodoille
sijoiteltu pikku mökkejä hätätilanteita varten. Mökit tarjoavat meressä
käyneelle tuulensuojan, niissä on pikku kiuas tai kamina ja siellä voi
lämmitellä ja odottaa apua / parempaa keliä. Mökeissä on ovessa pikkuinen
ikkuna. Ennen mökit olivat lukittuja, ja oven sai auki ensin rikkomalla
ikkunaruudun ja sitten avaamalla oven sisältä päin.

Tuollaiset mökit ovat pelastaneet ihmishenkiä.

Sitten tehtiin päätös ovien pitämisestä avoimina, jotta ikkunaruutua ei
tarvitsi rikkoa ja korjata - ja mihin se johti? Ikkunoista rikottiin kaikki
ruudut, kaminat hajotettiin ja kiukaista heiteltiin kivet mereen. Jäljelle
jäi huonompi tuulensuoja, jossa ei voinut lämmmitellä, ja jonka lattialta
piti roskien ja lasinpalojen seasta hakea jaloilleen paikat, joihin ei oltu
paskottu.

Ihminen on viisas.
- Pekka S
Pertti Heikkinen
2006-07-02 19:32:26 UTC
Permalink
Post by Heikki Ikävalko
Merellä tuntuu olevan tosi tiukkapipoista porukkaa ja pysyköön siellä sillä
täällä sisävesillä ei tuollaista käyttäytymistä kaivata. Avoimuus on onneksi
siellä Ruotsin puolella ymmärretty ja täällä Suomessa ainakin merialueiden
veneilijöiden keskuudessa on pesitynyt näemmä junttikulttuuria oikein olan
takaa. Huh huh mitkä tavat !
Mitä isompi seura ja isompi liittymismaksu, sitä tiukkapipoisempaa. Se
yksi vihreälippuinen poppoo on tietysti ihan oma lukunsa.
Marko Kaittola
2006-06-29 16:11:50 UTC
Permalink
Post by Jouni R
Järvialueilla kuulemma yleinen käytäntö on tosiaan huomattavasti avoimempi.
Syytä en tiedä, mutta saattaisiko liittyä esim. pienempiin venemääriin?
Tässä asiassa tavat vaihtelevat eri järvillä voimakkaasti.
Näsijärvellä (siis Tampereen pohjoispuolella) ei vieraita katsella
oikein hyvällä silmällä, kun taas Pyhäjärvellä (Tampereen
eteläpuolella, siis) vieraat ovat hyvinkin tervetulleita. Tässä
jakavana tekijänä taitaa olla seura: en tiedä yhtään seuraa jolla
olisi tukikohta sekä ylä- että alapuolisilla vesillä.

Saimaalla minulle joskus kommentoitiin, että ei vieraita varsinaisesti
tervetulleiksi toivoteta, mutta jos joku tulee niin kyllä sille aina
sauna lämmitetään. Ja tässä tapauksessa perälipulla (tai sen
puutteella) ei tunnu olevan merkitystä.

- Marko
--
/----------------\ /------------------------------\
| Marko Kaittola | | ***@Kaittola.NET |
| Niemeläntie 8 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 54710 Lemi | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
\----------------/ \------------------------------/
jaakko
2006-06-28 19:19:51 UTC
Permalink
Post by Pekka S.
Post by Pekka S.
Mistä löydän tiedot kaikista niistä - sanotaan nyt vaikka - välillä
Pietari - Tukholma sijaitsemista satamista, joihin en ole tervetullut vain
siksi, että olen jonkun toisen seuran jäsen. Esim. Merikarhujen
kotisivuilta
Post by Pekka S.
ei mitään tälläistä tietoa ollut saatavissa, ja kuitenkin nuo paikat
pitäisi
Post by Pekka S.
jo etukäteen voida karttaansa merkitä.
Jyväskylässä opiskellessani totuin siihen, että yhden Päijänteen alueen
seuran lipulla kaikkien Päijänteen alueen seurojen satamat olivat
käytettävissäni.
Merialueen venekerhoilla lienee jokseenkin yleisenä käytäntönä, että
saaritukikohdat ovat vain oman seuran jäsenille, muut ovat tervetulleita
vain erityisesti kutsuttuina (esim. jonkun seuran jäsenen tuttavat).
Kotisatamissa voi sitten olla joitakin maksullisia vieraspaikkoja ja yleensä
ne ovat sitten löydettävissä kartoilta tai satamakirjoista. Oletusarvo on
siis se, että varsinaiset satamat (eli paikat, joihin on rakennettu
laiturit, poijut tms.) ovat aina yksityisiä, ellei nimenomaan toisin ole
ilmoitettu. Merikarhut eivät tässä suhteessa ole poikkeus, joskin
mahdollisesti (kertomusten perusteella) epätavallisen ärhäkän häätötapansa
ja ekspansiivisen kotirauha-aluetulkintansa suhteen kyllä.
Järvialueilla kuulemma yleinen käytäntö on tosiaan huomattavasti avoimempi.
Syytä en tiedä, mutta saattaisiko liittyä esim. pienempiin venemääriin?
-Jouni
Perinne on vaan toinen - Merikarhujen paikkoihin ei ole ollut koskaan
menemistä, ei edes aikana jolloin purjenumerot olivat suurimmillaan
tuhannen korvilla.
--
kirjoitti,

Jaakko

o~
(___/___)
/

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Risto Varanka
2006-07-01 11:09:38 UTC
Permalink
Post by Jouni R
Merialueen venekerhoilla lienee jokseenkin yleisenä käytäntönä, että
saaritukikohdat ovat vain oman seuran jäsenille, muut ovat tervetulleita
vain erityisesti kutsuttuina (esim. jonkun seuran jäsenen tuttavat).
Millaisia näitten ruuhka-Suomen seurojen politiikat ovat
vierailijoiden suhteen? Saako kavereita rahdata noihin saariin mielin
määrin, tai entä jos koko porukka tuleekin käymään kaverin
veneellä (joka tietysti on ilman mitään seuran lippuja)? Katsotaanko
pahalla?

Tässä mietin esim. sellaista skenaariota että joku liittyy seuraan
mutta sitten kyllästyy veneilyyn parin vuoden päästä. Toisaalta voi
olla vielä veneileviä kavereita ja onhan se kiva käydä saaressa
saunomassa muutaman kerran kaudessa. Tässä avoin vierailupolitiikka
sitten takaisi sen että sille massiiviselle muutaman sadan
liittymismaksuinvestoinnille saa vastinetta myös tulevina vuosina.
Post by Jouni R
Kotisatamissa voi sitten olla joitakin maksullisia vieraspaikkoja ja yleensä
ne ovat sitten löydettävissä kartoilta tai satamakirjoista. Oletusarvo on
Miksei saaria pidettäisi avoinna mutta perittäisi vierailijoilta
sopivat kertaluonteiset maksut? Näillä saisi sopivasti rajattua
paikalla ramppaavan porukan määrää, edistettäisiin veneilyä ja
tulevat jäsenetkin voisivat käydä katsastamassa paikat etukäteen.
Iskeekö verottaja heti kimppuun vai olisiko vaivaa muuten vain liikaa?

Varis
Marko Kaittola
2006-07-01 11:58:06 UTC
Permalink
Post by Risto Varanka
Miksei saaria pidettäisi avoinna mutta perittäisi vierailijoilta
sopivat kertaluonteiset maksut? Näillä saisi sopivasti rajattua
paikalla ramppaavan porukan määrää, edistettäisiin veneilyä ja
tulevat jäsenetkin voisivat käydä katsastamassa paikat etukäteen.
Iskeekö verottaja heti kimppuun vai olisiko vaivaa muuten vain liikaa?
Tuohon taitaa olla mahdotonta keksiä toimivaa systeemiä, ellei
seuralla ole varaa palkata tukikohtaisäntää, joka olisi paikalla
ympäri vuorokauden koko veneilykauden ajan keräämässä maksut.

(1) Jos homma perustuu siihen, että kävijä ottaa mukaansa esitäytetyn
pankkisiirtolomakkeen, vain pieni murto-osa kävijöistä maksaa
maksun.

(2) Jos saaressa on lipas johon maksun saa jättää, jättävät useimmat
maksamatta. Jossain vaiheessa kuitenkin joku asiaton joko
tyhjentäää lippaan tai ottaa sen mukaansa. (Tiedän erään seuran
käyttäneen lipasta, joka oli ensin pultattu seinään ja sitten
ilmeisesti hitsattu umpeen. Jopulta, kun se piti avata, tarvittiin
rälläkkää.)

(3) Jos jäsenten (tai hallituksen jäsenten, tai muun jäsenkunnan
osajoukon) tehtävä on kerätä ulkopuolisilta rahat, mikäli
sellaisia sattuvat tukikohdassa huomaamaan, voidaan homma saada
pelaamaan osittain. Kuvittelen kuitenkin, että rahojen kerääminen
olisi aika tympeää hommaa, ja aina ei ole paikalla ketään
keräämässä rahoja.

- Marko
--
/----------------\ /------------------------------\
| Marko Kaittola | | ***@Kaittola.NET |
| Niemeläntie 8 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 54710 Lemi | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
\----------------/ \------------------------------/
Kimmo
2006-07-01 14:43:03 UTC
Permalink
Miksi keksiä pyörää uudestaan? Sisävesillä homma toimii hienosti siten, että
seurojen tukikohdat ovat käytössä kaikkien jäsenien kesken. Jokainen jäsen
maksaa jäsenmaksussaan oman seuransa tukikohdan ylläpidosta - sosialismista
ei minun mielestä ole kyse vaan nimenomaan vieraanvaraisuudesta. Kyllä olisi
upeaa, jos vaikka liitot saisivat mobilisoitua aatteen merellisiin
seuroihinkin. Nykyinen systeemi ei ainakaan kiehdo, en omaa karavaanariverta
sen vertaa, että viitsisi aina änkeä samaan paikkaan samojen ihmisten
seuraan. Uusiin paikkoihin pitää aina päästä tutustumaan. Seuralipulla
kaikkiin tukikohtiin - kiitos!


/kimmo
Post by Marko Kaittola
Post by Risto Varanka
Miksei saaria pidettäisi avoinna mutta perittäisi vierailijoilta
sopivat kertaluonteiset maksut? Näillä saisi sopivasti rajattua
paikalla ramppaavan porukan määrää, edistettäisiin veneilyä ja
tulevat jäsenetkin voisivat käydä katsastamassa paikat etukäteen.
Iskeekö verottaja heti kimppuun vai olisiko vaivaa muuten vain liikaa?
Tuohon taitaa olla mahdotonta keksiä toimivaa systeemiä, ellei
seuralla ole varaa palkata tukikohtaisäntää, joka olisi paikalla
ympäri vuorokauden koko veneilykauden ajan keräämässä maksut.
(1) Jos homma perustuu siihen, että kävijä ottaa mukaansa esitäytetyn
pankkisiirtolomakkeen, vain pieni murto-osa kävijöistä maksaa
maksun.
(2) Jos saaressa on lipas johon maksun saa jättää, jättävät useimmat
maksamatta. Jossain vaiheessa kuitenkin joku asiaton joko
tyhjentäää lippaan tai ottaa sen mukaansa. (Tiedän erään seuran
käyttäneen lipasta, joka oli ensin pultattu seinään ja sitten
ilmeisesti hitsattu umpeen. Jopulta, kun se piti avata, tarvittiin
rälläkkää.)
(3) Jos jäsenten (tai hallituksen jäsenten, tai muun jäsenkunnan
osajoukon) tehtävä on kerätä ulkopuolisilta rahat, mikäli
sellaisia sattuvat tukikohdassa huomaamaan, voidaan homma saada
pelaamaan osittain. Kuvittelen kuitenkin, että rahojen kerääminen
olisi aika tympeää hommaa, ja aina ei ole paikalla ketään
keräämässä rahoja.
- Marko
--
/----------------\ /------------------------------\
| Niemeläntie 8 | | http://www.kaittola.net/moa/ |
| 54710 Lemi | | Puh 040 553 8988 |
| Finland | | Tel +358 40 553 8988 |
\----------------/ \------------------------------/
Dag Stenberg
2006-07-03 09:32:18 UTC
Permalink
Post by Kimmo
Miksi keksiä pyörää uudestaan? Sisävesillä homma toimii hienosti siten, että
seurojen tukikohdat ovat käytössä kaikkien jäsenien kesken. Jokainen jäsen
maksaa jäsenmaksussaan oman seuransa tukikohdan ylläpidosta - sosialismista
ei minun mielestä ole kyse vaan nimenomaan vieraanvaraisuudesta. Kyllä olisi
upeaa, jos vaikka liitot saisivat mobilisoitua aatteen merellisiin
seuroihinkin. Nykyinen systeemi ei ainakaan kiehdo, en omaa karavaanariverta
sen vertaa, että viitsisi aina änkeä samaan paikkaan samojen ihmisten
seuraan. Uusiin paikkoihin pitää aina päästä tutustumaan. Seuralipulla
kaikkiin tukikohtiin - kiitos!
Vaikeaa... rannikolla on niin erilaisia seuroja. Olisi antajia ja
vastaanottajia kuten EU:ssa knosanaan. Vihreillä on yli 100 satamaa,
NJK:lla 14, HSS:llä 2, BS:llä 1 ja varmaan joiltakin puuttuu kokonaan.

Minäkin menisin mielelläni noitten rikkaiden seurojen satamiin maksamatta
asiaankuuluvaa jäsenmaksua... tai sitten maksamalla pienen kertakäyttömaksun,
mutta ymmärrän toki, että kesämökin ja laiturin omistajat eivät halua
invaasiota kotilaiturilleen. Varmaan on paljon enemmän satamattomia kuin
satamallisia veneilijöitä, joten arvaahan sen, että satama täyttyisi
ulkopuolisista. Mitä järkeä on silloin omistaa satama? Myydäänpä pois ja
siirrytään siivelle.

DS
Pekka S.
2006-06-30 07:37:17 UTC
Permalink
Kiitos toistaiseksi saamistani vastauksista!

Purjehtijaliitossa sanottiin, ettei heillä ole kattavaa rekisteriä seurojen
tukikohdista. "Pääkaupunkiseudun seurat ovat hankalampia, länteen päin
mentäessä minkä tahansa seuran lippu useimmiten oikeuttaa kiinnittymään
satamaan."

Merikarhujen toimisto vastasi kiitettävän nopeasti meiliini seuraavasti:
"valitettavasti meillä ei ole olemassa erillistä luetteloa satamistamme,
vaan satamat ovat käsikirjoissamme joita jaetaan vain jäsenille.
Merikarhusatamat ovat helposti tunnistettavissa lipputangossa liehuvasta
Merikarhulipusta. Samoin tunnistaa myös muiden veneilyseurojen satamat."

Tarttee sitten katsoa noita lippuja. Tosin tämän hyvinkääläisen työhuoneeni
ainoaan ikkunaan ne näkyvät perin huonosti. Taloyhtiönkin lipputanko
sijaitsee toisella puolen taloa ;-)

Suurin onnentunne syntyy avomerellä n. 10 (+/- muutaman) metrin tuulessa
veneen kulkiessa itsekseen paketissa aaltojen kohistessa sen ympärillä
kaukaista luotoa tai majakkasaarta kohden. Usein vielä varhain keväällä tai
myöhään syksyllä niin, että matkakin mielummin on liian pitkä kuin liian
lyhyt. Oman onnentunteensa liian pitkään matkaan luo sekin, että osan
matkasta muu miehistö nukkuu luottavaisena, lämmitin tohottaa sisällä ja
autopilotti vinkuu vierellä turvallisesti.

Liian pitkä on tässä tapauksessa sopiva, mutta jos tuolloin vielä törmää
tilanteeseen, jossa ei saakaan kiinnittyä tai ankkuroitua, vaan matkaa on
taas jatkettava, liian pitkästä tulee oikeasti liian pitkä. Seuraavaan
paikkaan voi olla taas tuntien matka.

Onko ylläolevasta selvennyksestä apua alkuperäiseen kysymykseeni
vastaamiseen?

Muutoin sum summarum:
- Merikortteihin merkittyihin, Palvelusatamat-kirjassa mainittuihin ja
erilaisten virkistysalueyhdistysten paikkoihin ainakin periaatteessa pääsee.
Sataman ollessa täysi, voinko kiinnittyä toisen perään? Onko sellaisen
kysyminen luonnollinen asia? Pitääkö omat kiinnitysköydet jättää sen verran
löysälle, että veneeni ja naapuriveneen väliin voi sataman täyttyessä
työntyä? Tuohon on Ruotsissa tottunut.
- Luonnonsatamia ei periaatteessa monta ole? Jos paikka näyttää hyvältä
kartalla, se todennäköisesti on jonkun toisen oma. Tuo on se huonoin
uutinen. Itse haluaisin viettää palvelusatamassa enintään yön viikossa.
Halutessani luonnonsatamaan on kartalta etsittävä niin huono paikka, että
sinne on ainakin vaikea köliä kolisuttamatta päästä ja siitä pitää
vähintäänkin 65 %:n
todennäköisyydellä poistua tuulen kääntyessä keskellä yötä?
- Asiat selviävät sitten laitureilla ja nuotiotulien ääressä. Yksittäiset
paikat pitää selvittää erikseen. Voiko esim. Östergaddenin eteläpuolelta
löytyvään pikku luotoon 59'48.03 / 23'34.89, 1.145 mailia Jussaröstä
suuntaan 55.6 tai sen pohjoispuolella oleviin Östergaddenin lahtiin
kiinnittyä?
- samainen Pekka S.
Pertti Heikkinen
2006-07-02 19:40:58 UTC
Permalink
Post by Pekka S.
- Merikortteihin merkittyihin, Palvelusatamat-kirjassa mainittuihin ja
erilaisten virkistysalueyhdistysten paikkoihin ainakin periaatteessa pääsee.
Sataman ollessa täysi, voinko kiinnittyä toisen perään? Onko sellaisen
kysyminen luonnollinen asia?
On toki.
Post by Pekka S.
Pitääkö omat kiinnitysköydet jättää sen verran
löysälle, että veneeni ja naapuriveneen väliin voi sataman täyttyessä
työntyä?
Sanoisin tät hyväksi tavaksi. Toisaalta niitäkin on näkynyt, jotka nimen
omaan yrittävät estää väliin työntymisen jopa silloinkin, kun siihen
hyvin mahtuu.
Post by Pekka S.
- Luonnonsatamia ei periaatteessa monta ole?
Ei kun on. Suosittelen Partiolaisten "Suuri satamakirja" -sarja opusten
hankkimista. http://www.satamakirja.fi/
jaakko
2006-07-02 20:38:06 UTC
Permalink
Post by Pertti Heikkinen
Post by Pekka S.
- Merikortteihin merkittyihin, Palvelusatamat-kirjassa mainittuihin ja
erilaisten virkistysalueyhdistysten paikkoihin ainakin periaatteessa pääsee.
Sataman ollessa täysi, voinko kiinnittyä toisen perään? Onko sellaisen
kysyminen luonnollinen asia?
On toki.
Post by Pekka S.
Pitääkö omat kiinnitysköydet jättää sen verran
löysälle, että veneeni ja naapuriveneen väliin voi sataman täyttyessä
työntyä?
Sanoisin tät hyväksi tavaksi. Toisaalta niitäkin on näkynyt, jotka nimen
omaan yrittävät estää väliin työntymisen jopa silloinkin, kun siihen
hyvin mahtuu.
Post by Pekka S.
- Luonnonsatamia ei periaatteessa monta ole?
Ei kun on. Suosittelen Partiolaisten "Suuri satamakirja" -sarja opusten
hankkimista. http://www.satamakirja.fi/
Tässä(kin) meillä on paljon opittavaa.
mm. jo Tanskan vesillä on 4-5 veneen kylkikiinnityksiä. Se opettaa
muutenkin huomaavaiseen käyttäytymiseen. Naapurin veneen yli mennään
aina ilman kenkiä ja hiivitään keulimmaisen maston etupuolelta.

Ja aamulla kaikki mekastavat toisensa hereille ja aikki kiinitykset
irrotetaan. Ne lähtevät, jotka ovat lähteäkseen, loput palaavat takaisin
kiinnityksiin ja jatkavat unia.

Meidän keula-laituriin-kiinnitys on tähän puuhaan kömpelö.
Tulee turhia ankkurointeja ja niiden sotkuja. Toisaalta veneiden
matalimmat ja korkeimmat kannen kohdat ovat lähekkäin, aallokossa
hankala saada fendareita pysymään.
--
kirjoitti,

Jaakko

o~
(___/___)
/

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
e***@pp.nic.fi
2006-07-10 16:31:39 UTC
Permalink
- Luonnonsatamia ei periaatteessa monta ole? Saaristomerellä on kymmenkunta kansallispuiston satamaa ja tuhansia muita luonnonsatamia, jotka löytyvät merikartan, säätiedotuksen, kiikareiden ja kaikuluotaimen avulla.
jaakko
2006-07-10 21:39:10 UTC
Permalink
- Luonnonsatamia ei periaatteessa monta ole? Saaristomerellä on kymmenkunta kansallispuiston satamaa ja tuhansia muita luonnonsatamia, jotka löytyvät merikartan, säätiedotuksen, kiikareiden ja kaikuluotaimen avulla.
Yksi polku unohtui: kaapeliviivaa pitkin on mennnyt ainakin se paatti,
joka kaapelin on laskenut...
--
kirjoitti,

Jaakko

o~
(___/___)
/

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
j***@luukku.POISTUVA.com
2006-07-31 07:01:58 UTC
Permalink
Post by Pekka S.
- Luonnonsatamia ei periaatteessa monta ole? Jos paikka näyttää hyvältä
kartalla, se todennäköisesti on jonkun toisen oma. Tuo on se huonoin
uutinen.
Ehkä niitä on vähän siellä, missä ei paljon saaristoa ole, mutta kyllä
niitä ainakin Turun ja Ahvenanmaan saaristoissa on lukematon määrä
purjeveneellekin, rantautumispaikat lasketaan kymmenissä tuhansissa.
Saariston suojassa liikuttaessa on käytännössä aina puolen tunnin
purjehdusmatkan päässä useita sopivia luonnonsatamia, sen kuin vain
kartasta katsoo, missä näyttäisi olevan riittävän syvää ja suoja
tuulelta. Tällaiset paikat usein eivät ole suojaisia kaikilla tuulilla,
joten monen päivän oleskeluun ne eivät välttämättä sovi, jos tuulen
suunta muuttuu. Periaatteessa jokamiehen oikeus sallii myös
rantautumisen saareen, joka ei ole hirveän suuri ja on yksityisessä
omistuksessa, kunhan ei mene pihapiiriin, mutta tietysti, jos on
tällaiseen pakotettu, kannattaa käydä lupa kysymässä.

Jos on jolla tai hyvä ankkuri mukana, ei tarvitse edes saada keulaa
rantakiveen. Silloin voi jättää veneen ankkuriin kauemmaksi ja viedä
halutessaan vaikka pitkän keulaköyden rantaan.

Jussi
MLehtinen
2006-07-04 09:07:47 UTC
Permalink
Naantalin kaupungilla on kaksi saarta, Riukuluoto ja Mustaluoto tossa
Rymättylän kupeessa. Toisessa on NPS:sän sauna ja toisessa on
meripelastusseuran sauna!! Noi NPS porukan purjeveneilijät käyttäytyvät kuin
omistaisivat koko saaren!!! ja ovat "ajaneet" sieltä pois mm. pienempien
purjepaattien omistajia?? Ja noi molemmat saaret ovat siis Naantalin
kaupungin virkistysalueita!!
Tossa eräänä syksyna oltiin tossa Mustaluodossa emännän kanssa ja kun olin
ite kalastamassa ja emäntä veneessä niin yks purjeveneilijä oli ihan pokkana
käyny emännälle sanomassa että viittisitkö siirtää tota kippoasi kun tähän
tulee vielä muitakin purjepaatteja :). Eli noin 20m pitkä laituri johon voi
ottaa molemmille puolille kiinni oli liian pieni muutamalle purjeveneelle!!
Tosta saaresta ja purjeveneilijöistä siellä on monta vastaavaa tapausta ja
lähes nokkapokkaan päättynyttä vittuilua viimeksi viime vuodelta :) .
Post by Pekka S.
Mistä löydän tiedot kaikista niistä - sanotaan nyt vaikka - välillä
Pietari - Tukholma sijaitsemista satamista, joihin en ole tervetullut vain
siksi, että olen jonkun toisen seuran jäsen. Esim. Merikarhujen
kotisivuilta ei mitään tälläistä tietoa ollut saatavissa, ja kuitenkin nuo
paikat pitäisi jo etukäteen voida karttaansa merkitä.
Jyväskylässä opiskellessani totuin siihen, että yhden Päijänteen alueen
seuran lipulla kaikkien Päijänteen alueen seurojen satamat olivat
käytettävissäni.
Sittemmin purjehtiessani väliä Perämeren pohjukka - Ahvenanmaa en vielä
kertaakaan ole törmännyt tilanteeseen, en niin Suomen kuin Ruotsinkaan
rannikolla, jossa en olisi ollut tervetullut satamaan. Päinvastoin.
Ruotsin puolella olen törmännyt seurojenkin tukikohtiin, joissa heti
laiturilla on selkeästi kerrottu mistä löytyy avain mihinkin siltä
varalta, että yhtään seuran jäsentä ei ole paikalla neuvomassa.
Toisaalta Ruotsi on sivistysvaltio, toisaalta kansojen luonteet ovat
erilaiset. Neitseellisten karttojen kanssa laiturilla kävellessä ja
asioita kysellessä ruotsalainen neuvoo paikat, joissa on aina paljon
muitakin veneilijöitä, suomalainen luonnon sataman, jossa saa olla yksin -
jos nyt neuvoo...
Nyt eteläiseen periferia-Suomeen muutettuani on tilanne toinen, enkä halua
pilata, en omaani, enkä erityisesti vieraitteni lomaa viemällä heitä
paikkoihin, joissa he osoittautuvat epätoivotuiksi ja torjutuiksi. Merelle
on parempiakin syitä lähteä.
Vaikka kuulostanenkin kärkkäältä ymmärrän resurssien vähyyden ja
veneilijöiden suuren määrän aiheuttaman ristiriidan.
Tarvitsen nuo tiedot karttoihini. Löytyykö niitä netistä?
Neuvoista kiitollisena,
Pekka S.
Vito Toppinen
2006-07-04 09:35:51 UTC
Permalink
Post by MLehtinen
Naantalin kaupungilla on kaksi saarta, Riukuluoto ja Mustaluoto tossa
Rymättylän kupeessa. Toisessa on NPS:sän sauna ja toisessa on
meripelastusseuran sauna!! Noi NPS porukan purjeveneilijät käyttäytyvät kuin
omistaisivat koko saaren!!! ja ovat "ajaneet" sieltä pois mm. pienempien
purjepaattien omistajia?? Ja noi molemmat saaret ovat siis Naantalin
kaupungin virkistysalueita!!
Tossa eräänä syksyna oltiin tossa Mustaluodossa emännän kanssa ja kun olin
ite kalastamassa ja emäntä veneessä niin yks purjeveneilijä oli ihan pokkana
käyny emännälle sanomassa että viittisitkö siirtää tota kippoasi kun tähän
tulee vielä muitakin purjepaatteja :). Eli noin 20m pitkä laituri johon voi
ottaa molemmille puolille kiinni oli liian pieni muutamalle purjeveneelle!!
Tosta saaresta ja purjeveneilijöistä siellä on monta vastaavaa tapausta ja
lähes nokkapokkaan päättynyttä vittuilua viimeksi viime vuodelta :) .
No ettehän te sitten vaan pois sieltä lähtenyt?

Itse olen "oman onnen seppä" enkä kuulu mihinkään seuraan.
jos minulle rupeisi jotkut soittaa poskea kaupungin yleisellä
virkistysalueella "ettei tänne saisi tulla",en sitten varmasti
häipyisi,vaan soittaisin kaikki kaverit veneillänsä paikalle myös ketkä
nyt vaan pääsisivät.
on niitä tääläpäinkin niitä "muita parempia" seuroja jotka on niin
olevinansa notta. kuuluu asiaan että niitä "aatelisia" vähän tipauttaa
maan/veden pinnalle.
Kippari
2006-07-04 16:37:02 UTC
Permalink
Post by Vito Toppinen
Post by MLehtinen
Naantalin kaupungilla on kaksi saarta, Riukuluoto ja Mustaluoto tossa
Rymättylän kupeessa. Toisessa on NPS:sän sauna ja toisessa on
meripelastusseuran sauna!! Noi NPS porukan purjeveneilijät
käyttäytyvät kuin omistaisivat koko saaren!!! ja ovat "ajaneet" sieltä
pois mm. pienempien purjepaattien omistajia?? Ja noi molemmat saaret
ovat siis Naantalin kaupungin virkistysalueita!!
Tossa eräänä syksyna oltiin tossa Mustaluodossa emännän kanssa ja kun
olin ite kalastamassa ja emäntä veneessä niin yks purjeveneilijä oli
ihan pokkana käyny emännälle sanomassa että viittisitkö siirtää tota
kippoasi kun tähän tulee vielä muitakin purjepaatteja :). Eli noin 20m
pitkä laituri johon voi ottaa molemmille puolille kiinni oli liian
pieni muutamalle purjeveneelle!! Tosta saaresta ja purjeveneilijöistä
siellä on monta vastaavaa tapausta ja lähes nokkapokkaan päättynyttä
vittuilua viimeksi viime vuodelta :) .
No ettehän te sitten vaan pois sieltä lähtenyt?
Itse olen "oman onnen seppä" enkä kuulu mihinkään seuraan.
jos minulle rupeisi jotkut soittaa poskea kaupungin yleisellä
virkistysalueella "ettei tänne saisi tulla",en sitten varmasti
häipyisi,vaan soittaisin kaikki kaverit veneillänsä paikalle myös ketkä
nyt vaan pääsisivät.
on niitä tääläpäinkin niitä "muita parempia" seuroja jotka on niin
olevinansa notta. kuuluu asiaan että niitä "aatelisia" vähän tipauttaa
maan/veden pinnalle.
Kuka muistaa tällaisen tapauksen vuosikertaa 84: Porkkalassa on Vantaan
ulkoilualue Vetokannas,
joka on vuosikymmeniä ollut sukeltajienkin suosiossa. Yks kaks eteen
tulikin tilanne, että alueen
vahti ajoi sukeltajat pois koska "kalastajat valittivat näistä olevan
haittaa ja alue on ensisijaisesti
kalastusta varten!"
Kielto päti saman vuoden marraskuuhun: silloin menimme sinne
suorittamaan OWD:n avovesiä ja
yritti se vahti tulla sönköttämään meille. Pääkouluttaja Jyrki Sievänen
pamautti: "Soita poliisille sitten -
me sukellamme nyt!"
ja painuimme alas.
Kun tulimme noin tunnin päästä rannalle - ei mitään! Poliisia tai sitä
suunsoittajavahtia ei näkynyt niin
missään!
Seuraavalla viikolla tuli Vantaan kaupunginjohtajalta anteeksipyyntö:
kielto oli ollut täysin omin valloin annettu!
Sen jälkeen siitä ei puhuttukaan.
Lisäksi tässä muutamia vuosia sitten kysyin Merikarhujen toimistosta,
että kun heidän viirillään purjehtivat
ovat aina tervetulleita SXK:n (Svenska Kryssarklubben, johon kuulun
itsekin) satamiin - niin päteekö
sama toisinpäin eli saavatko SXK:n viirin käyttäjät tulla Karhujen satamiin?
Pitkän hiljaisuuden jälkeen tuli vaisusti: "Emme tiedä!"
Ja vastausta kaipaan edelleenkin.................
jaakko
2006-07-04 17:22:00 UTC
Permalink
Post by Kippari
Post by Vito Toppinen
Post by MLehtinen
Naantalin kaupungilla on kaksi saarta, Riukuluoto ja Mustaluoto tossa
Rymättylän kupeessa. Toisessa on NPS:sän sauna ja toisessa on
meripelastusseuran sauna!! Noi NPS porukan purjeveneilijät
käyttäytyvät kuin omistaisivat koko saaren!!! ja ovat "ajaneet"
sieltä pois mm. pienempien purjepaattien omistajia?? Ja noi molemmat
saaret ovat siis Naantalin kaupungin virkistysalueita!!
Tossa eräänä syksyna oltiin tossa Mustaluodossa emännän kanssa ja kun
olin ite kalastamassa ja emäntä veneessä niin yks purjeveneilijä oli
ihan pokkana käyny emännälle sanomassa että viittisitkö siirtää tota
kippoasi kun tähän tulee vielä muitakin purjepaatteja :). Eli noin
20m pitkä laituri johon voi ottaa molemmille puolille kiinni oli
liian pieni muutamalle purjeveneelle!! Tosta saaresta ja
purjeveneilijöistä siellä on monta vastaavaa tapausta ja lähes
nokkapokkaan päättynyttä vittuilua viimeksi viime vuodelta :) .
No ettehän te sitten vaan pois sieltä lähtenyt?
Itse olen "oman onnen seppä" enkä kuulu mihinkään seuraan.
jos minulle rupeisi jotkut soittaa poskea kaupungin yleisellä
virkistysalueella "ettei tänne saisi tulla",en sitten varmasti
häipyisi,vaan soittaisin kaikki kaverit veneillänsä paikalle myös
ketkä nyt vaan pääsisivät.
on niitä tääläpäinkin niitä "muita parempia" seuroja jotka on niin
olevinansa notta. kuuluu asiaan että niitä "aatelisia" vähän tipauttaa
maan/veden pinnalle.
Kuka muistaa tällaisen tapauksen vuosikertaa 84: Porkkalassa on Vantaan
ulkoilualue Vetokannas,
joka on vuosikymmeniä ollut sukeltajienkin suosiossa. Yks kaks eteen
tulikin tilanne, että alueen
vahti ajoi sukeltajat pois koska "kalastajat valittivat näistä olevan
haittaa ja alue on ensisijaisesti
kalastusta varten!"
Kielto päti saman vuoden marraskuuhun: silloin menimme sinne
suorittamaan OWD:n avovesiä ja
yritti se vahti tulla sönköttämään meille. Pääkouluttaja Jyrki Sievänen
pamautti: "Soita poliisille sitten -
me sukellamme nyt!"
ja painuimme alas.
Kun tulimme noin tunnin päästä rannalle - ei mitään! Poliisia tai sitä
suunsoittajavahtia ei näkynyt niin
missään!
kielto oli ollut täysin omin valloin annettu!
Sen jälkeen siitä ei puhuttukaan.
Lisäksi tässä muutamia vuosia sitten kysyin Merikarhujen toimistosta,
että kun heidän viirillään purjehtivat
ovat aina tervetulleita SXK:n (Svenska Kryssarklubben, johon kuulun
itsekin) satamiin - niin päteekö
sama toisinpäin eli saavatko SXK:n viirin käyttäjät tulla Karhujen satamiin?
Pitkän hiljaisuuden jälkeen tuli vaisusti: "Emme tiedä!"
Ja vastausta kaipaan edelleenkin.................
Vain yksilöityyn lakiin perustuvat maihinousukiellot ovat päteviä,
kaikki muut ovat toivomuksia. Merikarhujen ja pursiseurojen
rantautumissäännöt koskevat vain kyseisen yhdistyksen jäseniä.

Jokamiehenoikeus on nimenomaan oikeus.

Laitureiden ja poijujen käyttö ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Samoin
yksityisteiden käyttöä ja esim kulkua pihapiirin läpi rantaan tai
rannasta voidaan rajoittaa.

Esim. ankkurointia suojaiselle lahdelle on vaikea lakiin perustuen
estää. Samoin jonkun yhdistyksen omistamassa saaressa voi satunnaisesti
jopa telttailla, kunhan ei riko pihapiirin rauhaa.
--
kirjoitti,

Jaakko

o~
(___/___)
/

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Kippari
2006-07-04 18:11:40 UTC
Permalink
Post by jaakko
Post by Kippari
Post by Vito Toppinen
Post by MLehtinen
Naantalin kaupungilla on kaksi saarta, Riukuluoto ja Mustaluoto
tossa Rymättylän kupeessa. Toisessa on NPS:sän sauna ja toisessa on
meripelastusseuran sauna!! Noi NPS porukan purjeveneilijät
käyttäytyvät kuin omistaisivat koko saaren!!! ja ovat "ajaneet"
sieltä pois mm. pienempien purjepaattien omistajia?? Ja noi molemmat
saaret ovat siis Naantalin kaupungin virkistysalueita!!
Tossa eräänä syksyna oltiin tossa Mustaluodossa emännän kanssa ja
kun olin ite kalastamassa ja emäntä veneessä niin yks purjeveneilijä
oli ihan pokkana käyny emännälle sanomassa että viittisitkö siirtää
tota kippoasi kun tähän tulee vielä muitakin purjepaatteja :). Eli
noin 20m pitkä laituri johon voi ottaa molemmille puolille kiinni
oli liian pieni muutamalle purjeveneelle!! Tosta saaresta ja
purjeveneilijöistä siellä on monta vastaavaa tapausta ja lähes
nokkapokkaan päättynyttä vittuilua viimeksi viime vuodelta :) .
No ettehän te sitten vaan pois sieltä lähtenyt?
Itse olen "oman onnen seppä" enkä kuulu mihinkään seuraan.
jos minulle rupeisi jotkut soittaa poskea kaupungin yleisellä
virkistysalueella "ettei tänne saisi tulla",en sitten varmasti
häipyisi,vaan soittaisin kaikki kaverit veneillänsä paikalle myös
ketkä nyt vaan pääsisivät.
on niitä tääläpäinkin niitä "muita parempia" seuroja jotka on niin
olevinansa notta. kuuluu asiaan että niitä "aatelisia" vähän
tipauttaa maan/veden pinnalle.
Kuka muistaa tällaisen tapauksen vuosikertaa 84: Porkkalassa on
Vantaan ulkoilualue Vetokannas,
joka on vuosikymmeniä ollut sukeltajienkin suosiossa. Yks kaks eteen
tulikin tilanne, että alueen
vahti ajoi sukeltajat pois koska "kalastajat valittivat näistä olevan
haittaa ja alue on ensisijaisesti
kalastusta varten!"
Kielto päti saman vuoden marraskuuhun: silloin menimme sinne
suorittamaan OWD:n avovesiä ja
yritti se vahti tulla sönköttämään meille. Pääkouluttaja Jyrki
Sievänen pamautti: "Soita poliisille sitten -
me sukellamme nyt!"
ja painuimme alas.
Kun tulimme noin tunnin päästä rannalle - ei mitään! Poliisia tai sitä
suunsoittajavahtia ei näkynyt niin
missään!
kielto oli ollut täysin omin valloin annettu!
Sen jälkeen siitä ei puhuttukaan.
Lisäksi tässä muutamia vuosia sitten kysyin Merikarhujen toimistosta,
että kun heidän viirillään purjehtivat
ovat aina tervetulleita SXK:n (Svenska Kryssarklubben, johon kuulun
itsekin) satamiin - niin päteekö
sama toisinpäin eli saavatko SXK:n viirin käyttäjät tulla Karhujen satamiin?
Pitkän hiljaisuuden jälkeen tuli vaisusti: "Emme tiedä!"
Ja vastausta kaipaan edelleenkin.................
Vain yksilöityyn lakiin perustuvat maihinousukiellot ovat päteviä,
kaikki muut ovat toivomuksia. Merikarhujen ja pursiseurojen
rantautumissäännöt koskevat vain kyseisen yhdistyksen jäseniä.
Jokamiehenoikeus on nimenomaan oikeus.
Laitureiden ja poijujen käyttö ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Samoin
yksityisteiden käyttöä ja esim kulkua pihapiirin läpi rantaan tai
rannasta voidaan rajoittaa.
Esim. ankkurointia suojaiselle lahdelle on vaikea lakiin perustuen
estää. Samoin jonkun yhdistyksen omistamassa saaressa voi satunnaisesti
jopa telttailla, kunhan ei riko pihapiirin rauhaa.
Tämä on hyvä tietää; katsotaanpa mitä tapahtuu seuraavan kerran kun
ankkuroimme Karhujen satamalahteen.......
- ja kymmenkunnan vuoden takaa seuraava tapaus:
Erään hyvin suuren seuran Helsingistä itään olevaan saareen mentiin
säätä pitämään ja erehdyttiin jopa
tekemään grillikatokseen tuli ruuanlaittoa varten. Eikö vain
ilmestynytkin saaren vahti paikalle ajamaan pois
ja vaatimaan maksua niistä puista.
Seuraavana arkipäivänä säänpitäjä meni kyseisen seuran toimistoon,
kertoi kuulumiset saaresta ja romautti
kyseisen seuran kommodorin eteen säkillisen kunnon polttopuita
korvauksena - ilmoittaen että tieto tulee kulkemaan
jatkossa.
Seurauksena tuli vilpitön anteeksipyyntö ja vahdin vaihto.
Jouni R
2006-07-05 09:53:58 UTC
Permalink
Post by Kippari
Post by jaakko
Esim. ankkurointia suojaiselle lahdelle on vaikea lakiin perustuen
estää. Samoin jonkun yhdistyksen omistamassa saaressa voi satunnaisesti
jopa telttailla, kunhan ei riko pihapiirin rauhaa.
Tämä on hyvä tietää; katsotaanpa mitä tapahtuu seuraavan kerran kun
ankkuroimme Karhujen satamalahteen.......
Jossakin muistan suhteellisen äskettäin lukeneeni kertomuksen, jonka ydin
oli suunnilleen seuraava:
-Merisikojen satama jossain lahdessa jossain Helsingistä länteen (mutta kai
sentään ennen Tukholmaa)
-ko. kerhoon kuulumaton veneilijä kiinnittyy rantaan lahden toisella
reunalla
-häätäjät ilmestyvät
-väite ko. kerhon taholta: "Meillä on lääninhallituksen paperi, että koko
lahti on meidän!"

No, kun en tunne paikkaa, en myöskään tiedä ko. lahden kokoa. Sanoisin
kuitenkin, että jos lahden toiseen reunaan kiinnittyvä vene on jossain yli
50 metrin päässä lähimmästä kerhon poijusta tai rakennuksesta, niin
pihapiirin käsite ei sinne enää ylety vaan jokamiehenoikeus pätee.
Ihmettelen myös, mikä se sellainen "lääninhallituksen paperi" olisi
olevinaan ja millä valtuuksilla lääninhallitus sellaisen antaisi...

Tokihan voidaan kysyä, onko pakko kiinnittyä noinkaan lähelle. Mutta se on
oikeastaan vähemmän olennaista kuin se, että siihen on oikeus. Ja
toisaalta: jos jokamiehenoikeutta sallitaan kaventaa työntämällä
"suojaetäisyyttä" kauemmas, niin kohta se katoaa kokonaan.
Post by Kippari
Erään hyvin suuren seuran Helsingistä itään olevaan saareen mentiin
säätä pitämään ja erehdyttiin jopa
tekemään grillikatokseen tuli ruuanlaittoa varten. Eikö vain
ilmestynytkin saaren vahti paikalle ajamaan pois
ja vaatimaan maksua niistä puista.
Seuraavana arkipäivänä säänpitäjä meni kyseisen seuran toimistoon,
kertoi kuulumiset saaresta ja romautti
kyseisen seuran kommodorin eteen säkillisen kunnon polttopuita
korvauksena - ilmoittaen että tieto tulee kulkemaan
jatkossa.
Seurauksena tuli vilpitön anteeksipyyntö ja vahdin vaihto.
Kuvatun perusteella ei kyllä välttämättä sitä sympatiaa liikaa heru
säänpitäjällekään. Jos kyse oli niin huonosta kelistä, että suojasatamaan
hakeutuminen oli perusteltua, niin sitten satamavahti oli väärässä
häätäessään, joskaan maksujen vaatiminen puista ei ole kohtuutonta
(edelleenkin olettaen, että tulenteko ei ole ollut ko. tilanteessa suojaan
hakeutujien kannalta hengissäpysymistoimi). Mutta siinäkin tapauksessa tuo
seuraavan päivän toiminta oli minusta enemmän öykkäröinnin puolella.
Kohtuullisen palautteen raja olisi kulkenut puhelinsoitossa tai vaikka
käynnissäkin, mutta polttopuiden paiskominen muiden toimistotilaan on
kohtuutonta.

-Jouni
jaakko
2006-07-05 11:11:02 UTC
Permalink
Jouni R wrote:
xxxx
Post by Jouni R
Tokihan voidaan kysyä, onko pakko kiinnittyä noinkaan lähelle. Mutta se on
oikeastaan vähemmän olennaista kuin se, että siihen on oikeus. Ja
toisaalta: jos jokamiehenoikeutta sallitaan kaventaa työntämällä
"suojaetäisyyttä" kauemmas, niin kohta se katoaa kokonaan.
xxxx>
Post by Jouni R
-Jouni
Monille elämän alueille on hiipinyt kieltoja ja rajoitteita joilla ei
ole mitään tekemistä yksilön oikeuksien kanssa.
Jos niihin ei puutu, ne muuttuvat maan tavaksi.

Nämä asiat edellyttävät kotikasvatusta ja huomaavaista käyttäytymistä,
jotka nekin alkavat olla harvinainen luonnonvara.

Moni asia vesillä olisi paremmin, jos seuroissa mietittäisiin miten
asioita voitaisiin sallia kieltojen sijaan. Uhrauksista ei pidä odottaa,
että hyöty ja kiitos palautuu tekijälle, varmasti se palautuu jollekin,
se tästä elämästä niin hauskan tekeekin.

Liike-elämän sinä voitat - minä voitan -kuvio toimii elämässä paremmin
kuin moni luulee.

Että tämmöisiä.
--
kirjoitti,

Jaakko, joka lähtee kohta Uralille melomaan

o~
(___/___)
/

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
S@ku
2006-07-18 14:07:29 UTC
Permalink
Mielenkiintoinen ketju...

Vihreälippuisten saareen törmäsimme pari viikkoa sitten Ahvenanmaalla,
muttemme edes yrittäneet rantautua vaan kiersimme saaren toiselle
puolelle jossa sielläkin oli kalliokoukkuja, mutta ilman mitään
kirjoituksia (ja viiri ei näkynyt). Liikenne varsinaiselle
laituripaikalle kulki tämän paikan ohi. Kukaan ei tullut häätämään
vaikka useita veneitä tuli ja meni. Silti minullekin on tullut kösitys
yhdistyksen sisäänlämpiävyydestä. Olenhan sitä alinta kastia "muut"
koska veneessä ei ole mastokaan, edes. Saati sitten oikean värisiä
viirejä.

Mutta niistä seurasatamista. Keväällä laitoimme oman seuran saaren
rantaan kyltit "yksityisalue". Syy oli se, että väärintymmärryksen
seurauksena tukikohtamme oli lisätty painettuihin karttoihin, joita mm.
jaettiin Venemessuilla, retkisatamana.
Emme kuitenkaan halua saareen avoveneellä kulkevaa juhannusseuruetta
telttoineen ja kaljakoppineen tai muita vastaavia "retkeilijöitä".

Sen sijaan aina ovat olleet, ja edelleen ovat, tervetulleita jonkin toisen
seuran lipun alla purjehtivat alukset.
Useimmiten on kysymys ohikulkijoista jotka eivät käy saaressa
vakituisesti (nauttien siten toisten talkoilla tekemästä työstä) vaan
käyvät ehkä kerran tai kaksi (meno/paluu) jos satama sattuu matkan
varrelle.

Samoin oletamme että meidätkin hyväksytään ohikulkijoina muiden
yhdistysten tukikohtiin. Ja on hyväksyttykin.
Minulla on tunne että suvaitsevuus kasvaa kun mennään kohti pohjoista,
pois saaristomereltä.

Tosin yksikin öykkäirmäinen ruuhkasuomen veneporukka voi pilata paljon,
ja laajalla alueella.

Vieraan on muistettava että hän on vieras, ei isäntä.
Matti Murtomaa
2006-08-03 10:25:55 UTC
Permalink
Post by Pekka S.
Esim. Merikarhujen kotisivuilta
ei mitään tälläistä tietoa ollut saatavissa, ja kuitenkin nuo paikat pitäisi
jo etukäteen voida karttaansa merkitä.
Tässä jostain aikoinani googlettama lista merikarhusatamista:

Barösund 59:58,7 23:53.2 -74

Lähellä salmen yli Barölandetin ja Älgsjölandeti välillä kulkevaa lossia
ja kauppaa ja lähellä Helsingin kaupungin Elisaaren satamaa. Entinen
kalastajatila, jota Merikarhut säilyttävät "pieteetillä". Ainoa
Merikarhusatama, jonne on autoyhteys.

Espkär 60:21,2 21:24,0 Vuokarttu -65, ostettu -94

Iniön eteläpuolella suojaisessa poukamassa, kun Merikarhut vuokrasivat
saaren, eivät muut (edes mökkiläiset olleet kiinnostuneita ottamaan
saaria riesakseen. Vastapäätä on moottoriveneyhdistyksen satama.
Lähistöllö Keistiön ja Inion (2) vierassatamaa ja lukuisia luonnonsatamia.

Haplot-Lamman 60:11,1 21:25,5 -62, -80

Kakksoissatama Kittuisten eteläpuolella. Lähistöllä todella runsaasti
muita luonnonsatamia. Kun Merikarhut hankkivat Haplotin eivät muut
olleet satamista kiinnostuneita. Lamman ostettiin siksi, että Haplotin
myyneeltä kalastajalta oli palanut navetta ja hän halusi välttämättä
myydä juuri Merikarhuille tontin uuden navettansa rahoittamiseksi.

Hummelskär 59:58,9 21:39,5 -77

Nötön länsipuolella saariryhmässä, jossa on useita muitakin
luonnonsatamia. Vuokralla.

Härjänmaankari 60:18,9 21:48,2 -78

Entinen mökkisaari Härjänmaan kainalossa, joka siirtyessään Merikarhujen
käyttöön tuli yhden perheen saaresta koko yhdistyksen saareksi.

Högskär 60:12,7 25:30,2 -87

Onaksessa Merenkävijöiden Sulkaniemen naapurissa, oli ennen yhden
perheen mökkisaari, joka on nyt otettu veneilijöiden käyttöön. Onaksessa
on lähellä Helsingin omistama Kaivokari ja runsaasti hyviä
luonnonsatamia, mutta myös monien muiden veneily-yhdistysten
saaria, esimerkiksi HSS:n Yttre Getören.

Irisholm 60:25,5 21:11,3 -78

Yksityinen mökkisaari, joka on palautettu veneilijöiden käyttöön.
Sijaitsee pohjoisen kihdin itärannalla suhteellisen lähellä Iniön
aukkoa, Åselhoman kylän lähettyvillä. Lähellä runsaasti luonnonsatamia.

Jomalö 60:25,1 19:51,5 -89

Kalastajaperheen "kotisatama", jonne omistajat ovat halunneet
merikarhujen tulevan. Omistajaperhe järjestää vuosittain kuuluisiksi
tulleet siikasoppapäivät ystävilleen merikarhuille. Ei siis varsinainen
merikarhusatama vaan vierailusatama, jonka käytöstä omistava perhe päättää.

Karhunkarra 60:52,4 21:12,3 -60

Vanha halkojen lastaussaari, jonka raumalaiset merikarhut hankkivat
yhdistyksen käyttöön aikana, jolloin muut eivät olleet siitä
kiinnostuneet. Sijainti kapean ja matalan väylän päässä, väylä läjtee
Nurmisen saaren tasalta itään.

Karhunmöljä 60:33,5 21:12,2 -64

Kihdin itäpuolella Vuosnaisista pohjoiseen, hankittu ennen kuin muut
olivat kiinnostuneet saarten omistamisesta. Laajennettu jokunen vuosi
sitten. Lähellä runsaasti muita luonnonsatamia, joskin myös mökkejä.

Kifskär 59:54,3 22:29,3 -56

Hiittisten pohjoispuolella olevassa saariryhmässä on kymmeniä hyviä
luonnonsatamia, Kifskärissä (useissa kartoissa Kistskär) on kaksi
satamaa, toinen erittäin suojainen ja toinen avoin pohjoisen puoleisille
tuulille. Hankittu myös aikaan, jolloin kukaan ei ollut saarista
kiinnostunut.

Klipholmen 60:23,0 26:08,4 -96

Merikarhujen uudempia hankintoja yhdistyksen laajentaessa reviiriään
itään päin. Lähellä Kabböleä. Myös entinen mökkisaari.

Lillholmen 60:12,1 21:39,9 -85

Vattkastin pohjoispuolella suoraan Ruotsinlaivojen reitin eteläpuolella.
Saaren eteläpuolella on suuri ankkurointiin sopiva lahti, ympärillä
mökkejä. Lahdessa on usein ankkurissa muitakin kuin Merikarhuja. Lähellä
runsaasti luonnonsatamia.

Matgruvan 59:51,6 23:26,0 -60

Älgön eteläpuolella ja länteen (Hanko/Tammisaari) vievän väylän
pohjoispuolella oleva kahden sataman tukikohta, jonka vieressä on
purjehtijoiden suosima Skedö ja eteläpuolella oleva matalakulkuuisten
veneiden käyttöön sopiva Modermagan. Grooplandetin lahdessa on usein
ankkurissa paljon muita kuin merikarhuveneitä. Merikarjut suojelevat
pieteetillä Mata-Kallen (kalastaja) kotitalona ollutta satamaansa ja sen
rakennuksia.

Skallerhamn 60:12,9 25:41,7 -51

Yhdistyksen varhaisimpia hankintoja Emäsalon kainalossa olevan Hakasalon
kainalossa. Samassa lahdessa on suosittu luonnonsatama ja pari
kaapelinmittaa pohjoiseen on Porvoon kaupungin satamasaari, joka on
yleisön käytössä. Seudulla myös runsaasti muita luonnonsatamia.

Skrubbö-Linlandet 59:59,3 24:34,1 -60, -67

Saariryhmässä on kolmoisssatama, joka on monien merikarhujen suosima
viikonloppusatama (14 mpk Helsingistä lounaaseen) Paikalla on sata
vuotta ollut luotsiasema, jonka luotsituvan Merikarhut ovat
jälleenrakentaneet. Lähistöllä useita luonnonsatmia. Mainittakoon, että
Löflandetissa majaansa pitänyt eläinmuseon intendentti Göran Bergman
yritti saada HSS:ää ostamaan saaren, mutta seuran silloinen johtokunta
oli sitä mieltä, että vain hullut hankkivat saaria vaivakseen, niitä on
yleisön käytössö pilvin pimein. Merikarhujen johtokunta oli
kaukokatseinen ja hankki saaren, vaikka ympäristössä on runsaasti
muitakin luonnonsatamia.

Storogskär 59:57,6 20:18,0 -65

Ainoa Merikarhujen omistama satama Ahvenanmaalla. Lähellä on useita
luonnonsatamia ja myös Degerbyn vierassatama. Satama sijaitsee
Storklobin merivartioaseman itäpuolella.

Sänkören 59:54,4 21:48,4 -76

Vähiten käytetty merikarhusatama. Sijaitsee jäänmurtajaväylän
pohjoispuolella olevan Sandholmenin luoteispuolella. Paikalliset lokit
eivät pidä vierailijoista.

Särsö 59:29,5 18:51,2 -88

Ainoa satama Ruotsin puolella. Useiden tunteman Finhamnin
pohjoispuolella. Lähistöllä monia muita luonnonsatamia. Ruotsin
jokamiesoikeus sallii rantautumisen myös pursiseurojen ja mökkiläisten
satamiin, ja Merikarhut tietenkin noudattavat maan tapoja ja
lainsäädäntöä. Saariston yhteysalus (Cinderella) aiheuttaa aamuisin
sellaisen aallokon, että punkassa on syytä käyttää turvavyötä eikä
posliineja kannata pitää pöydällä.

Tammo 60:08,1 22:19,1 -92

Tammo on monien mökkitonttien välissä oleva veneilijöiden käyttöön
hankittu satama. Paraisten portin seutuvilla ja Höglandissa on monia
hyviä luonnonsatamia, jotka ovat rauhallisempia kuin Merikarhujen Tammon
satama.

Virluoto 60:18,2 27:13,1 -97

Merikarhujen itäänpäin laajentuminen on jatkunut ja entinen mökkisaari
on jälleen saatu veneilijöiden käyttöön. Sijainti Haapasaaren lähellä.

Ådskär 59:47,6 22:21,7 -78

Entinen mökkisaari, josta on näkymä etelään Bengtskärille. Lähellä on
runsaasti mökkejä ja luonnonsatamia.

Ångestö 60:00,0 24:04.0 -01

Metsähallitus möi Merikarhuille tontin mökkiläisten keskeltä. Tämäkin
olisi ollut kenen tahansa hankittavissa, jos olisi ollut aloitekykyä.
Hankittu viikonloppusatamaksi keventämään Skrubbön ruuhkaa. Tämä takaa
sen, että monet lähistöllä olevat lukuisat luonnonsatamat ovat entistä
paremmin muiden käytössä.

Ånsören 59:55,0 21:43,2 -71

Nötön eteläpuolella oleva erinomainen luonnonsatama, joka on hankittu
aikaan, jolloin muut eivät olleet satamien hankkimissta kiinnostuneita.

Österskär 59:58,8 21:17,7 -69

Österskärin kyläsataman vieressä oleva eteläisillä tuulilla suojainen
mutta pohjoisen puoleisilla tuulilla avoin satama. Lähellä monia
luonnonsatamia.

Maarianhamina/poiju 60:04,1 21:57,2

Svinössä oleva mökkiläinen on halunnut tarjota poijunsa merikarhujen
käyttöön, jos he haluavat jättää veneensä poijuun käydessään
mahdollisesti välillä jossain muualla.

Pujo/poiju 60:59,8 21:16,1 -65

Pujon poiju on otettu käyttöön -65 kun purjehtijoilla oli vähemmän
moottoreita ja matka Uudestakaupungista Raumalle oli kovin pitkä ja
välillä oli mukava kiinnittyä varppauspoijuun. Poijussa on enemmän muita
veneitä kuin merikarhujen.

Loading...