Lipun käytöstä ym. ?

[unknown]

Uskon että tästä ryhmästä löytyy välitön apu seuraavaan kysymykseen ilman
omaa perehtymistä, koska muistelen ryhmässä monenkin osoittaneen suurta
asiantuntemusta lipun käyttöä koskevissa keskusteluissa.

Mitä määräyksiä/ohjeita lipun käyttöä koskeva sääntely antaa seuraaviin
tilanteisiin suomalaiseen veneseuraan rekisteröidyssä veneessä, kun
saalingissa vain yksi lippunaru?

a) Suomalainen kippari + kaksi eri kansallisuutta olevaa vierasta aluksessa?
b) Ei suomalaisia aluksessa, mutta kaksi eri kansallisuutta olevaa vierasta
aluksessa?

Hämärät muistikuvani: 1. Paapuuriin vieraan lippu. 2. Ei allekkain. 3. Ei
pakollinen. => Ei kummassakaan tapauksessa vieraan lippua saalinkiin.
Perälipuksi a) seuralippu b) kauppalippu? Tämä kaikki siitä riippumatta
missä liikutaan? Nyt ajatellaan suunnilleen väliä Rauma - Maarianhamina -
Hamina. Olikohan mitään hämminkiä sotilasalueiden suhteen väylillä
kulkiessa?

Tapani

[PekKa]

Mielenkiintoisia kysymyksiä, en nyt jaksa minäkään tarkastaa asiaa, mutta
heitänpä tähän ihan tuntumalta:

Perussäännöt:
1) Aluksen perälippuna käytetään sen valtakunnan lippua, mihin alus on
rekisteröity, eli suomalaisessa rekisteröidyssä veneessä voidaan käyttää
joko Suomen kauppalippua tai pursiseuran lippua. Ehkä tuo jälkimmäinen
huviveneessä on suositeltavampi.
2) Oikeaan saalinkiin ( perästä katsoen ) ylimmäiseksi tulee "ensimmäiseksi
arvostetuin" viiri ja Saalinkiin vasemmalle ylimmäiseksi "toiseksi
arvostetuin viiri", tämän jälkeen oikealle "kolmanneksi arvostetuin" jne...
3) Saalingeissa viirejä saa maksimissaan olla päällekkäin 2 kpl kuitenkin
siten, että valtakunnan lipun ( tai valtakunnan lippusymboolin sisältävän
lipun ) mitä mm. veneenomistajan viirit ainakin suomessa ovat , ylä- tai
alapuolelle ei saa liittää muita lippuja.

Soveltaminen:
Kysyjän esittämässä tapauksessa jättäisin vierailijoiden viirit kokonaan
kiinnittämättä ( vai oletko nähnyt esim. ruotsinlaivassa kaikkien niiden
kansallisuuksien liput, mitä matkustajat edustavat ), ellei sitten
jompikumpi vierailijoista toimi päällikkönä tai omista venettä. Jos tämä
ehto täyttyy, voidaan toisen osalta käyttää oikean saalingin ylintä
paikkaa - veneenomistajan viirille. Paikkaa voi myös käyttää
päällikköviirille tai ainakin päällikön pätevyysviirille. Oikea paikka
"päällikköviirille" olisi ns. "Raine-lippupaikka", eli erillinen tanko
veneen keulassa, joskin pienehköissä aluksissa ao. liputustapa saattaa
aiheuttaa enemän hilpeyttä ja kysymyksiä, vaikka olisikin säännöstön mukaan
hyväksyttävissä.

tässäpä vähän pohjaa ja keskustelun avausta hilpeälle jutustelulle.
-PekKa

Post by unknown
Uskon että tästä ryhmästä löytyy välitön apu seuraavaan kysymykseen ilman
omaa perehtymistä, koska muistelen ryhmässä monenkin osoittaneen suurta
asiantuntemusta lipun käyttöä koskevissa keskusteluissa.
Mitä määräyksiä/ohjeita lipun käyttöä koskeva sääntely antaa seuraaviin
tilanteisiin suomalaiseen veneseuraan rekisteröidyssä veneessä, kun
saalingissa vain yksi lippunaru?
a) Suomalainen kippari + kaksi eri kansallisuutta olevaa vierasta aluksessa?
b) Ei suomalaisia aluksessa, mutta kaksi eri kansallisuutta olevaa vierasta
aluksessa?
Hämärät muistikuvani: 1. Paapuuriin vieraan lippu. 2. Ei allekkain. 3. Ei
pakollinen. => Ei kummassakaan tapauksessa vieraan lippua saalinkiin.
Perälipuksi a) seuralippu b) kauppalippu? Tämä kaikki siitä riippumatta
missä liikutaan? Nyt ajatellaan suunnilleen väliä Rauma - Maarianhamina -
Hamina. Olikohan mitään hämminkiä sotilasalueiden suhteen väylillä
kulkiessa?
Tapani

[Petri Nurminen]

Tässä olis liputusohjeen linkki
http://www.purjehtija.fi/uploads/qnq453xmhmj.pdf

Pet

Post by PekKa
Mielenkiintoisia kysymyksiä, en nyt jaksa minäkään tarkastaa asiaa, mutta
1) Aluksen perälippuna käytetään sen valtakunnan lippua, mihin alus on
rekisteröity, eli suomalaisessa rekisteröidyssä veneessä voidaan käyttää
joko Suomen kauppalippua tai pursiseuran lippua. Ehkä tuo jälkimmäinen
huviveneessä on suositeltavampi.
2) Oikeaan saalinkiin ( perästä katsoen ) ylimmäiseksi tulee "ensimmäiseksi
arvostetuin" viiri ja Saalinkiin vasemmalle ylimmäiseksi "toiseksi
arvostetuin viiri", tämän jälkeen oikealle "kolmanneksi arvostetuin" jne...
3) Saalingeissa viirejä saa maksimissaan olla päällekkäin 2 kpl kuitenkin
siten, että valtakunnan lipun ( tai valtakunnan lippusymboolin sisältävän
lipun ) mitä mm. veneenomistajan viirit ainakin suomessa ovat , ylä- tai
alapuolelle ei saa liittää muita lippuja.
Kysyjän esittämässä tapauksessa jättäisin vierailijoiden viirit kokonaan
kiinnittämättä ( vai oletko nähnyt esim. ruotsinlaivassa kaikkien niiden
kansallisuuksien liput, mitä matkustajat edustavat ), ellei sitten
jompikumpi vierailijoista toimi päällikkönä tai omista venettä. Jos tämä
ehto täyttyy, voidaan toisen osalta käyttää oikean saalingin ylintä
paikkaa - veneenomistajan viirille. Paikkaa voi myös käyttää
päällikköviirille tai ainakin päällikön pätevyysviirille. Oikea paikka
"päällikköviirille" olisi ns. "Raine-lippupaikka", eli erillinen tanko
veneen keulassa, joskin pienehköissä aluksissa ao. liputustapa saattaa
aiheuttaa enemän hilpeyttä ja kysymyksiä, vaikka olisikin säännöstön mukaan
hyväksyttävissä.
tässäpä vähän pohjaa ja keskustelun avausta hilpeälle jutustelulle.
-PekKa

Post by unknown
Uskon että tästä ryhmästä löytyy välitön apu seuraavaan kysymykseen ilman
omaa perehtymistä, koska muistelen ryhmässä monenkin osoittaneen suurta
asiantuntemusta lipun käyttöä koskevissa keskusteluissa.
Mitä määräyksiä/ohjeita lipun käyttöä koskeva sääntely antaa seuraaviin
tilanteisiin suomalaiseen veneseuraan rekisteröidyssä veneessä, kun
saalingissa vain yksi lippunaru?
a) Suomalainen kippari + kaksi eri kansallisuutta olevaa vierasta

aluksessa?

Post by unknown
b) Ei suomalaisia aluksessa, mutta kaksi eri kansallisuutta olevaa

vierasta

Post by unknown
aluksessa?
Hämärät muistikuvani: 1. Paapuuriin vieraan lippu. 2. Ei allekkain. 3. Ei
pakollinen. => Ei kummassakaan tapauksessa vieraan lippua saalinkiin.
Perälipuksi a) seuralippu b) kauppalippu? Tämä kaikki siitä riippumatta
missä liikutaan? Nyt ajatellaan suunnilleen väliä Rauma - Maarianhamina -
Hamina. Olikohan mitään hämminkiä sotilasalueiden suhteen väylillä
kulkiessa?
Tapani

[Matti Suorsa]

Post by Petri Nurminen
Tässä olis liputusohjeen linkki
http://www.purjehtija.fi/uploads/qnq453xmhmj.pdf
Pet

Pet kertoi tuossa yllä linkin veneilyliittojen liputusohjeisiin.
Ohjeet ovat kattavat, mutta vaativat jopa syventymistä
veneiden liputukseen.

Koosteena voit sitä ennen lukea kotisivultani
http://koti.welho.com/msuorsa3/ valitsemalla
Jokaiselle jotakin/Liputusohjeet. Siirry sitten
tuohon veneilyliittojen ohjeisiin, niin alat päästä
kiinni liputuksen "virallisempaan" puoleen.

Laki ja Asetukset ovat sitten vielä erikseen.

MSa

[jaakko]

Post by PekKa
Mielenkiintoisia kysymyksiä, en nyt jaksa minäkään tarkastaa asiaa, mutta
1) Aluksen perälippuna käytetään sen valtakunnan lippua, mihin alus on
rekisteröity, eli suomalaisessa rekisteröidyssä veneessä voidaan käyttää
joko Suomen kauppalippua tai pursiseuran lippua. Ehkä tuo jälkimmäinen
huviveneessä on suositeltavampi.
2) Oikeaan saalinkiin ( perästä katsoen ) ylimmäiseksi tulee "ensimmäiseksi
arvostetuin" viiri ja Saalinkiin vasemmalle ylimmäiseksi "toiseksi
arvostetuin viiri", tämän jälkeen oikealle "kolmanneksi arvostetuin" jne...
3) Saalingeissa viirejä saa maksimissaan olla päällekkäin 2 kpl kuitenkin
siten, että valtakunnan lipun ( tai valtakunnan lippusymboolin sisältävän
lipun ) mitä mm. veneenomistajan viirit ainakin suomessa ovat , ylä- tai
alapuolelle ei saa liittää muita lippuja.
Kysyjän esittämässä tapauksessa jättäisin vierailijoiden viirit kokonaan
kiinnittämättä ( vai oletko nähnyt esim. ruotsinlaivassa kaikkien niiden
kansallisuuksien liput, mitä matkustajat edustavat ), ellei sitten
jompikumpi vierailijoista toimi päällikkönä tai omista venettä. Jos tämä
ehto täyttyy, voidaan toisen osalta käyttää oikean saalingin ylintä
paikkaa - veneenomistajan viirille. Paikkaa voi myös käyttää
päällikköviirille tai ainakin päällikön pätevyysviirille. Oikea paikka
"päällikköviirille" olisi ns. "Raine-lippupaikka", eli erillinen tanko
veneen keulassa, joskin pienehköissä aluksissa ao. liputustapa saattaa
aiheuttaa enemän hilpeyttä ja kysymyksiä, vaikka olisikin säännöstön mukaan
hyväksyttävissä.
tässäpä vähän pohjaa ja keskustelun avausta hilpeälle jutustelulle.
-PekKa

Pieni tarkennus: oikean saalingin paikalla oleva ulkomainen lippu kertoo
aluksen kohdemaasta. Tulee alun perin siitä, että sotalaivat liputtivat
vierailumaan lipulla tullessaan ystävällisin aikein vieraan maan
satamaan. Vastavuoroisesti maissa nostettiin salkoon sotalaivan kotimaan
lippu. (Minä nostaisin vieraani lipun vasempaan saalinkiin.)

Kun tullaan vieraaseen satamaan ja nostetaan Q-lippu, niin silloin
lasketaan vierailulippu. Sama juttu, kun Saksassa piti aikoinaan käyttää
kolmatta korvausviiriä, kun aluksessa oli tullivapaita ostoksia Saksan
vesillä tai Keisari Wilhelmin kanavassa, silloin ei saksan lippua
liehutettu. (epävarma muistikuva :))

Amerikkalaiset sotalaivat eivät liputa tullessaan vieraan maan satamaan.
Jos vieraan vallan lippu nostetaan aluksessa, niin silloin siellä on
kyseisen maan virallinen edustaja vieraana ja lippu on laivaston lippu.
Jenkit on tosi herkkiä näissä lippujutuissa. Toisaalta jotkut
jenkkiveneet käyttävät satamassa mm. Suomen lippua ihan vaan
terroristien pelosta.

Kun huviveneilijä pitää kohdemaan lippua ylhäällä paluumatkallakin, että
täällä käytiin, se on periaatteessa virhe.

Nosto ja lasku: vierailulippu lasketaan ennen perälippua ja nostetaan
perälipun noston jälkeen. Jos alus jää illaksi tyhjäksi niin, että
kukaan ei ole laskemassa lippuja auringonlaskun (klo 21) aikaan, niin
liput pois, ennenkuin mennään kapungille.

Takastaagi ei ole kansallislipun arvoinen paikka.
Kansallislipun paikka on prässä, lipputangossa.
--
kirjoitti, vähän epävarmana

Jaakko

o~
(___/___)
/

Palkitse itsesi, soita täältä hyvä mieli.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/aasia2005/fi_FI/index/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

[PekKa]

Hyviä täsmennyksiä Jaakolta. En tosin viitsinyt mainita tuota
vierailijalippu käytäntöä, kun kysyjä ilmaisi matkailevansa pelkästään
Suomen aluevesillä. Tosin tarkemmin ajatellen, useimmat meistä käyttävät
Affenanmaalle mentäessä Affenanmaan kohteliaisuuslippua oikeassa saalingissa
ikäänkuin valtakunnan lippuna. Tuommoisessa kombinaatiossa muut viirit
ehdottomasti kuten Jaakkokin toteaa vasempaan saalinkiin.

Ihan oma threadinsa voisi tietysti muodostua siitä, voiko maakunnan lippua
rinnastaa tässä mielessä valtakunnan lippuun, vaan ainakin omassa veneessäni
teen kernaasti em. rinnastuksen, eikä itseasiassa kiinnosta käytännössä
kokeilla ainakaan Ahvenanmaalla provosoivampaa lähestymistapaa edes
puolitieteellisestä tutkivasta näkökulmasta.

Mitä tulee kommenttiisi siitä, ettei vieraan valtakunnan kohteliaisuuslippua
tule pitää ylhäällä poistuttaessa em. valtakunnan aluevesiltä, haluaisin
osaltani vielä täsmentää. Käsitykseni perustuu niinikään muistikuviin ei
siis välttämäti faktaan. Olen hahmottanut ylhäällä pidon aikarajaksi 24h
tultaessa tai poistumisen jälkeen vieraan valtakunnan aluevesiltä. Luulisin
tämän säännön tulevan melko kaukaa kaukaa ennen absoluuttisen
paikanmäärityksen aikaa, eli kun ei ihan tarkkaan pystytty sanomaan, millä
tarkalla hetkellä tultiin vieraan vallan alueelle, todettiin, että
vuorokauden osumatarkkuus on riittävä.

Tuo perän lipputanko kommentti on myös hyvä, joskin poikkeuksena lienevät
vähintään 2 mastoiset purjealukset, jolloin mesaanin toppiin voidaan
niinikään vetää valtakunnan lippu. Kohteliaisuusviirit vedetään vastaavasti
etummaisen maston saalinkeihin. Tällöin siis täyttyy "riittävä kunnioitus"
veneen kotisataman mukaisen kansallislipun seisomiselle ylhäisessä
yksinäisyydessään ihan omassa tangossaan. Mesaanin topissa on usein oma
erillinen tankonsa tähän tarkoitukseen. Se, miksi mesaania käytetään perä -
lipputangon asemasta juontaa juurensa vaatimuksesta, että lippu pitää olla
tankoineen siten kiinnitetty, että lippu pääsee liehumaan vapaasti
riippumatta vallitsevan tuulen suunnasta tai tuulettomuudesta edelleen lipun
on pysyttävä puhtaana pakokaasuista ym. Koska perään useampimastoisissa
veneissä tulee helposti puomiylityksiä, skuutteja pakoputkia yms -> mesaanin
toppi on parempi sijoituspaikka kansallislipulle.

-PekKa

Post by jaakko

Post by PekKa
Mielenkiintoisia kysymyksiä, en nyt jaksa minäkään tarkastaa asiaa, mutta
1) Aluksen perälippuna käytetään sen valtakunnan lippua, mihin alus on
rekisteröity, eli suomalaisessa rekisteröidyssä veneessä voidaan käyttää
joko Suomen kauppalippua tai pursiseuran lippua. Ehkä tuo jälkimmäinen
huviveneessä on suositeltavampi.
2) Oikeaan saalinkiin ( perästä katsoen ) ylimmäiseksi tulee "ensimmäiseksi
arvostetuin" viiri ja Saalinkiin vasemmalle ylimmäiseksi "toiseksi
arvostetuin viiri", tämän jälkeen oikealle "kolmanneksi arvostetuin" jne...
3) Saalingeissa viirejä saa maksimissaan olla päällekkäin 2 kpl kuitenkin
siten, että valtakunnan lipun ( tai valtakunnan lippusymboolin sisältävän
lipun ) mitä mm. veneenomistajan viirit ainakin suomessa ovat , ylä- tai
alapuolelle ei saa liittää muita lippuja.
Kysyjän esittämässä tapauksessa jättäisin vierailijoiden viirit kokonaan
kiinnittämättä ( vai oletko nähnyt esim. ruotsinlaivassa kaikkien niiden
kansallisuuksien liput, mitä matkustajat edustavat ), ellei sitten
jompikumpi vierailijoista toimi päällikkönä tai omista venettä. Jos tämä
ehto täyttyy, voidaan toisen osalta käyttää oikean saalingin ylintä
paikkaa - veneenomistajan viirille. Paikkaa voi myös käyttää
päällikköviirille tai ainakin päällikön pätevyysviirille. Oikea paikka
"päällikköviirille" olisi ns. "Raine-lippupaikka", eli erillinen tanko
veneen keulassa, joskin pienehköissä aluksissa ao. liputustapa saattaa
aiheuttaa enemän hilpeyttä ja kysymyksiä, vaikka olisikin säännöstön mukaan
hyväksyttävissä.
tässäpä vähän pohjaa ja keskustelun avausta hilpeälle jutustelulle.
-PekKa

Pieni tarkennus: oikean saalingin paikalla oleva ulkomainen lippu kertoo
aluksen kohdemaasta. Tulee alun perin siitä, että sotalaivat liputtivat
vierailumaan lipulla tullessaan ystävällisin aikein vieraan maan
satamaan. Vastavuoroisesti maissa nostettiin salkoon sotalaivan kotimaan
lippu. (Minä nostaisin vieraani lipun vasempaan saalinkiin.)
Kun tullaan vieraaseen satamaan ja nostetaan Q-lippu, niin silloin
lasketaan vierailulippu. Sama juttu, kun Saksassa piti aikoinaan käyttää
kolmatta korvausviiriä, kun aluksessa oli tullivapaita ostoksia Saksan
vesillä tai Keisari Wilhelmin kanavassa, silloin ei saksan lippua
liehutettu. (epävarma muistikuva :))
Amerikkalaiset sotalaivat eivät liputa tullessaan vieraan maan satamaan.
Jos vieraan vallan lippu nostetaan aluksessa, niin silloin siellä on
kyseisen maan virallinen edustaja vieraana ja lippu on laivaston lippu.
Jenkit on tosi herkkiä näissä lippujutuissa. Toisaalta jotkut
jenkkiveneet käyttävät satamassa mm. Suomen lippua ihan vaan
terroristien pelosta.
Kun huviveneilijä pitää kohdemaan lippua ylhäällä paluumatkallakin, että
täällä käytiin, se on periaatteessa virhe.
Nosto ja lasku: vierailulippu lasketaan ennen perälippua ja nostetaan
perälipun noston jälkeen. Jos alus jää illaksi tyhjäksi niin, että
kukaan ei ole laskemassa lippuja auringonlaskun (klo 21) aikaan, niin
liput pois, ennenkuin mennään kapungille.
Takastaagi ei ole kansallislipun arvoinen paikka.
Kansallislipun paikka on prässä, lipputangossa.
--
kirjoitti, vähän epävarmana
Jaakko
o~
(___/___)
/
Palkitse itsesi, soita täältä hyvä mieli.
http://www.redcross.fi/ajankohtaista/aasia2005/fi_FI/index/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

[Jouni R]

Post by jaakko
Pieni tarkennus: oikean saalingin paikalla oleva ulkomainen lippu kertoo
aluksen kohdemaasta. Tulee alun perin siitä, että sotalaivat liputtivat
vierailumaan lipulla tullessaan ystävällisin aikein vieraan maan
satamaan. Vastavuoroisesti maissa nostettiin salkoon sotalaivan kotimaan
lippu. (Minä nostaisin vieraani lipun vasempaan saalinkiin.)

Tuolle kohdemaan lipun, jota myös kohteliaisuuslipuksi sanotaan, käytölle on
esitetty myös toinen alkuperäselitys: aikoinaan kauppalaivat pitivät moista
jo lähtösatamassa, vihjeenä kaikille mahdollisille rahdintarjoajille tai
maksaville matkustajille. Mitään säännöllisiä ja kiinteitä laivalinjoja kun
ei vielä ollut olemassa.

Alkuperäiselle kysyjälle: kunhan perälipuksi tai mastonhuippuun ei hilaa
sellaista kansallisuuslippua, johon ei ole oikeutta, niin lain kanssa ei
joudu vaikeuksiin, oli siellä saalingissa sitten mitä hyvänsä. Tavallista
Suomen kauppalippua saavat käyttää kaikki alukset, joiden omistuksesta yli
60% on suomalaisissa käsissä. Pursiseuralipun käyttö edellyttää, että vene
on ko. pursiseuran rekisterissä (lisäksi seuran lippusäännössä saattaa olla
sanottu jotain esim. seuran jäsenen mukanaolosta tms.).

Nuo muut jutut, kuten veneilyjärjestöjen lippuohje, ovat sitten juridisessa
mielessä jokseenkin yhdentekeviä eikä niistä viranomaiset rupea naputtamaan
(ja jos rupeavat, niin voi ruveta samantien kyselemään päätään aukovan
virkamiehen nimeä ja virka-asemaa ilmoittaen tietoja tarvittavan
virkavirheestä tehtävään rikosilmoitukseen). Joku perinneveneilijä voi
yrittää ruveta vitsikkääksi, mutta niistähän nyt ei tarvitse välittää.

Tuosta lipunkäyttöoikeudesta sen verran, että joku on keksinyt
mielenkiintoisen jipon. Nykyäänhän rahoitusta saa monenlaisilta firmoilta
ja ainakin periaatteessa on mahdollista, että suomalainen ostaa veneen niin,
että rahoittajana ja veneen omistajana onkin ulkomainen yhtiö. Silloinhan
Suomen lipun käyttöön ei olisi oikeutta... eikä välttämättä sen
rahoitusyhtiön kotimaankaan lipun. Siellä kun saattaa olla toisenlaiset
normit. Taannoin palstalla kyseli muuan Suomessa asuva Viron kansalainen,
jolla ymmärtääkseni oli sellainen ongelma, että a) Suomen lippua ei voinut
käyttää, kun ei ollut kansalainen ja b) Vironkaan lippua ei voinut käyttää,
koska veneen kotisatama oli Suomessa. No, jokaisella EU-kansalaisella on
kyllä oikeus käyttää EU-lippua.

-Jouni

[Matti Suorsa]

- - - -

Post by Jouni R
Tuolle kohdemaan lipun, jota myös kohteliaisuuslipuksi sanotaan, käytölle on
esitetty myös toinen alkuperäselitys: aikoinaan kauppalaivat pitivät moista
jo lähtösatamassa, vihjeenä kaikille mahdollisille rahdintarjoajille tai
maksaville matkustajille. Mitään säännöllisiä ja kiinteitä laivalinjoja kun
ei vielä ollut olemassa.

OK

Post by Jouni R
Alkuperäiselle kysyjälle: kunhan perälipuksi tai mastonhuippuun ei hilaa
sellaista kansallisuuslippua, johon ei ole oikeutta, niin lain kanssa ei
joudu vaikeuksiin, oli siellä saalingissa sitten mitä hyvänsä. Tavallista
Suomen kauppalippua saavat käyttää kaikki alukset, joiden omistuksesta yli
60% on suomalaisissa käsissä. Pursiseuralipun käyttö edellyttää, että vene
on ko. pursiseuran rekisterissä (lisäksi seuran lippusäännössä saattaa olla
sanottu jotain esim. seuran jäsenen mukanaolosta tms.).

Käsittääkseni avoin kysymys on edelleenkin "avoin". Eli mitä
perälippua kantaa vene (= alus), joka on esimerkiksi 55%
suomalaisen omistama?

Pari mielenkiintoista esimerkkiä: 1) Jos suomalainen
Suomessa nostaa lippusalkoon vaikkapa aurinkotuolin,
siitä ei tule mitään sanktiota (= rangaistusta). 2) Jos joku
nostaa salkoon Suomen lipun, johon on tehnyt esim
maalaamalla omia "merkintöjä", on se rangaistava teko.

Post by Jouni R
Nuo muut jutut, kuten veneilyjärjestöjen lippuohje, ovat sitten juridisessa
mielessä jokseenkin yhdentekeviä eikä niistä viranomaiset rupea naputtamaan
(ja jos rupeavat, niin voi ruveta samantien kyselemään päätään aukovan
virkamiehen nimeä ja virka-asemaa ilmoittaen tietoja tarvittavan
virkavirheestä tehtävään rikosilmoitukseen). Joku perinneveneilijä voi
yrittää ruveta vitsikkääksi, mutta niistähän nyt ei tarvitse välittää.

Asetukset liputuksesta koskevat tietääkseni vielä ainoastaan
valtion "omistamia" lippusalkoja, jolloin liputusohjeet, esim
liputusajat, eivät sido tavallisia kansalaisia. Ahvenanmaatakin
koskee omat pykälät.

Erikseen on vielä Asetus valtion laivojen liputuksesta.
Nämä alukset voivat noudattaa kansainvälistä tapaa
(= merimiestapaa), joka mahdollistaa aika pitkälle
lähes kaikenlaisia liputusaikoja.

Suomalaisuuden seura on laatinut tavallisia kansalaisia varten
lipputusohjeet, jotka myötäilevät Lakia ja Asetuksia. Niitä
myötäilee myös veveilyliittojen laatima pursiseurojen
liputusohje, jonka noudattamatta jättämisestä seuraa jopa
niinkin "ankara" tuomio kuin pursilipun käyttökielto.
Merenkulkulaitos "hallitsee" pursilipun käyttöä.

Post by Jouni R
Tuosta lipunkäyttöoikeudesta sen verran, että joku on keksinyt
mielenkiintoisen jipon. Nykyäänhän rahoitusta saa monenlaisilta firmoilta
ja ainakin periaatteessa on mahdollista, että suomalainen ostaa veneen niin,
että rahoittajana ja veneen omistajana onkin ulkomainen yhtiö. Silloinhan
Suomen lipun käyttöön ei olisi oikeutta... eikä välttämättä sen
rahoitusyhtiön kotimaankaan lipun. Siellä kun saattaa olla toisenlaiset
normit. Taannoin palstalla kyseli muuan Suomessa asuva Viron kansalainen,
jolla ymmärtääkseni oli sellainen ongelma, että a) Suomen lippua ei voinut
käyttää, kun ei ollut kansalainen ja b) Vironkaan lippua ei voinut käyttää,
koska veneen kotisatama oli Suomessa. No, jokaisella EU-kansalaisella on
kyllä oikeus käyttää EU-lippua.

Tällainenkin saattaa olla mahdollista, mutta käsittääkseni asia
voidaan kiertää merkitsemällä kotisatamakseen jokin satama
Virossa ja pitää kuitenkin venettä Suomassa.

MSa

[Jouni R]

Post by Matti Suorsa
Käsittääkseni avoin kysymys on edelleenkin "avoin". Eli mitä
perälippua kantaa vene (= alus), joka on esimerkiksi 55%
suomalaisen omistama?

Jotain muuta kuin Suomen lippua (tai pursiseuralippua, joka rinnastuu
kansallislippuun).

Post by Matti Suorsa
Pari mielenkiintoista esimerkkiä: 1) Jos suomalainen
Suomessa nostaa lippusalkoon vaikkapa aurinkotuolin,
siitä ei tule mitään sanktiota (= rangaistusta). 2) Jos joku
nostaa salkoon Suomen lipun, johon on tehnyt esim
maalaamalla omia "merkintöjä", on se rangaistava teko.

Aivan.

Post by Matti Suorsa
Suomalaisuuden seura on laatinut tavallisia kansalaisia varten
lipputusohjeet, jotka myötäilevät Lakia ja Asetuksia. Niitä

Varsinaiselta nimeltään kai Suomalaisuuden Liitto. Joka tapauksessa sillä
on pelkkä kansalaisjärjestön status, eli mitkään sen laatimat ohjeet eivät
sido ketään (paitsi ko. organisaation sääntöjen puitteissa sen jäseniä).

Post by Matti Suorsa
Tällainenkin saattaa olla mahdollista, mutta käsittääkseni asia
voidaan kiertää merkitsemällä kotisatamakseen jokin satama
Virossa ja pitää kuitenkin venettä Suomassa.

Se riippuu siitä, mikä on Viron lainsäädännön näkemys kotisataman
määrittelystä. Minulla ei ole aavistustakaan :) Asian ydin on se, että
jokaisen maan kansallinen lainsäädäntö määrittelee omalla tavallaan, ilman
mitään kansainvälisen sopimuksen normia, millä edellytyksillä alus katsotaan
kyseiseen maahan rekisteröitäväksi. Tai siis sellaiseksi, joka VOIDAAN
rekisteröidä ko. maahan; esimerkiksi suomalainen voi aivan hyvin omistaa
aluksen, joka on rekisteröity johonkin toiseen maahan.
Tähän liittyy sitten sellainenkin efekti, että rekisteröintimaa määrittelee
huvialusten kohdalla sen, millaisia pätevyyskirjoja mahdollisesti pitää
olla. Kauppa-alusten kohdalla on olemassa kv. sopimuksia ja jokaisella
valtiolla on valvontaoikeus satamiinsa tulevien kauppa-alusten miehityksen
suhteen, mutta EI huvialusten.

-Jouni

[Marko Kaittola]

Post by Jouni R
Kauppa-alusten kohdalla on olemassa kv. sopimuksia ja jokaisella
valtiolla on valvontaoikeus satamiinsa tulevien kauppa-alusten miehityksen
suhteen, mutta EI huvialusten.

Itse asiassa tuo ei pidä paikkaansa. Myös huviveneeltä - tai siis
huviveneilijältä - voidaan vaatia jonkinlainen pätevyys. Esimerkiksi
Saksassa vaaditaan Kv huviveneen kuljettajankirja. Sisävesillä
liikuttaessa siihen vaaditaan myös merkintä sisävesipätevyydestä. Ja
Reinillä liikuttaessa tarvitaan lisäksi erillinen pätevyyskirja (jonka
saamisen ehtona on muistini mukaan ainakin yksi matka Reiniä ylös ja
alas).

Silloin kun huviveneilijältä vaaditaan muodollinen pätevyys voidaan
asiaa myös valvoa.

- Marko

[Jouni R]

Post by Marko Kaittola

Post by Jouni R
Kauppa-alusten kohdalla on olemassa kv. sopimuksia ja jokaisella
valtiolla on valvontaoikeus satamiinsa tulevien kauppa-alusten miehityksen
suhteen, mutta EI huvialusten.

Itse asiassa tuo ei pidä paikkaansa. Myös huviveneeltä - tai siis
huviveneilijältä - voidaan vaatia jonkinlainen pätevyys. Esimerkiksi
Saksassa vaaditaan Kv huviveneen kuljettajankirja. Sisävesillä
liikuttaessa siihen vaaditaan myös merkintä sisävesipätevyydestä. Ja
Reinillä liikuttaessa tarvitaan lisäksi erillinen pätevyyskirja (jonka
saamisen ehtona on muistini mukaan ainakin yksi matka Reiniä ylös ja
alas).
Silloin kun huviveneilijältä vaaditaan muodollinen pätevyys voidaan
asiaa myös valvoa.

Täsmennys on tietysti ainakin osittain oikea, sillä huvialustenkin suhteen
voi olla ja onkin voimassa maakohtaisia kansallisia säädöksiä. On sitten
aika mutkikas kysymys, mikä on näiden säädösten pätevyys suhteessa muihin
maihin rekisteröityihin huviveneisiiin; viime kädessähän asian ratkaisisi
tuomioistuin, mutta hankalaa ja ikävää veneilijän on asiaansa sellaiseen
viedä. Yksinkertaistaen tässä ovat vastakkain "merten vapaus", jonka kv.
sopimukset takaavat, ja valtioiden suvereniteetti aluevesillään.

Suomen aluevesillä pätee MKL:n tulkinta, joka on suunnilleen se, että heidän
valvontavallassaan ovat Suomeen rekisteröidyt huvialukset sikäli, kuin he
katsovat niiden olevan ko. asetuksen piirissä sekä kaikki kauppa-alukset.
Tämä perustuu suoraan siihen, että kv. sopimus sulkee huvialukset kokonaan
piiristään.

-Jouni

[Pertti Heikkinen]

Post by Matti Suorsa
Pari mielenkiintoista esimerkkiä: 1) Jos suomalainen
Suomessa nostaa lippusalkoon vaikkapa aurinkotuolin,
siitä ei tule mitään sanktiota (= rangaistusta). 2) Jos joku
nostaa salkoon Suomen lipun, johon on tehnyt esim
maalaamalla omia "merkintöjä", on se rangaistava teko.

Joo, mutta rangaistus ei tule töhrityn lipun nostamisesta salkoon,
vaan lipun töhrimisestä.